Vihreä siirtymä avaa mahdollisuuksia laajasti eri toimialoille

Vihreä siirtymä ei koske vain teollisuutta. Se avaa bisnesmahdollisuuksia myös palvelusektorilla ja muilla aloilla. EU-sääntelyn on tuettava ja kannustettava yritysten vaativaa siirtymävaihetta, kirjoittavat EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen ja EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren Kauppalehdessä 22.1.

Vihreän investointiaallon etenemistä on seurattu jo useamman vuoden ajan. Vaikka epävarmuudet ovat suuria, on kyseessä edelleen Suomen kansantalouden merkittävin kasvun mahdollisuus. Siirtymä etenee ja nyt tulee kaikin keinoin edistää vihreiden investointien sijoittumista juuri Suomeen ja varmistaa niiden ympäristökestävä toteutustapa.

Yksi keskustelun vinouma on kuitenkin tärkeää korjata: vihreässä talouskäänteessä ei ole kyse ainoastaan teollisista investoinneista tai puhtaan energian tuotannosta. Tuotanto- ja kulutustapojen muutos koskee kaikkia toimialoja – niin elintarviketeollisuutta, rakentamista, kauppaa kuin palvelualoja.

Helpolla kestävän talouden menestys ei yrityksille tule. Kyseessä on vaativa rakennemuutos, jota monet yritykset tekevät muutoinkin haastavassa suhdanneympäristössä.

Muutospaineen ja investointitarpeen ohella siirtymä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita. Mitä sitten tulisi tehdä, jotta Suomen talous ja toimialat pääsisivät mahdollisimman laajasti kiinni tähän kasvuun?

Kansallisessa politiikassa on otettu jo monia oikeita askelia – esimerkiksi investointiluvituksen reformi etenee tämän vuoden aikana isoja askelia kohti toteutumistaan.

Seuraavien vuosien aikana paljon on kuitenkin Euroopan unionin varassa. Uuden komissiokauden alkumetreillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa sen puolesta, että Eurooppaan saataisiin parhaat edellytykset investoida uusiin puhtaisiin ratkaisuihin ja eri toimialat pääsisivät laajasti kiinni vihreän kasvun mahdollisuuksiin.

On erinomaista, että uusi komissio näkee tutkimuksen ja kaupallisen innovaatiotoiminnan kasvun ytimessä. Jotta tavoitellut kasvuvaikutukset aidosti toteutuvat, on TKI-rahoitus suunnattava riittävän yritysvetoisesti ja laajasti eri toimialoja hyödyttämään. Sen on mahdollistettava myös Suomen veturihankkeiden kaltaiset ekosysteemit, jotka tuovat eri kokoisia yrityksiä ja tutkijoita yhteen. EU-tasoista investointirahoitusta on myönnettävä hankkeiden paremmuuteen perustuen.

Euroopan-laajuiset sisämarkkinat ovat elintärkeät vientivetoiselle pienelle maalle. Niiden pelisäännöissä on kuitenkin vielä petrattavaa, jotta kilpailuedellytykset ovat aidosti reilut ja tasapuoliset, huomioiden niin teolliset kuin palvelusektorin yritykset.

Digikaupalle tarvitaan pelisäännöt, jotta myös Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevat tuotteet olisivat vastuullisia ja turvallisia.  Samoin Suomen eri toimialojen etua ajaisi se, että kiertotaloudelle saataisiin luotua yhtenäiset EU-laajuiset sisämarkkinat.

Suomi ja Eurooppa eivät voi eivätkä halua kilpailla fossiilitaloudella ja krääsätuotteilla.  Kasvumme ja kilpailukykymme paras lähde löytyy vastuullisista tuotteista ja palveluista. Viedään tätä viestiä eteenpäin kansallisesti ja EU-pöydissä, kun sekä Suomen hallitus että uusi komissio valmistelevat uusia kasvutoimia.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 22.1.2025.