Taloudellinen- ja kestävyysraportointi

Tavoitteemme

1. Raportointivelvoitteiden tulee olla suhteellisia ja tarkoituksenmukaisia yrityksen kokoon, toimintaan ja riskeihin nähden.
2. Raportoinnin tulee keskittyä olennaiseen tietoon eikä tuottaa tarpeetonta tai päällekkäistä tietomassaa.
3. Hallinnollista kuormaa on kevennettävä ja raportointivaatimusten päällekkäisyydet poistettava.
4. Sääntelyn tulee olla ennakoitavaa ja kilpailukykyä tukevaa myös kansainvälisessä vertailussa.
5. Digitaalisten raportointivälineiden ja yhtenäisten formaattien käyttöönottoa tulee edistää, jotta raportointi tehostuu ja automatisoituu.
6. Viranomaisraportointia tulee kehittää niin, että sama tieto toimitetaan vain kerran ja hyödynnetään laajasti eri tarkoituksiin.

Raportointivaatimusten laajuus vaihtelee yrityksen koon ja toiminnan mukaan, ja erityisesti suuret sekä kansainvälisesti toimivat yritykset ovat laajempien velvoitteiden piirissä. Listayhtiöiden raportointia ohjaavat kansainväliset IFRS-tilinpäätösstandardit.

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) tuovat yrityksille uudenlaisia velvoitteita, jotka koskevat ei‑taloudellisten, eli kestävyystietojen raportointia. Yritysten on raportoitava kestävyysasioista yhtenäisellä ja vertailukelpoisella tavalla, mikä edellyttää uusia prosesseja, järjestelmiä ja osaamista. Velvoitteet lisäävät yritysten työmäärää ja kustannuksia, minkä vuoksi sääntelyn ennakoitavuus, suhteellisuus ja toteuttamiskelpoisuus ovat keskeisiä kilpailukykytekijöitä.

EK korostaa, että raportoinnin tulee tuottaa markkinoille olennaista ja päätöksenteon kannalta hyödyllistä tietoa ilman, että yritysten hallinnollinen kuorma kasvaa tarpeettomasti. Sääntelyn tulee olla selkeää, ennakoitavaa ja yritysten toimintaa tukevaa myös kansainvälisessä vertailussa.