Johtaja Jussi Mustosen viesti hallituksen kehysriiheen: Haaveiden aika on ohi

19.03.2012

Suomen hallitus määrittää alkaneella viikolla hallituskautensa tärkeimmät politiikkalinjaukset ns. kehysriihessä. Vuoden takaiset oletukset talouskasvusta eivät ole toteutuneet, eikä Suomen velkaantumiskehitystä ole pysäytetty tarvittavalla tavalla.

–Kun ympäröivän todellisuuden tosiasiat tunnustetaan, on aika siirtyä haaveista ja toiveista tositoimiin. Tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä vaikealtakin tuntuvia päätöksiä, joiden hyödyt näkyvät usein vasta ajan kanssa, tähdentää johtaja Jussi Mustonen EK:sta.

Tulevien vuosien talousnäkymät eivät ole hääppöiset. Monet rakenteelliset kiviriipat, kuten läntisen maailman raskas velkaantuminen ja ikääntymisen kasvavat kustannukset, rajoittavat talouskasvua ja elvytyspolitiikan mahdollisuuksia. Parhaimmillaankin tulevaisuuden näkymät lupaavat vain nihkeää kasvua. Vaikka täydellisen romahduksen todennäköisyys Euroopassa on alkuvuonna pienentynyt, ei alueen velkakriisi ole vielä ohi.

Julkisen talouden sopeutusta tarvitaan hyvinvoinnin rahoituspohjan ja oman tulevaisuutemme turvaamiseksi. Päättämättömyys johtaisi noidankehään ja heikentäisi arvioita maamme luottokelpoisuudesta. Tällöin julkisen velan korko ja korkomenot alkaisivat nousta. Tämä olisi veronmaksajien kannalta ulkomaisille sijoittajille kohdennettu turha tulonsiirto, jonka suuruusluokka olisi satoja miljoonia euroja. Näilläkin rahoilla olisi monta hyvää käyttökohdetta Suomessa.

Lumetoimet eivät riitä

Jos perimmäisenä tavoitteena on hyvinvoinnin talouspohjan turvaaminen, on sopeutustoimien resepti yksinkertainen. Vastuulliseen toimintaan eivät silloin kuulu poliittisesti ehkä miellyttävän tuntuiset, mutta toimivuudeltaan kyseenalaiset lumetoimet.

Ensinnäkin, tarvitaan uskottavat ja pitävät päätökset pitkäjänteisistä rakenneuudistuksista, joilla lisätään työn tarjontaa, pidennetään työuria ja uudistetaan julkista palvelutuotantoa, Näin ei synny pakkoa tehdä liian rajuja jarrutuksia väärään aikaan.

Toiseksi, sopeutustoimien painopiste tulee olla voimakkaasti menojen hillinnässä, ei verojen kiristämisessä. Verotuksen rakenteen tulee kannustaa yrittäjyyttä, työtä ja osaamista.

Kolmanneksi, sopeutustoimilla ei saa vaarantaa kasvun kannusteita eikä heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä. Kasvun ja investointien edellytykset täytyy turvata kaikilla yritystoiminnan alueilla.