Latvia tavoittelee kompromissia EU:n tietosuojasääntelyn uudistuksesta

Puheenjohtajamaa Latvia on asettanut tavoitteekseen, että EU-maat pääsisivät kesäkuussa sopuun kolme vuotta työn alla olleesta tietosuojalainsäädännön uudistuksesta. EK tähdentää järkevän sääntelyn periaatteita: uudistus ei saa hankaloittaa tehokasta tietojen käsittelyä yksityisellä ja julkisella sektorilla tai kasvattaa tarpeetonta sääntelytaakkaa henkilötietoja käsitteleville tahoille.

Neuvotteluja tietosuojasääntelyn laajasta uudistuksesta on käyty Brysselissä reilut kolme vuotta. Nyt puheenjohtajamaa Latvia pyrkii siihen, että EU-maat sopisivat sääntelyn uudistavasta yleisestä tietosuoja-asetuksesta kesäkuussa oikeusministereiden kokouksessa. Sen jälkeen neuvosto aloittaisi neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.

Sääntelyuudistus on erittäin laaja, sillä lähes kakki yksityiset ja julkiset organisaatiot, muun muassa yritykset, kunnat ja yhdistykset, käsittelevät henkilötietoja.

Yrityksissä tietojen käsittelyä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi prosessien tehostamisessa ja innovaatiotoiminnassa. Yritysten on myös mahdollista rakentaa laadukasta ja kilpailukykyistä asiakaskokemusta paremman asiakasymmärryksen avulla ja räätälöimällä palveluita sen mukaisesti.

Uudella asetuksella määritettäisiin koko EU:n alueella muun muassa seuraavat asiat:

  • Mikä tieto on henkilötietoa
  • Millä perusteilla eri tahot voivat käsitellä henkilötietoja
  • Mitä velvollisuuksia henkilötietojen käsittelyyn liittyy
  • Mitkä ovat rekisteröityjen oikeudet eli niiden henkilöiden, joiden tietoja käsitellään

Neuvoston neuvotteluilta odotetaan paljon

– Neuvostossa tehtävässä valmistelussa on tärkeä noudattaa järkevän sääntelyn periaatteita ja tehdä huolellista työtä, jotta mahdollisten muutosten vaikutukset hahmotetaan ja lopputuloksena on hyvin toimivia ja tasapainoisia ratkaisuja, EK:n asiantuntija Niina Harjunheimo toteaa.

– Laatua ei pitäisi riskeerata kiirehtimisellä missään vaiheessa neuvotteluja.

Huolellisen valmistelun tärkeyttä korostaa se, että komission tammikuussa 2012 julkaisema ehdotus yleiseksi tietosuoja-asetukseksi ei luonut sääntelyuudistuksen valmistelulle hyvää pohjaa.

Komissio ehdotti nykyistä merkittävästi yksityiskohtaisempaa sääntelyä. Vaarana oli, että tietojen tehokasta käsittelyä olisi hankaloitettu ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, sekä muille henkilötietoja käsitteleville tahoille koituvaa sääntelytaakkaa olisi lisätty.

Parlamentin täysistunto äänesti kannastaan sääntelyuudistukseen reilu vuosi sitten. Kanta ei valitettavasti tuonut parannuksia komission ehdotukseen, vaan parlamentin esittämät muutokset osin jopa lisäisivät henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia.

– Paljon odotuksia kohdistuu siten neuvostossa käytäviin neuvotteluihin, Niina Harjunheimo sanoo.

Henkilötietojen suoja ja tehokkaan käsittelyn hyödyt tasapainoon

Elinkeinoelämä korostaa selkeän ja tasapainoisen tietosuojasääntelyn tärkeyttä. Henkilötietojen suojan ja toisaalta tietojen tehokkaasta käsittelystä saatavien hyötyjen pitää olla tasapainossa.

– Neuvotteluissa EU-maiden, Suomi mukaan lukien, on keskeistä varmistaa, ettei sääntely hankaloita tietojen tehokkaan käsittelyn mahdollisuuksia verrattuna nykytilaan. Uudistus ei myöskään saa johtaa kohtuuttomaan sääntelytaakkaan yrityksille ja muille henkilötietoja käsitteleville tahoille, Harjunheimo painottaa.

Komissio toivoo, että uudistuksesta päätettäisiin tämän vuoden aikana.

Tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka uudistuksen valmistelu etenee. Paljon riippuu siitä, saavuttavatko EU-maat sääntelyuudistuksesta yhteisen näkemyksen kesäkuussa ja kuinka parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut sujuvat.

Yleisen tietosuoja-asetuksen sisältö on selvillä vasta, kun neuvosto ja parlamentti saavuttavat siitä yhteisen näkemyksen. Komission ehdotuksen mukaan asetuksen hyväksymisen jälkeen uutta lainsäädäntöä alettaisiin soveltaa kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

Lue lisää:

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi