Uusi yhtenäispatentti lisää valinnanvaraa keksintöjen suojaamiseen

Vuonna 2017 voimaan tuleva EU:n patenttiuudistus koskee sekä patentointia että patenttioikeudenkäyntejä. Yritysten kannattaa perehtyä muutoksiin huolella jo nyt.

Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistuminen vuoden 2017 alusta antaa lisää valinnanvaraa keksintöjen suojaamiseen. Tällä hetkellä käytössä olevien eurooppapatentin ja kansallisen patentin rinnalle tulee uusi yhtenäispatentti, jota haetaan suoraan Euroopan patenttivirastolta.

Yhtenäispatentti tarjoaa nimensä mukaisesti yhtenäisen suojan kaikissa niissä EU-maissa, jotka ovat mukana EU:n patenttiuudistuksessa.

Suomi on yhdeksäs uudistukseen sitoutunut maa. Voimaantuloon tarvitaan sitoumus vähintään 13 jäsenmaalta, joiden joukossa pitää olla Euroopan kolme suurta patenttimaata eli Iso-Britannia, Ranska ja Saksa.

– Useissa EU-maissa patenttiuudistusta ratifioidaan parhaillaan, joten voimaantuloaika on mitä todennäköisimmin vuoden 2017 alusta, EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori sanoo.

Selkeyttä ja ripeyttä patentin hakemiseen

Uudistus tuo patentin hakijalle runsaasti etuja:

– Yhtenäispatentti on huomattavasti yksinkertaisempi ja nopeampi kuin ”klassinen” eurooppapatentti, jota toki voi käyttää vuoden 2017 alun jälkeenkin, Riikka Tähtivuori muistuttaa.

Toisin kuin yhtenäispatentti eurooppapatentti on kuitenkin saatettava voimaan erikseen jokaisessa halutussa EU-maassa, mistä aiheutuu patentinhaltijalle merkittäviä patentin käännöskuluja.

– Tuleva uudistus selkeyttää patentointiprosessia ja säästää rahaa, kun yhdellä rekisteröinnillä saa vastaisuudessa suojan vähintään 13:een, parhaimmillaan jopa 26 maahan. Puola ja Espanja ovat toistaiseksi ainoat maat, jotka ovat ilmoittaneet jättäytyvänsä uudistuksen ulkopuolelle.

Haasteita vuosikustannuksista

Riikka Tähtivuori uskoo, että vuosimaksut vaikuttavat merkittävästi yhteisöpatentin suosioon.

Hänen mukaansa monet yritykset saattavat tällä hetkellä patenttinsa voimaan vain 2–4 maassa. Uudistuksessa on sovittu, että yhtenäispatentin vuosimaksut vastaavat neljän eniten eurooppapatentteja omaavan maan vuosimaksun yhteissummaa.

– Suomessa yritykset ovat pitäneet tällaista hinnoittelua haasteellisena, koska yhtenäispatenttia ei toisaalta ole mahdollista supistaa maantieteelliseltä laajuudeltaan matkan varrella vaan se on joko voimassa kaikissa mukana olevissa maissa tai sammuu kokonaan.

Uusi tuomioistuin patenttioikeudenkäynneille

Toinen iso muutos koskee patenttioikeudenkäyntejä. Mahdolliset oikeusjutut Euroopan patenttiviraston myöntämistä yhtenäispatenteista käydään uudessa Yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (UPC), ei enää kunkin maan kansallisessa tuomioistuimessa.

– Uudessa tuomioistuimessa maksetaan yksi tuomioistuinmaksu ja ratkaisu pätee kaikissa niissä maissa, joissa patentti on voimassa.

– Tavoitteena on myös tehostaa juttujen käsittelyä hyödyntämällä laajasti digitaalisuutta tuomioistuimen sähköisten tietojärjestelmien kautta, Riikka Tähtivuori kertoo.

Helsinkiin olisi näillä näkymin tulossa uuden tuomioistuimen ensimmäisen oikeusasteen paikallisjaosto. Se varmistaa suomalaisen IPR-osaamisen ja -infratsruktuurin säilymistä korkealla tasolla. Toisaalta yritysten huolena on ollut mahdollinen patenttiriitojen ja oikeudenkäyntien lisääntyminen.

– Patentteihin liittyy suuria taloudellisia intressejä ja ne turvaavat yritysten kilpailukykyä. Nyt on tärkeää opetella ajattelemaan patentointia aiempaa kansainvälisemmin, koska yhtenäispatentti on voimassa huomattavan laajalla maantieteellisellä alueella.

Patentit ovat yrityksille keskeinen osa immateriaalioikeuksien kokonaisuutta, joka taas merkittävä innovaatiotalouden lähde. Teollisuus- ja palvelutuotanto perustuu vastaisuudessa yhä enemmän ns. aineettomaan arvonluontiin eli immateriaalioikeuksien merkitys korostuu myös investointien suojaamisen keinona.

– Patenttisalkku voi olla pienemmällekin yritykselle iso kilpailuvaltti, Riikka Tähtivuori muistuttaa.

• Lue myös juttu Uusi yhtenäispatentti herättää kiinnostusta yrityksissä (9.2.2016)