Suomen arktinen strategia (EK-2013-107)
Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnokseen Suomen arktiseksi strategiaksi. Luonnoksessa on painotettu aikaisempaan strategiaan nähden taloudellisia kysymyksiä ja liiketoimintamahdollisuuksia hyvin. Luonnos jää tyyliltään kuitenkin kuvailevaksi, kun kantaaottavat tekstit ja toimenpiteet ovat vielä auki.
Edellisestä arktisesta strategiasta elinkeinoelämälle tärkeät kehitystoimet puuttuivat lähes kokonaan. Tältä strategialta EK odottaa konkreettisia linjauksia ja toimia, jotka edesauttavat elinkeinojen ja suomalaisen viennin kehittymistä pohjoisilla alueilla sekä tavoitteita yritysten investointiympäristön kehittämiseksi arktisella alueella. Esimerkiksi selvitysmies Eino Siuruaisen raportissa sekä Pohjois- ja Itä-Suomen strategioissa on elinkeinoelämälle tärkeitä asioita tuotu konkreettisesti esille.
Strategian lähtökohta, että koko Suomessa on arktista osaamista ja arktiset asiat ovat relevantteja koko Suomen kannalta, on oikea. Tulevaisuudessa kehittämistoimien painopistettä pitäisi pystyä kohdistamaan yhä enemmän, ei vain osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen, vaan osaamisen tuotteistamiseen ja taloudelliseen hyödyntämiseen.
Kun luonnoksesta puuttuvat toimenpide-esitykset sekä kooste linjauksista, seuraavassa esitetään lähinnä suuntaviivoja asiakokonaisuuksista, joita strategiaan tulisi sisällyttää. Eri rahoitusinstrumenttien käsittely on hyvä lisäys aikaisempaan strategiaan.
Liikennejärjestelmien kehittäminen ja erityisesti ulkomaankaupan yhteyksien avaaminen pohjoisilla alueilla yli kansallisten rajojen on tärkeää elinkeinoelämälle. Tavoitteena tulee olla kilpailukykyinen logistiikka ja riittävä kapasiteetti tarvittaville kuljetuksille. Perämeren satamien kehittäminen vienti- ja tuontitoiminnassa sekä niihin liittyvien väylien pullonkaulojen purkaminen ovat perusta yritystoiminnalle pohjoisessa Suomessa. Kehityskohteina tulisi olla lisäksi toimivien kulkuyhteyksien ja palveluiden kehittäminen Norjan ja Venäjän rannikoiden satamiin.
Mm. Siuruaisen raportissa painotetaan yhteyksien luomista ja verkostoitumista elinkeinoelämän kanssakäymiselle. Venäjän tuoreesta arktisessa strategiassa on lukuisa määrä kehitystarpeita Venäjän pohjoisilla alueilla, joihin suomalaisella osaamisella voitaisiin vastata. Niin ikään Norjan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan merkittävät investoinnit avaavat alihankintamahdollisuuksia. Julkisen vallan roolilla on merkitystä porttien avaamisessa ja kontaktien luonnissa. Riskipitoisilla markkinoilla korostuvat rahoitus- ja vakuuskysymykset.
Suomen profiilia arktisen osaamisen kokonaisvaltaisena toimijana tulisi edelleen nostaa paremmin esiin ja sille tulisi luoda käytännön toimintatapoja. Luonnoksessa esiintuotu toimintatapa arktinen kumppanuus on kannatettava, kunhan se johtaa käytännön yhteistyöhön. Suomen tulisi olla Venäjän ja Norjan lisäksi aktiivinen erityisesti Kanadan suuntaan, joka on tuleva Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa.
EU:n arktisen roolin kehittäminen ei saisi jäädä vain tutkimusrahoituksen hyödyntämiseen ja vastuullisen toiminnan periaatteiden luomiseen. Yritystoiminnalle konkretiaa loisivat esimerkiksi EU:n infrastruktuuria ja arktisia teknologiasovellutuksia edistävät hankkeet. Suomalaisten tulee pyrkiä olemaan avaintoimijoita EU:n arktisessa politiikassa.
Strategian toimeenpanoa edesauttaa, jos siinä pystytään määrittelemään muutama selkeä toiminta, jotka organisoidaan ja resurssoidaan asianmukaisesti. Tällaisia avaintoimintoja voisivat olla esimerkiksi
– Venäjän kumppanuuden edelleen vahvistaminen arktisissa tavoitteissa yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Nykyisen ohjelman yritysseminaarit ovat hyvä alku. Erityisen suuria mahdollisuuksia liittyy mm. infra- ja asuinrakentamiseen
– Kalottialueen energia- ja logistiikkajärjestelmien kehittäminen osana EU:n luonnonvarastrategiaa.
– Osaamisen vahvistaminen luomalla teknologia-innovaatiokeskus (KIC) myös arktisen osaamisen alueelle.
– Suomen arktisen osaamisen profiilin nostaminen osana Team Finland -toimintaa ja luomalla yhteistyöverkosto keskittymään arktisen osaamisen markkinointityöhön, ml. arktisten luontopalveluiden kuten matkailun edistäminen.
Elinkeinoelämän keskusliitto osallistuu mielellään strategian jatkotyöstämiseen ja toimenpiteiden valintaan.
Yksityiskohtaisia kommentteja:
Sivu 8, rivi 2 (lisäys): Osaamista on myös runsaasti eri toimialojen yrityksissä.
Toiseksi viimeiseen kappaleeseen voisi lisätä kylmän ilmanalan rakentamisen, joka on volyymiltaan suurta.
Viimeiseen kappaleeseen muotoilu (lisäys):… aktiivisessa vuoropuhelussa kaikkien alueella toimivien osapuolten kanssa.
Sivu 12, ylhäällä (liian vahva ilmaisu): Suomen intressinä on yhtenäinen, tasapuolinen ja ennakoitava (pois vankka) säätely…
Sivu 13, toinen kokonainen kappale loppuun (lisäys): Tärkeää on myös huolehtia takuu- ja rahoitusinstrumenttien kansainvälisestä kilpailukyvystä.
Kunnioittavasti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Leena Mörttinen