Toimivat rahoitusratkaisut olisivat koulutusviennin kilpailutekijä

Suomalainen koulutus kiinnostaa vientituotteena. Tuki- sekä rahoitusinstrumentteja on tarjolla runsaasti. Tarjolla olevista instrumenteista ei tällä hetkellä ole kuitenkaan kokonaiskäsitystä. EK aikoo syksyn aikana esittää oman näkemyksensä viennin rahoituksen selkiyttämisestä.

EK:n järjestämän koulutusviennin rahoitusta käsittelevän seminaarin keskiöön nousivat liiketoimintaosaaminen, asiakas ja tuote. Toimivat tulorahoitusta edeltävät rahoitusratkaisut ovat myös koulutusviennin kilpailukyvyn edellytys. Markkinaehtoinen rahoitus edellyttää kuitenkin koulutusviennin toimijoilta vahvaa liiketoimintaosaamista. Ulkoisten rahoittajien asettamiin edellytyksiin on vastattava.

– Jotta koulutusvienti saadaan vetämään entisestään, edellyttää se toimivia liiketoimintakonsepteja, myynti- ja markkinointiponnisteluita sekä hyvää yhteistyötä eri tahojen kesken. Laadukas suomalainen koulutus ei sinällään myy itse itseään, sanoo EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.

Koulutusviennin edistäminen vaatii rahoituksen selkiyttämisen ohella eri toimijoiden yhteistyön tiivistämistä, parhaiden käytäntöjen jakamista ja menestystarinoiden monistamista. On huolehdittava siitä, että suomalainen koulutusosaaminen huomioi meneillään olevan murroksen: digitalisaatio mahdollistaa muutoksen opettamisesta oppimiseen.

Toistaiseksi Suomen koulutusviennin volyymi on ollut pieni, noin 300 miljoonaa euroa per vuosi. Tätä kasvattamaan on nimetty koulutusviennin suurlähettiläs. Suurlähettilään tehtävässä korostuu koordinaatio valtionhallinnon eri toimijoiden sekä sidosryhmien kanssa.

Esitykset 11.8. järjestetystä koulutusviennin rahoitusta koskevasta keskustelutilaisuudesta

• Ohjelmajohtaja Seppo Keränen, Finvera Oy
• Kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö
• Juha Kurkinen, Fiban
• Rahoituspäällikkö Ari Nironen, Finnfund
• Muistio tilaisuudesta