EK:n Kuntaranking-tulokset 2019: Seinäjoen, Rauman ja Turun seudut Suomen parhaat alueet yrityksille

Rauman seutukunta oli EK:n Kuntaranking-tutkimuksen vahvimpia nousijoita. Se on yritysten näkökulmasta nyt Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun se oli edellisessä vertailussa vuonna 2017 viides. Seinäjoen seutukunta on jo neljättä kertaa ykkönen. Turun seutukunta sijoittuu toistamiseen kolmen parhaan joukkoon napaten pronssia. Yleisesti erot alueiden välillä ovat kasvaneet. Linkit tarkempiin tuloksiin ja aluetiedotteisiin löytyvät tämän uutisen lopusta.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

– Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon

– Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta

– Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa

– Lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Kasvava Länsi-Suomi, haasteiden Itä-Suomi

Kuntaranking-tulosten valossa Suomen itä- ja länsipuolien väliset erot vaikuttavat kasvaneen. Kymmenen parhaan joukossa on silmiinpistävän paljon läntisen Suomen seutukuntia. Ne ovat viime vuosien nousukauden selkeitä hyötyjiä. Sen sijaan itäisessä Suomessa monen alueen Kuntaranking-sijoitus on heikentynyt kahden vuoden aikana entisestään ja kasvusuhdanteen kiri on jäänyt vaisuksi. Itä-Suomen vahvuutena ovat kuitenkin kotiseutuunsa vahvasti sitoutuneet pitkän linjan yrittäjät.

Yritysten näkemykset paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä ovat koko maan tasolla plussan puolella (ks. tulostaulukko ohessa). Kaiken kaikkiaan yrityskentässä on kuitenkin kriittisyyttä ja yritysilmapiirin keskiarvot jäävät kohtuu mataliksi. Pienten paikkakuntien yrittäjät olivat arvioissaan keskimäärin myönteisempiä kuin kaupunkien vastaajat, mikä selittynee ainakin osittain tiiviimmällä vuorovaikutuksella yrityskentän ja kuntapäättäjien välillä. Samalla maaseudun ja kehyskuntien yrittäjät kuitenkin kiistatta hyötyivät kasvukeskuksista.

Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisessä palvelutuotannon työnjaossa:

• Julkisia yrityspalveluita piti hyvinä 26 prosenttia ja heikkoina 32 prosenttia vastaajista (25 ja 31 prosenttia vuonna 2017). Monet pitemmälle edenneet pk-työnantajat kokevat jäävänsä vaille riittävää huomiota ja tukea, kun kuntapäättäjät kohdistavat resursseja joko alkuvaiheen yrityksille tai suuryritysten tarpeisiin.
• Paikallisen toimintaympäristön kipupisteinä nousivat esille myös osaajapula sekä yritysten vaikeudet päästä mukaan tuottamaan kuntapalveluja. Vastaajista 25 prosenttia oli tyytyväisiä palveluiden tuotannon järjestämiseen, kun 32 prosenttia oli siihen tyytymättömiä (15 ja 32 prosenttia vuonna 2017).

Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 1 134 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on vajaat 85 000.

*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus.

Lisätiedot ja alueelliset tulokset:

• Kaikkien 25 seutukunnan tulokset on esitelty PowerPoint-esityksessä
• Tiedotteet Helsingin, Turun, Tampereen, Seinäjoen, Kuopion ja Oulun seutujen tuloksista.
• Alla listaus 25 seutukunnan sijoituksista ja niihin kuuluvista kunnista.   

LIITE
EK:n Kuntaranking-tulokset 2019

25 vertailuun otettua seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä