Itämeri – kotirantamme ja väylämme maailmalle
Itämeri on Suomelle enemmän kuin meri. Sillä on ollut kautta aikojen keskeinen merkitys niin kansallismaisemana ja kotiseutuna kuin kaupankäynnin, merenkulun, ulkomaanyhteyksien, sekä matkailun, kalastuksen ja monien muiden elinkeinojen mahdollistajana. Niitä kaikkia Itämeri on myös tänään, kirjoittaa EK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen Centrum Balticumin julkaisussa 7.10.
Itämeren merkitys Suomen kansantaloudelle on mittaamaton: meriliikenne on ylivoimaisesti tehokkain, kilpailukykyisin ja vähäpäästöisin liikennemuoto Suomen ulkomaankaupalle. Ei siis ihme, että 90 prosenttia maamme viennistä ja 80 prosenttia tuonnista kuljetetaan meritse.
Itämerellä on myös vilkas kansainvälinen matkustajaliikenne. Niin uskomattomalta kuin se nyt kuulostaakin, vielä vuosi ennen pandemiaa Helsinki oli maailman vilkkain matkustajasatama! Matkustajien määrä oli yli 12 miljoonaa, josta suurin osa kulki Tallinnan ja Helsingin välillä. Myös kansainvälisten risteilijöiden vierailut kasvoivat vuosi vuodelta.
Koronan jälkeen onkin tärkeää saada matkailuliikenne nopeasti toipumaan. Potentiaali on valtava: merellinen luonnonkauneus yhdistettynä Helsingin, Pietarin, Riian, Tukholman ja Tallinnan vetovoimaan voivat nostaa Itämeren entistä suuremmaksi matkailumenestykseksi.
Huoli Itämeren luonnosta ja ympäristöstä on ollut vuosikymmeniä niin valtioiden kuin järjestöjen agendalla. Paljon on saatu aikaiseksi, mutta se ei edelleenkään riitä. Itämeren vakavin ympäristöongelma on edelleen rehevöityminen, jota aiheuttavat maatalouden ravinnepäästöt sekä kaupunkien jätevedet. Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä entisestään.
Onneksi on myös hyviä uutisia. Itämeri on tiivistyvän ilmastotyön kohde, kun EU nopeuttaa päästövähennystoimiaan. Osana ns. Green Deal -politiikkaa meriliikenne tulee osaksi EU-laajuista päästökauppaa.
Suomalainen elinkeinoelämä tukee EU:n tavoitteita ilmastotyössä. Tiukat päästötavoitteet ovat paitsi ennennäkemätön investointihaaste, myös aito menestysmahdollisuus suomalaisille yrityksille. Meillä on maailmanluokan osaamista meriteollisuudessa ja meriliikenteen energiaratkaisuissa. Vaihtoehtoisia energialähteitä kuten vetyä ja ammoniakkia kehitetään käytettäväksi laivamoottoreissa. Hiilen joutumista ilmakehään estetään kehittämällä laivojen pakokaasujen talteenottoa ja varastointia. Energiatehokkuutta parannetaan autonomisen navigoinnin, satama-automaation ja digitaalisten toimitusketjujen avulla.
Samalla kun tehostamme Itämeren suojelua ja päästövähennyksiä, pidämme huolta logistisesta kilpailukyvystä. Kuten hyvin tiedetään, Suomella on aina kirittävänä maantieteellinen takamatka: kotimaan etäisyydet ovat pitkiä ja satamistamme on usean päivän merimatka Euroopan keskeisille markkina-alueille. Tämä kaikki on kompensoitava tehokkaalla logistiikalla.
Siksi meriliikenteen kilpailukykyisyys on elinkeinoelämän – ja koko kansantaloutemme – ykköshaasteita ympäristöhaasteen rinnalla. Kilpailuetua rakennetaan panostamalla teknologiaan sekä luotettaviin ja häiriöttömiin toimitusketjuihin. Luonnollisesti myös aluskantaa uudistetaan. Kymmenen vuoden kuluttua alusten arvioidaan olevan jopa viidenneksen nykyistä suurempia.
Yritykset pyrkivät kaikin tavoin sujuvaan ja häiriöttömään merilogistiikkaan ympäri vuoden ja vuorokauden. Talvimerenkulun osaaminen on Itämerellä maailman huippua.
Toimitusvarmuus ei kuitenkaan ole vain suomalaisten omissa käsissä. Korona antoi tästä karvaan muistutuksen. Itämeren logistiikassa ei ole vieläkään täysin toivuttu pandemian alkuvaiheen sokeista, kun laivaliikenne jumiutui Aasian satamiin aiheuttaen mm. yhä jatkuvaa konttipulaa.
Pohjoinen sijaintimme Itämeren rannoilla on suomalaisuuden lähtökohtia. Emme vaihtaisi Itämeren aaltoja mihinkään muuhun paikkaan maailmassa. Vaalitaan siis Itämerta niin ympäristön, kestävän talouden kuin tulevien sukupolvien hyväksi!
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Centrum Balticum -säätiön Pulloposti-kolumnipalstalla 7.10.