EU:n päästökauppa uudistuu kaudelle 2021–2030

Päästökauppaa uudistettaessa on tärkeää tunnistaa kaikki keinot, joilla voidaan ehkäistä hiilivuotoa eli teollisuuden siirtymistä EU:n ulkopuolelle.

EU:n päästökauppaa viritetään toteuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteita. Siihen liittyen EU:ssa valmistellaan päästökauppadirektiivin muutosta, jota käsiteltiin EK:n järjestämässä infotilaisuudessa 21.8.

EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki pitää komission direktiiviehdotusta tärkeänä:

–On erinomaista, että päästökauppaa linjataan EU:ssa näin pitkälle tulevaisuuteen. Yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta kyetäkseen tekemään Euroopassa ison mittaluokan investointeja jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Päästökaupan muutoksia valmisteltaessa on Ruohomäen mukaan elintärkeää löytää yhdessä keinot, joilla minimoidaan EU:n kunnianhimoisten päästötavoitteiden aiheuttamat kilpailuhaitat maailmanmarkkinoilla:

–On varmistettava, että ilmaisia päästöoikeuksia saadaan riittävästi käyttöön sellaisille teollisuusyrityksillemme, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Esimerkiksi ns. markkinavakausmekanismin ”varastosta” olisi mahdollista vapauttaa käyttöön lisää päästöoikeuksia ilman että ilmastotavoite vaarantuu. Samalla voitaisiin myös luopua kiistanalaisesta päästöoikeuksien ”leikkurikertoimesta” (ns. C-kerroin).

Lisäaineistot:

EK:n päästökauppatilaisuuden diat(Kati Ruohomäki)
Komission direktiiviehdotus
EK:n uutinen direktiiviehdotuksen sisällöstä 28.7.
EK:n sivusto Pariisin ilmastokokouksesta

Taustaa EU:n päästökaupasta

Päästökauppa on keskeinen järjestelmä, jolla EU toteuttaa ilmastotavoitteitaan. Päästökauppa kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että kasvihuonekaasupäästöille luodaan ”hintalappu”.

Päästökaupan piirissä ovat EU:ssa toimivat suuret teollisuusyritykset ja energian tuottajat. Suomessa päästökauppa koskee noin 600:a teollisuus- ja energia-alan yritystä, jotka vastaavat noin puolesta koko maan kasvihuonepäästöistä.

EU:n kokonaistavoitteena on aikaansaada 40 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 1990), mikä tarkoittaa päästökauppasektorin osalta 43 % vähennystä (vertailuvuosi 2005).

Päästökaupan toimintamekanismi

Päästökaupassa määritellään yläraja eli maksimitaso, jota EU:n päästöt eivät saa ylittää. Maksimitaso alenee vuosi vuodelta sitä mukaa, kun EU:n päästövähennystavoitteita on kiristetty.

Tuon maksimitason puitteissa päästöjen tuottaminen on sallittua, kunhan yritys hankkii itselleen päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia. Näitä päästöoikeusyksiköitä yritys saa käyttöönsä
– joko ostamalla huutokaupasta (päästöoikeuksien pörssistä) tai jälkimarkkinoilta
– tai saamalla ne ilmaiseksi (koskee yrityksiä, jotka toimivat globaalissa kilpailussa)

Päästökaupan johtoajatuksena on markkinaehtoisuus: huutokaupassa päästöoikeuden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Taantuman aikana ja teollisuustoiminnan vähentyessä päästöoikeuksien hinnat laskevat ja nousukaudella nousevat.