Yrityksillä paljon annettavaa kehitysmaahankkeissa
Suomen kehityspolitiikan päämääränä on vähentää köyhyyttä kestävän kehityksen kautta. Tämä puolestaan edellyttää talouskasvua, yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä kohdemaissa. Yritysten aktiivinen mukanaolo onkin tärkeää kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yritystoiminnan ja kehitysyhteistyön synergiamahdollisuudet ymmärretään yhä laajemmin, sanoo Wärtsilän johtaja Kari Hietanen, joka toimii EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtajana. Hietanen esiintyi 8.5. ulkoasiainministeriön ja elinkeinoelämän yhteisessä Kehityspolitiikan yritysfoorumissa:
– Suomalaisyritysten kansainvälistyminen on selkeästi ollut win-win tilanne: yritysten kilpailukyky on vahvistunut samalla kun kohdemaihin on saatu uutta osaamista tai rakennettu infrastruktuuria. Esimerkiksi vihreään talouteen liittyy paljon hyviä esimerkkejä siitä, kuinka suomalainen ympäristöosaaminen on auttanut kehittyviä maita harppaamaan suoraan ekologisempiin teknologioihin.
– Toinen elinkeinoelämän tärkeä panos liittyy suomalaisten liiketoimintakäytäntöjen, yrityskulttuurin ja vastuullisen yritystoiminnan leviämiseen. Näin pystytään luomaan perustaa kestävän talousjärjestelmän syntymiselle kohdemaissa.
Resursseja yhteistyöhön yritysten kanssa
Kynnys on yhä korkea ja riskit suuret, kun suomalainen yritys harkitsee laajentumista kehitysmaihin, muistuttaa EK:n johtava asiantuntija Simo Karetie.
– Yritykset tarvitsevat rahoitusmahdollisuuksia kehitysmaatoimintojensa käynnistämiseen. Vaikka kehitysyhteistyömäärärahat ovat olleet pitkään kasvussa, yritysten kanssa tehtävän yhteistyön suhteellinen osuus on kutistunut. Rahoitus- ja riskinottomahdollisuuksia on lisättävä merkittävästi.
Myös rahoitusinstrumenttien käytännön toimivuutta tulee helpottaa. Valitettavan usein yksityisen sektorin aktiivisuus tyrehtyy prosessien monimutkaisuuteen ja jäykkiin reunaehtoihin. Moni hanke kaatuu alkuvaiheen rahoituksen puutteeseen.
Karetien mukaan nyt tarvitaan käytännönläheisiä uudistuksia, joilla voisi esimerkiksi laajentaa rahoitusvälineiden käyttöaluetta.
– Uusia liikkeellelähtöjä tulisi tukea tarjoamalla joustavammin rahoitusta esiselvityksiin ym. alkuvaiheen kartoituksiin. Tässä kehitystyössä on syytä käydä läpi myös muiden maiden käytäntöjä ja toimintatapoja.
Koulutuksessa paljon mahdollisuuksia
Köyhyyden kierteen katkaisemiseksi on tärkeää vahvistaa paikallista osaamista, joka puolestaan tukisi työllistymistä ja talouskasvua. Tässä suomalaisilla yrityksillä voisi Kari Hietasen mukaan olla kasvava rooli:
– Yritysten investointiprojekteihin voitaisiin hyvin kytkeä erilaisia koulutuselementtejä, jotka voisivat liittyä ammattikoulutukseen, yrittäjyyteen, paikallisten instituutioiden kehittämiseen tai tekniseen apuun. Nuorisotyöttömyyttä vastaan taistelevissa maissa on suuri kysyntä tällaiselle yhteistyölle.
Uusia mahdollisuuksia tunnistetaan myös yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen välisessä yhteistyössä.
– Suomella olisi erinomaiset edellytykset yhdistää julkisen sektorin vahvuudet ja yritysten kansainvälinen liiketoiminta menestyksekkäiksi kokonaisuuksiksi. Yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa enemmän kuin erikseen toimimalla.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Simo Karetie
puh. 040 837 5431
etunimi.sukunimi@ek.fi