Luonnos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluiksi (EK-2013-5)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta (jäljempänä EK) lausuntoa luonnoksesta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan lain hallituksen esityksen yleisperusteluiksi (jäljempänä luonnos). EK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan.

Yleistä Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa ns. AIFM-direktiiviä on laajasti pidetty hyvin raskaana ja lähinnä malliesimerkkinä finanssialan sääntelyn ylilyönneistä. EK pitää hyvänä sitä, että tämä tunnustetaan myös luonnoksessa ja tavoitteena on välttää direktiivistä aiheutuvia negatiivisia seurauksia pääomamarkkinoihin ja yritysrahoitukseen, esimerkiksi pääomasijoitustoimialaan kohdistuvien vaikutusten johdosta. EK korostaa kuitenkin sitä, että omaksuttua lähtökohtaa on tärkeää noudattaa systemaattisesti ja johdonmukaisesti.

Keskeiseksi lähtökohdaksi olisi perusteltua ottaa myös lainsäädännön kilpailukyky. Suomen tulisi olla houkutteleva sijoittautumispaikka mahdollisimman monelle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja niiden hallinnoijille.

Täytäntöönpanon lähtökohdat

EK:n näkemyksen mukaan direktiivin täytäntöönpanossa on edellä olevan perusteella perusteltua noudattaa seuraavia yksityiskohtaisempia periaatteita.

• Direktiivin täytäntöönpano direktiivin edellyttämällä vähimmäistasolla.
• Kansallisia, direktiivin vaatimukset ylittäviä lisävaatimuksia ei oteta käyttöön.
• Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, niiden hallinnoijien ja sijoitusten kohdeyhtiöiden direktiivistä johtuva hallinnollisen taakan minimointi.
• Niiden vaihtoehtojen suosiminen, jotka lisäävät sijoittajien valinnanvapautta ja rahastojen ja niiden hallinnoijien keskinäistä neutraliteettia ja kilpailua.
• Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sääntelemisestä pidättyminen.
• AIFM-direktiivin soveltamisen poikkeusmahdollisuuksien hyödyntäminen mahdollisimman laajasti.
  Tulkinnallisissa kohdissa direktiivin sanamuotojen käyttäminen, jolloin käytäntöjen kehittyminen EU-tulkintojen myötä joustavoituu.
• Sopimusvapauden hyödyntäminen mahdollisimman laajasti.

Soveltamisala Direktiivin soveltamisessa ja sen täytäntöönpanossa tulee olla selvää, että direktiivin soveltamisalaa tulkitaan suppeasti. Tavanomaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen tai sen konsernin ei tulisi missään olosuhteissa voida tulkita harjoittavan direktiivin tarkoittamaa yhteistä sijoitustoimintaa. Tämä koskee myös kiinteistösijoitusyhtiöitä, joiden toimintaa ei ole nimenomaisesti organisoitu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnaksi. EK:n käsityksen mukaan luonnoksessa on sinänsä noudatettu tätä lähtökohtaa, mutta pääsäännön selkeämpi ilmaiseminen helpottaisi lukijaystävällisyyttä.

EK pitää toisaalta myös perusteltuna mahdollisuutta sille, että toimija voi halutessaan hakea lain soveltamisen piiriin, vaikkei sitä lähtökohtaisesti edellytettäisi.

Markkinointi vähittäissijoittajille

Luonnoksen lähtökohtana on, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi vähittäissijoittajille edellyttäisi rahaston sääntöjen viranomaisvahvistusta. EK pitää hyvänä, että direktiivin mahdollisuus sallia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen markkinointi yksityissijoittajille käytetään hyväksi. EK ei kuitenkaan pidä etukäteistä viranomaisvahvistusta perusteltuna, ja toteaa että viranomaisvahvistus johtaisi käytännössä siihen, että rahastoja ei tarjota vähittäissijoittajille. Pääomamarkkinoiden aktiviteetin lisäämiseksi ja toimivuuden kehittämiseksi on välttämätöntä, että esimerkiksi pääomasijoituksia tekevien rahastojen osuuksia voidaan tosiasiallisesti tarjota vähittäissijoittajille ja näillä on tosiasiallinen mahdollisuus sijoitusten tekemiseen.

Kolmansia maita koskeva sääntely

EK:lla ei ole sinänsä huomauttamista kolmansia maita koskevien direktiivin säännösten täytäntöönpanoon lykkäämiseen. EK toteaa kuitenkin, että täytäntöönpanossa tulee varmistua siitä, että kotimaiset sijoittajat voivat edelleen tehdä sijoituksia kolmansissa maissa sijaitseviin rahastoihin ja kolmansissa maissa olevat rahastot vastaavasti hankkia suomalaisia sijoittajia. Kotimaisen rahaston tulee puolestaan voida hankkia sijoittajia kolmansista maista niiden voimassaolevien säännösten mukaan. Rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuuluvien rahastojen tulee voida hankkia sijoittajia muista EU-maista niiden private placement -säännöstöjen mukaisesti.

Esityksen vaikutukset

Luonnoksen 4.3 kohdan mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitamisen säätäminen luvanvaraiseksi toiminnaksi merkitsee sijoittajien mahdollisuuksien laajentamista. Kohdan mukaan direktiivin tavoitteet markkinoiden parantuneesta vakaudesta tulevat myös edistämään tasapainoista yhteiskunnallista kehitystä.

EK:n arvion mukaan esityksestä ei johdu sijoittajien mahdollisuuksien laajentumista. Esitys nostaa sijoittajien ja rahoitusta saavien yritysten kustannuksia, heikentää pääomamarkkinoiden toimintaa ja merkitsee rahoituksen välityksen vaikeutumista tavalla, jolla on merkittävän negatiivinen vaikutus talouteen ja kasvuun. Direktiivi ei todennäköisesti myöskään lisää rahoitusmarkkinoiden vakautta. Vaikutusarvioiden päättäminen edellä oleviin toteamuksiin voi antaa harhaanjohtavan kuvan direktiivin vaikutuksista, minkä vuoksi EK esittää kohdan muotoilua vielä uudelleen harkittavaksi.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja