Katja Miettinen: Alustatyölain luonnos ylittää direktiivin vähimmäisvelvoitteet
Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista alustatyölakia, jolla pannaan täytäntöön lokakuussa 2024 annettu EU:n alustatyödirektiivi (EU) 2024/2831.
Suomessa alustatyökeskustelu on pyörinyt pääasiassa ruokalähettitoiminnan ympärillä, mutta EU-komission alkuperäisessä esityksessä mainitaan lähettipalveluiden lisäksi keskeisinä alustatyöaloina mm. kuljetuspalvelut, siivouspalvelut, lehtien jakelu sekä verkon välityksellä tehtävä asiantuntijatyö. Onkin tärkeää huomata, ettei sääntely koske pelkästään ruokalähettejä, vaan sitä sovelletaan toimialasta riippumatta kaikkiin yrityksiin, joissa työn organisointi automaattisen seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän avulla on olennainen ja välttämätön osa yrityksen tuottamaa palvelua.
Sääntelyn tarkoituksena on erityisesti selkeyttää alustatyötä tekevien sopimussuhteen oikeudellista asemaa – onko kyse yrittäjä- vai työsuhteesta sekä lisätä läpinäkyvyyttä siihen, miten alustat käyttävät algoritmeja työn organisointiin, valvontaan ja päätöksentekoon.
Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita säätämään työsuhdeolettamasta. Yksinkertaistettuna sääntelyn lähtökohta on, että jos alustayritys ohjaa ja valvoo työtä riittävästi, sopimussuhde on oletettava työsuhteeksi. Olettaman täyttyessä näyttövelvollisuus siitä, ettei kyse ole työsuhteesta kääntyy alustayritykselle. Lopullinen arvio työsuhteen olemassaolosta tehdään voimassa olevan kansallisen sääntelyn, eli työsopimuslaissa olevan työsopimuksen tunnusmerkistön pohjalta.
Alustayrityksen algoritmijohtamiseen eli automaattisiin seuranta- tai päätöksentekojärjestelmiin liittyvät läpinäkyvyys ja tiedonantovelvoitteet alustatyötä tekevien henkilöiden, alustatyöntekijöiden edustajien sekä viranomaisten suuntaan ovat direktiivissä erittäin yksityiskohtaisia ja pitkälle meneviä ja aiheuttavat alustayrityksille merkittäviä hallinnollisia lisävelvoitteita sekä kustannuksia. Direktiivi rajoittaa mm. sitä, mitä henkilötietoja ja missä tilanteessa on sallittua kerätä automaattisten järjestelmien kautta ja millaisia päätöksiä on sallittua tehdä automatisoidusti. Automatisoidun päätöksenteon tulee lähtökohtaisesti olla ihmisen valvomaa, ja tiettyjen, esimerkiksi alustatyötä tekevän henkilön sopimussuhteeseen liittyvien päätösten tekeminen pelkästään automatisoidusti on kielletty. Lisäksi sääntely mm. antaa alustatyöntekijöille oikeuden pyytää selvityksen automatisoidusti tehdyistä päätöksistä ja velvoittaa alustayrityksen oikaisemaan oikeuksia loukkaava päätös.
Suomessa hallitusohjelman linjaus direktiivin täytäntöönpanoa varten on selvä: täytäntöönpanossa tulee minimoida kansallinen lisäsääntely. Alustatyölain luonnosta lukiessa voi kuitenkin huomata, että se ylittää direktiivin vähimmäisedellytykset monelta osin. Keskeisimpiä ongelmakohtia ovat mm. alustatyön määritelmän laajuus, työsuhdeolettaman suhde työsopimuksen tunnusmerkistöön, yrittäjäasemassa olevien alustatyötä tekevien henkilöiden oikeus valita edustaja sekä ehdotetut seuraamukset. Yksityiskohtaisemmat näkemykset löytyvät EK lausunto alustatyölain luonnoksesta 28.8.2026.
Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisen työryhmän valmisteleman hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierros päättyy 28.8.2026. Direktiivi on määrä panna täytäntöön 2.12.2026 mennessä. Direktiivin vähimmäisedellytykset ylittävät kohdat tulisi korjata jatkovalmistelussa ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle.