Ulla Heinonen: Uusi hallitus avaa tietä Suomen vihreälle kasvulle

Uusi hallitusohjelma vie Suomea oikeaan suuntaan puhtaiden ratkaisujen ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä – keinoina uusiutuvan energian kasvattaminen, luvituksen sujuvoittaminen, liikennepanostukset, digitalisaatio sekä TKI-toiminta ja osaamisen nostaminen. Nyt on tärkeää edetä ripeästi toimeenpanoon, kirjoittaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

Vihreä siirtymä edellyttää maailmanlaajuista innovaatio- ja investointiaaltoa vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, uuteen teknologiaan, digitalisaatioon ja palveluihin. On arvokasta, että uusi hallitus on nähnyt tähän liittyvät mahdollisuudet Suomelle ja Suomessa toimiville yrityksille.

Hallitus haluaa nostaa Suomen puhtaan energian sekä ilmastokädenjäljen eli viennin edelläkävijäksi. Tätä edistetään valmistelemalla hiilinegatiivisuutta tavoitteleva energia- ja ilmastostrategia ja teollisuuspoliittinen strategia. Keskiössä on teollisuuden puhtaan siirtymän, investointien ja viennin edistäminen. Myös digitalisaatiota luvataan vauhdittaa kehittämällä datan hyödyntämistä ja jakamista. TKI-toiminnan ja liikenneinfran panostukset nostetaan uudelle tasolle.

Hallitusohjelma on siis monella tapaa mieluisaa luettavaa – kunhan kunnianhimoiset tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön ja yritysten konkretiaan. Alla tarkempia poimintoja hallitusohjelmasta:

Ennakoitavuus

Hallitusohjelma painottaa päästöjen vähentämistä ja luontokadon pysäyttämistä elinkeinoelämän kilpailukykyä tukien ja markkinaehtoisia ratkaisuja luoden. Hallitus suuntaa ilmastotoimia kustannustehokkuuden, teknologianeutraaliuden ja kestävästi kannattavan liiketoiminnan synnyttämiseen. Olennaista on, että hallitusohjelmassa tunnistetaan ylivaalikautisen pitkäjänteisyyden merkitys investointien houkuttelussa.

Puhdas energia

Tavoitteena on puhtaan, kohtuuhintaisen ja toimitusvarman energian saatavuuden turvaaminen ja varautuminen sähkön tarpeen kaksinkertaistumiseen. Päämääränä on luoda hyvät toimintaedellytykset kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, energian varastointiin ja uusiin energiaratkaisuihin, hiilidioksidin talteenottoon ja teknisiin nieluihin. Vetytalouden edistäminen nähdään tärkeänä osana teollisuuden murrosta painottavaa uutta energia- ja ilmastostrategiaa.

Huolia sen sijaan liittyy siihen, vaikeutuuko tuulivoiman rakentaminen uusien sääntelyvaatimusten takia.

Sujuvat julkiset palvelut ja investointiluvitus

Yrityksille varmistetaan yrityslähtöiset ja ensisijaisesti digitaaliset viranomaispalvelut. Hallitus kehittää sujuvia julkisia palveluita ns. elämäntapahtumien, reaaliaikatalouden ja yritystapahtumien ympärille. Tavoitteena on purkaa digitalisaatiota haittaavia normeja ja muuttaa mm. kansallista tietosuoja- ja sote-lainsäädäntöä mahdollistamaan tiedon sujuvampi liikkuminen ja julkisten palveluiden tehokkaampi järjestäminen.

Aivan kriittisen tärkeä on hallituksen sitoutuminen uudistamaan investointiluvitusta – sen sujuvuudesta aiotaan tehdä Suomelle kilpailuvaltti ja erottautumistekijä.

Digitalisaatio

Hallitusohjelma painottaa digitalisaation ja teknologian mahdollisuuksia tuottavuuden nostamisessa.  Tavoitteena on rakentaa datatalouden kasvuohjelma yrityksille ja luoda edellytykset edelläkävijäyritysten määrän kasvulle sekä mahdollistaa datan sujuvampi liikkuminen ja automaattinen päätöksenteko julkisella sektorilla. Tuottavuuden johtoajatuksena on, että kehitetään julkiset palvelut lähtökohtaisesti digitaalisiksi ja noudatetaan ”kysy vain kerran” -periaatetta. Harmillista on se, että digitaalinen identiteettiuudistus jää nyt toteutumatta.

Kilpailukykyinen liikenneinfra

Liikenneverkkoa tullaan kehittämään Suomen saavutettavuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi infrainvestointien ja digitalisaation kautta. Liikenneinfraan investoidaan 3 miljardilla eurolla. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan poistamiseen kohdennetaan 1,6 miljardia euroa ja raideinvestointeihin 1,4 miljardia euroa.

Tuotekehitys, innovaatiot ja tutkimus (TKI)

Uusi hallitusohjelma painottaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitystä uuden tiedon ja osaamisen synnyttämisessä, tuottavuuden ja liiketoiminnan kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä sekä jatkaa yritysten verokannustetta.

Osaaminen

Perustaitoja kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikan osaamista tullaan vahvistamaan. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Korkeakouluja kannustetaan löytämään tutkimusalat, joilla ne voivat tavoitella maailman kärkeä omilla vahvuusalueillaan.

Kokonaisuutena hallituksen ohjelma antaa siis hyviä eväitä siihen, että vihreälle kasvulle ja suomalaisten yritysten kilpailukyvylle saadaan suotuisat lähtökohdat.

Tarkempia analyysejä hallitusohjelman puhtaan energian kirjauksista Janne Peljo blogissa sekä investointiluvituksesta Minna Ojanperän blogista.