Hallituksella näytön paikka innovaatiorahoituksessa

Suomi tarvitsee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan pitkäjänteisen ja uskottavan rahoitustiekartan, jonka kivijalkana ovat kansalliset panostukset.  Innovaatiojohtajamme Riikka Heikinheimo evästi pian käynnistyvää parlamentaarista TKI-työryhmää Kauppalehden mielipidekirjoituksessa 7.6.2021.

Pääministeri Sanna Marin teki kehysriihen alla tärkeän aloitteen perustaa parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä on ratkaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitusvajeeseen liittyviä haasteita. Työryhmä on käynnistymässä näillä hetkin ja aikaa on syksyn budjettiriiheen.

Kyseessä on jo kolmas peräkkäinen hallitus, joka kirjaa tavoitteekseen nostaa TKI-investointien osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen elintärkeydestä vallitsee laaja yksimielisyys – teknologia- ja vientivetoinen maamme nousee tai kaatuu osaamisen varassa.

Neljän prosentin tavoitteeseen pääseminen vaatii isoja satsauksia myös elinkeinoelämältä. Yritykset ovat ottaneet haasteen vastaan. Nyt myös valtion on kyettävä vakuuttavasti osoittamaan, että se on sitoutunut innovaatiovetoiseen politiikkaan.

Avainasemassa on rahoituksen pitkäjänteisyys. Vuoden tai kahden mittaiset lisätalousarvioiden rahoituspotit eivät riitä.

Samasta syystä myös EU:n elpymisrahoituksen suhteen on oltava realisti. Se tuo Suomelle tärkeää kertaluonteista lisärahoitusta, mutta sen varaan ei voi jättäytyä. Suomi tarvitsee TKI-toimintaan pitkäjänteisen rahoitustiekartan, jonka kivijalkana ovat kansalliset panostukset.

Neljän prosentin BKT-osuuden saavuttaminen edellyttää valtiolta arviolta noin 200 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta vuoteen 2030 asti. Tämä on iso raha. Vielä isommat investoinnit tehdään kuitenkin yrityksissä: jokaista julkista TKI-euroa kohden yritykset investoivat vähintään 2 TKI-euroa.

Päätösten hetki on budjettiriihessä. Lähikuukausina myös yrityksillä on käsillä isot valinnat: TKI-toiminnan investointi-ikkuna on auki juuri nyt, kun markkinat avautuvat koronakriisin jälkeen. Osoitetaan, että Suomi on paras sijaintipaikka yritysten tuotekehitykselle, innovaatiotoiminnalle, tutkimukselle sekä tieteelle!

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 7.6.2021