G20-maiden kirittävä ilmastositoumuksiaan Pariisiin

Elinkeinoelämä odottaa Pariisin ilmastoneuvotteluilta maailmanlaajuisesti kattavia ja laillisesti sitovia tuloksia. Ainakin suurten päästömaiden tulisi lähivuosina kiristää ilmastositoumuksiaan vertailukelpoisiksi EU:n kanssa.

Pariisissa on tarkoitus sopia kaikkia 196 maata koskevasta, vuonna 2020 voimaan astuvasta maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. Tavoitteena on rajoittaa ilmakehän lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen.

Pariisin ilmastoneuvotteluiden tavoitteena tulee olla kaikkia maita oikeudellisesti ja mahdollisimman tasapuolisesti sitova ja päästöjä kunnianhimoisesti vähentävä sopimus. EK:n johtavan asiantuntijan Mikael Ohlströmin mielestä olisi tärkeää vaikkakin vielä Pariisissa epärealistista, että ainakin suuret päästömaat vielä kiristäisivät tavoitteitaan vertailukelpoisiksi EU:n kanssa:

–Suurena ja jopa realistisena uhkana on kuitenkin se, että valtioiden ilmoittamat päästövähennyssitoumukset karsiutuisivat pois oikeudellisesti sitovasta sopimusosasta. Tällöin Pariisin-sopimuksen pääsisällöksi jäisi valtioiden ilmastorahoitus kehitysmaille. Tähän ei kuitenkaan pidä suostua ilman kaikkia maita laillisesti sitovaa päästövähennystoimien mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmää.

Globaalisti tasapuoliset ilmastovelvoitteet ovat Ohlströmin mukaan tarpeen kolmesta syystä:

1) Ilmakehä on yhteinen ja siksi kaikkien maanosien päästötoimet ovat välttämättömiä. Tähänastisten ilmastositoumusten kunnianhimo ei tutkijoiden mukaan ole riittävä, jotta lämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, kuten YK:n yhteisesti sovittu ilmastopuitesopimus tavoittelee (arvio tähänastisten ilmastositoumusten vaikutuksesta +2,7 astetta).
2) Näin yrityksille voitaisiin tarjota tasavertaiset kilpailuedellytykset ja samankaltaiset ”ilmastokustannukset” sijaintimaasta ja maanosasta riippumatta. Tällöin päästöt vähenisivät aidosti eivätkä vain siirtyisi ns. hiilivuotona maasta toiseen.
3) Cleantechin ja biotalouden maailmanmarkkinat voisivat jopa moninkertaistua. Suomella on tällöin kasvavia vientimahdollisuuksia muun muassa energiatekniikassa, energiatehokkuudessa, biotaloudessa, vesien puhdistuksessa ja jätteiden käsittelyssä. Kasvattamalla cleantech-vientiään suomalaisyritykset voivat vähentää päästöjä moninkertaisesti verrattuna siihen, että vaikutukset ulottuisivat vain kotimaahan.

Vuonna 2020 voimaan tulevan sopimuksen tulee ottaa huomioon myös seuraavat näkökohdat:

• Sopimuksen tulisi olla vähintään G20-maita oikeudellisesti sitova (ml. maiden päästövähennykset).
• Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua tulisi edistää niin, että kaikille maille ja niiden yrityksille koituisi samankaltainen kustannusrasite aiheutetuista päästöistä. Tässä keinoina olisivat esimerkiksi päästökauppa tai CO2-verotus.
• Puupohjaiselle teollisuudelle ja energiantuotannolle ei tule kohdistaa rajoituksia Suomen kaltaisissa metsärikkaissa maissa, joissa hiilinielut eivät ole uhattuina. On erittäin tärkeää, että biomassan jalostaminen ja polttaminen luetaan jatkossakin hiilineutraaliksi toiminnaksi.
• Yritykset ja niiden tekemät innovaatiot ja investoinnit ovat keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Siksi yritykset on tärkeää ottaa mukaan vaikuttamaan ilmastopolitiikan tavoitteisiin ja ohjauskeinoihin. Yksityisen sektorin roolia tulee vahvistaa ilmastoneuvotteluissa lisäämällä vuoropuhelua neuvottelijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välillä.

EK Pariisissa:

EK:n energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtava asiantuntija Mikael Ohlström seuraa ilmastoneuvotteluita paikan päällä Pariisissa 30.11.–4.12. ja 9.–12.12. Hän on aiemmin osallistunut ilmastokokouksiin vuosina 2013 Varsovassa, 2009 Kööpenhaminassa sekä 2002 New Delhissä.

Tilannetietoa löytyy myös EK:n Pariisi-sivustoilta sekä Pariisi-tietopakettiin (muistio, pdf).