Tuuli Mäkelä bloggaa Piilaakson terveisiä: ”Unohda disruptiiviset innovaatiot”

"Disruptiivisten innovaatioiden metsästäminen kannattaa lopettaa, sillä et pysty kuitenkaan näkemään niitä ennalta". Tällaisia evästyksiä kuulin Stanfordin kampukselta alkusyksyn opintomatkallani. Tiivistän Piilaakson antia lähiviikkoina täällä EK:n blogissa. 

Uusia Tuulia Standfordin kampuksella!

Tapasin Piilaaksossa niin Stanfordin huippuyliopiston proffia kuin myös suomalaistaustaisia yrittäjiä, jotka ovat paraikaa skaalaamassa bisnestään Piilaakson polttopisteessä (Brella, Digitalist, Idean, ThingLink ja Unikie).

Mitä oppeja tutkimusmatkaista jäi tuliaisina päällimmäisenä mieleen?

Yritysmaailmassa puhutaan nykyään paljon toimialoja myllertävistä disruptioista. Monet yritykset pohtivatkin kuumeisesti, mitä ne merkitsevät heidän bisnekselleen.

Stanfordin professorien viesti oli toisenlainen: aikaa ei kannata käyttää sen pähkäilyyn, mitkä disruptiiviset innovaatiot syrjäyttävät nykybisneksesi tai tarjoavat avaimet huimaan kansainväliseen kasvuun. Näitä on nimittäin yksinkertaisesti mahdoton nähdä ennalta. Maailmankuulujen kasvuyritysten taipaleita alusta saakka tutkinut professori William Barnett vitsaili osuvasti, että mennessäsi vaikkapa disruptio-seminaariin oppimaan aiheesta, et määritelmän mukaisesti itse asiassa ole sen äärellä. Disruptiot kun tapahtuvat yllättäen, ei niistä tiedoteta seminaarilavoilla!

Esimerkiksi Applen ja Facebookin kaltaiset jättimäiset menestystarinat ovat olleen monien sattumanvaraistenkin tapahtumien summa – eivät yhden mestarillisen vision tai suunnitelman tulos.

Esimerkiksi matkapuhelimet mullistanutta kosketusnäyttöä kuulemma kehiteltiin Applessa salassa monta vuotta aivan toiseen tarkoitukseen, sillä edesmenneen toimitusjohtajan Steve Jobsin uskottiin teilaavan hankkeen jo alkumetreillä, ellei se osoittautuisi heti hyödylliseksi.

Facebook puolestaan polkaisi huimaan kansainväliseen kasvuun onnenkantamoisen seurauksena. Eräs Stanfordin oppilas nimittäin keksi kopioida Facebook-alustan espanjan kielelle ja heitti sitten Mark Zuckerbergille ohimennen idean  kääntää naamakirja muillekin kielille yrityksen kasvattamiseksi. Nykyään sama kaveri vastaa Facebookin koko globaalista toiminnasta!

Mikä on siis johtopäätös? Ehkä se, ettei johtajan edes kuulu ennakoida tulevaisuutta. Sen sijaan hänen tehtävänään on luoda organisaatio, jolla on kyky tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja tarttua niihin kriittisellä hetkellä. Tämä on mahdollista silloin, kun organisaatiossa on kulttuuri ja toimintatavat, jotka kannustavat jatkuvaan kokeiluun, kyseenalaistamiseen sekä epäonnistumisten kautta oppimiseen. Kun nämä valmiudet ovat olemassa, ennennäkemättömiin tilaisuuksiin pystytään tarttumaan nopeasti – sitten kun ne ilmestyvät eteen.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi