Talouskeskiviikon blogi: Pukkaako priimaa?

Laskusuhdanteessa yritysten syytetään useasti tekevän vääränlaisia tuotteita, jos tavara ei käy vientimarkkinoilla kaupaksi.  Toisinaan voidaan moittia myös laatua. Laatua ei ole kuitenkaan helppo määritellä, sillä sinänsä teknisesti kelpo tuote voi olla ominaisuuksiltaan erilainen kuin mitä kuluttaja sillä hetkellä haluaa ostaa.  Kyse on siis erossa mieltymyksissä, ei laadussa.

Mitä kalliimpi, sitä laadukkaampi?

Laatua on vaikea suoraan mitata, mutta monesti sitä pyritään kuvaamaan tuotteiden hinnoilla. Korkeat hinnat voivat johtua korkeista kustannuksista, mutta eivät välttämättä kuvasta korkeaa laatua tai markkinamenestystä.  Laadun merkitys voi usein jäädä vähäiseksi ja päähuomio keskittyy vain hintaan, oli laatu miten korkea tahansa.

Korkea markkinaosuus ei ole laadun tae

Suuri markkinaosuus ei välttämättä tarkoita korkeaa laatua. Esimerkiksi Saksalla on iso markkinaosuus monissa tuotteissa, mutta laatuarvioissa se ei ole samalla lailla aina ykkönen. Kiinan markkinaosuus on korkea, vaikka kaikkia sen tuottamia tuotteita ei miellettäisikään erityisen korkealaatuisiksi.  Laatuun kannattaa satsata, sillä laadun parantaminen antaa mahdollisuuden pyytää tuotteesta korkeampaa hintaa, mikä johtaa parempaan kannattavuuteen ja mahdollisesti korkeampaan markkinaosuuteen.

Suomi laatumittausten kärkipäässä

Koska viennin laatua ei voi suoraan havaita, pitää sitä yrittää tilastoista jotenkin epäsuorasti arvioida. Eri menetelmissä saadaan hieman erilaisia tuloksia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on mitannut laatua käyttäen apunaan mm. yksikköhintoja, kuljetusmatkoja ja kauppakumppaneiden välisiä elintasoeroja. Suomi oli vuonna 2007 IMF:n laatuvertailussa 178 maan joukossa sijaluvulla 15. Tämän jälkeen Suomen sijoitus on pudonnut pari pykälää. Erot kärkimaiden välillä ovat niin pieniä, että niiden pohjalta ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Euroopan komission viennin laatuvertailussa Suomi sai yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa erinomaiset arviot EU-markkinoille päätyvien vientituotteiden laadusta.  Hieman eri tavalla hintoja ja laatua vertailevassa tutkimuksessa suomalainen vientilaatu todetaan vertailluista maista kolmanneksi parhaaksi. Parhaiksi tässä tutkimuksessa arvioitiin Sveitsi ja Israel.

Tavaraviennin laatua kuvaavien selvitysten pohjalta suomalainen vienti ei ole huonompaa kuin keskeisten kilpailijamaiden.  Syitä viimeaikaiseen heikkoon vientimenestykseen löytyy ennemminkin heikentyneestä hintakilpailukyvystä, vaimeasta kysyntätilanteesta sekä viennin tämänhetkisestä alueellisesta ja toimialoittaisesta jakaumasta.

 

tavaravienninlaatu

Lähteet:

**********************
Viikon kysymys: Palkkaliukuma??

Kirjoittaja:

Kommentit

Kommentoi