EU:n sisämarkkinoista vauhtia kauppaan ja talouskasvuun

EU:n on nostettava sisämarkkinat poliittisen agendan kärkeen, kun haemme keinoja Euroopan talouden kasvukäänteeseen yhä vaikeammassa maailmatilanteessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palvelukauppaan, kirjoittavat EU-asioista vastaava johtaja Lotta Nymann-Lindegren ja Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.

 Viime viikot on päivitelty Yhdysvaltojen presidentti Trumpin häikäilemätöntä ja hämmentävää tullipolitiikkaa. Euroopalle Trumpin toimien ajoitus on onneton, kun epävarmuus kasvaa nyt yhtaikaa sekä turvallisuuden että talouden saralla.

Tuoreen EU-komission kunnianhimoiset suunnitelmat kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi uhkaavatkin jäädä kauppasodan synnyttämien epävarmojen talousnäkymien jalkoihin. Komissio on tarttunut haasteeseen ripeästi ja valmistellut sekä omia vastatoimia että erinomaisen ehdotuksen teollisuustuotteiden vapaakaupasta EU:n ja Yhdysvaltojen väillä.  Myös uusia kauppasopimuksia esimerkiksi Mercosur-maiden kanssa viedään määrätietoisesti maaliin.

Tämä työ on tärkeää, onhan avoin, reilu ja esteetön kauppa on Euroopan talouskasvun tärkeimpiä moottoreita. Nyt olisi kuitenkin korkea aika tarttua myös mahdollisuuksiin EU:n sisällä. Yli 30 vuotta EU:n sisämarkkinoiden perustamisen jälkeen eivät ihmiset, tavarat, pääoma ja varsinkaan palvelut edelleenkään liiku saumattomasti 27 maan välillä. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi EU-sääntelyn epäyhtenäinen toimeenpano, kansalliset vaatimukset ja käytännöt, puutteellinen tiedonsaanti ja sähköisen asioinnin vaikeus.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että EU:n sisäiset esteet vastaavat 45 prosentin tullitasoa tavaroiden ja 110 prosentin tullitasoa palveluiden osalta.  EU-komission arvion mukaan EU:n sisäisen tavarakaupan kasvattaminen 2,4 prosentilla riittäisi kompensoimaan Yhdysvaltoihin suuntautuvan tavaraviennin putoamisen 20 prosentilla. Minkä kasvupotentiaalin siis saisimmekaan käyttöömme, jos onnistuisimme näiden esteiden poistamisessa – jopa ilman, että siitä aiheutuisi merkittäviä budjettivaikutuksia.

Toukokuun lopussa julkaistava EU-komission uusi, horisontaalinen sisämarkkinastrategia onkin nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Siihen tulisi suhtautua aidosti kasvustrategiana, ja keskittyä raivaamaan ne esteet, joiden vaikutus EU:n sisäisen markkinan toimivuudelle ja houkuttelevuudella on mahdollisimman suuri.

Kasvua palveluista

EU:n sisämarkkinoiden käyttämätön kasvupotentiaali tarvitsee nyt poliittista huomiota. Sisämarkkinaesteet on nostettava aidosti tikun nokkaan ja niiden purkamiseen on panostettava nimenomaan poliittisella tasolla, teknisen virkatyön lisäksi. EU:n sisämarkkinaprojekti tarvitsee uutta puhtia.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä palveluihin – syntyyhän 75 prosenttia talouskasvusta tänä päivänä palveluista – ja laadittava konkreettinen toimintasuunnitelma sille, miten EU:n palveludirektiivin toimeenpanoa voidaan tehostaa erityisesti teollisuuden ja kaupan alalla.

EK on esittänyt esimerkiksi kuluttajakaupan tiedonantovelvollisuuksien karsimista, tietosuojan ja sähköisen viestinnän sääntelyn keventämistä sekä kansallisista erityissäännöksistä luopumista, kestävyysraportointia koskevien velvoitteiden perkaamista ja kilpailulta suljettujen alojen hallittua avaamista. Kyse on yksittäisinä toimenpiteinä vielä rajallisen kokoisista hankkeista, mutta erityisesti pidemmän aikavälin tähtäimellä mielekkäistä askeleista kohti yhtenäisempää sisämarkkinaa ja sääntelyn sujuvoittamista.

Eurooppa ei ole ollut meille koskaan niin tärkeä kuin nyt – myös kasvun näkökulmasta. Tavoitteeksi tulisi asettaa Euroopan kehittäminen maailman toimivimmaksi markkinaksi sekä yritysten, osaajien että investoijien näkökulmasta. Siihen ei päästä esteitä rakentamalla, vaan niitä purkamalla. Epävarmat ajat ja sekava toimintaympäristö eivät ole syitä jättää tekemättä, vaan syy tuplata kunnianhimon taso ja tarttua sisämarkkinoissa piilevään valtavaan potentiaaliin.