Paikallista sopimista jarruttaa ay-liittojen vastahankainen suhtautuminen

Työehtosopimusten tarjoamien paikallisten joustomahdollisuuksien suurin toteutuksen este on ammattiliittojen kielteinen asenne joustomahdollisuuksien käyttöön. Vaikeassa taloustilanteessa työehtosopimusten tarjoamien joustomahdollisuuksien käyttö olisi kuitenkin henkilöstön ja yritysten kannalta entistä tärkeämpää. EK selvitti paikallisen sopimisen laajuutta ja esteitä jäsenyrityksiin suunnatulla tiedustelulla.

Lähes puolet yrityksistä piti palkansaajien kielteistä suhtautumista suurimpana esteenä joustojen käytölle. Merkittävin syy palkansaajien kielteiselle suhtautumiselle oli ammattiliittojen vastustus. Menettelyn monimutkaisuutta tai tiedonpuutetta piti kumpaakin reilut 10 prosenttia vastaajista esteenä paikalliselle sopimiselle.

– On harmi, jos ay-liike ja luottamusmiehet jarruttavat työehtosopimusten joustomahdollisuuksien käyttöä. Se ei ole yritysten eikä niiden henkilöstön edun mukaista. Kun näistä joustomahdollisuuksista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, olettaisi ay-liittojen myös pyrkivän edistämään, eikä rajoittamaan, solmimansa sopimuksen toteutumista, korostaa EK:n johtaja Ilkka Oksala.

– Jotta voimme luoda lisää työtä Suomeen, on maamme työmarkkinoiden kyettävä nykyistä nopeammin reagoimaan alati nopeutuviin kansainvälisten markkinoiden muutoksiin. Tämä onnistuu vain silloin, kun asioista voidaan sopia yritys- ja työpaikkakohtaisesti, Oksala korostaa.

Liki 80 prosentilla yrityksistä oli käytettävissä työaikaan liittyviä joustomahdollisuuksia. Palkkaukseen liittyviä mahdollisuuksia oli vajaalla puolella työpaikoista.

Työaikakysymyksissä joustomahdollisuuksia ilmoitti käyttävänsä runsaasti neljäsosa vastaajista ja jonkin verran niitä käytti 60 prosenttia yrityksistä. Palkkauksen osalta joustomahdollisuuksia käytti runsaasti alle 10 prosenttia ja jonkin verran puolet yrityksistä.

Paikalliset joustomahdollisuudet kohentavat tuottavuutta

Yli 80 prosenttia arvioi, että joustomahdollisuuksien käytöllä oli myönteinen vaikutus tuottavuudelle ja toiminnan sujuvuudelle ja lähes 70 prosenttia katsoi niiden kohentaneen työpaikan ilmapiiriä. Yrityksistä 80 prosenttia piti tärkeänä työaikakysymyksissä paikallisen sopimismahdollisuuksien lisäämistä ja palkkauksen osalta joustomahdollisuuksia halusi lisää 74 prosenttia.

– Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite paikallisen sopimisen edistämisestä on erittäin hyvä. Tässä yhteydessä on työlainsäädännön pakottavien normien määrää vähennettävä siten, että asiasta voidaan nykyistä selvästi useammin sopia toisin työehtosopimuksilla. Tämä mahdollistaa sen, että työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat paikallisen sopimisen lisäämisestä. Joissakin asioissa voitaisiin suoraan lailla mahdollistaa paikallinen sopiminen. Odotamme näistä asioista selvitysmies Harri Hietalalta konkreettisia esityksiä, totesi Oksala.

– Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää tietenkin molempien osapuolten luottamusta toisiinsa. Uskon, että työmarkkinajärjestöt yhdessä hallituksen asettaman selvityshenkilön kanssa löytävät ratkaisuja paikallisen sopimisen edistämiseksi, arvioi Oksala.

Selvitys pohjautuu EK:n jäsenyrityksille suunnattuun kyselyyn. Kyselyn otos oli 2722 ja siihen vastasi 1 176 yritystä, jotka työllistävät noin 330 000 henkilöä. Vastausprosentti oli 43.

Lue myös EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän asiantuntijakirjoitus Mitä on paikallinen sopiminen?

Lisätietoja:

Kommentit 3

3 vastausta artikkeliin Paikallista sopimista jarruttaa ay-liittojen vastahankainen suhtautuminen
  1. ilkka sanoo:

    Empä ole koskaan kuullut, että työehtoja olisi paikallisella sopimisella parannettu. Heikennyksistä kuulee päivittäin.

  2. Ossi sanoo:

    Tehkää kuin minä 5kk:n välein neuvottelee itselleni uuden sopparin joka kerta lisää liksaa kyllä pomot neuvottelee kun muuten lähtee henkilö joka osaa liikaa ja ei suostu antaan tietojaan muiden käyttöön

  3. Mikkis sanoo:

    AY liikeet taistelevat jatkuvasti työttömyyden lisäämisen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn aletamisen puolesta. Suomea ei uhkaa ulkopuolinen valtio vaan suurin riksi suomen tulavaisuudelle ovat itsekkäät, ahneet, sokeat, menneisyydessä elävät AY liikeet jotka vaativat jatkuvasti kilpailukykyä alentavia toimenpiteitä. Onko oikein että jatkuvasti omaa palkaansa nostava AY johtaja päättää onko 50 vuotiaan parempi olla leipäjonossa nälkäisenä vai 5% pienemmällä palkalla töissä. Kumpi on parempi nuorelle joka etsii työkokemusta työttömyys ja syrjäytyminen ja 5% pienempi palkka, työkokemus ja alku uralle. AY liikeiden toimitatavat muistutavat järjestäytynyttä rikollisuutta joihin kuuluu laittomat lakot, uhkailu ja kiristäminen.

Kommentoi