EK:n selvitys: Tuplataan Suomen kotiuttama EU-hankerahoitus – viritetään kansallinen tukijärjestelmä huippuunsa

Suomalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille tarjottavan EU-hankerahoituksen määrä voi nousta ennätystasolle vuosina 2028 – 2034. EK:n esityksen mukaan sen kotiuttaminen pitää nostaa seuraavan hallituksen EU-prioriteetiksi: tarvitsemme kansallisen strategian, jolla Suomi vähintään tuplaa kilpaillun EU-rahoituksen saannon yli 10 miljardin euron tasolle. EU-hakujen tueksi tarvitaan huippuunsa viritetty kansallinen tuki- ja neuvontajärjestelmä. Business Finlandin rahoitus ja EU-rahoitus tulee yhteensovittaa entistä tehokkaammin. Lisäksi EK esittää erityisen valmistelurahoituksen tarjoamista pk-yritysten EU-hankkeisiin.

EU valmistelee uutta monivuotista rahoituskehystä kaudelle 2028–2034 (Multiannual Financial Framework MFF). Komission esityksen mukaan peräti neljäsosa eli noin 450 miljardia euroa MFF-rahoituksesta käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja tuotannon skaalaukseen. Eniten kasvaa yrityksille tarjottava rahoitus ja sitä  ulotetaan TKI-vaiheen lisäksi entistä pidemmälle myös kaupallistamiseen ja tuotannollisiin investointeihin. Vaikka rahoitusneuvottelut ovat vielä kesken, on EU:n hankerahoitukseen joka tapauksessa tulossa aito tasonnosto, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Minna Helle:

”Suomen rahoituspotentiaalia vahvistaa se, että tulevaa EU-rahoitusta aiotaan kohdentaa juuri suomalaisille vahvuusalueille kuten turvallisuus ja puolustus, digitalisaatio ja muut kriittiset teknologiat, puhdas siirtymä ja vähähiilinen teollisuus sekä biotalous. Näillä aloilla meillä on eturivin huippuosaamista ja sitä on kattavasti koko arvoketjun laajuudelta”.

Selvitimme yritysten kokemukset ja verrokkimaiden onnistumiset

EU-rahoituksen kasvu tarjoaa Suomelle positiivisen haasteen ja myös onnistumisen paineita: nyt on yhdessä varmistettava, että suomalaiset yritykset ja muut innovaatiotoimijat pystyvät aidosti tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin ja pärjäämään rahoitushauissa.

EK on selvittänyt tänään julkaistussa raportissa suomalaisyritysten kokemuksia ns. kilpaillun EU-rahoituksen hakemisesta ja siihen tarjottavasta kansallisesta tuesta sekä perehtynyt verrokkimaiden Ruotsin ja Alankomaiden käytäntöihin.

Nyt on johtopäätösten aika, sanoo Minna Helle:

”Suomen tulee laatia hallituksen johdolla tavoitteellinen strategia, jolla Suomi tuplaa EU:lta saatavan hankerahoituksen määrän 10 miljardin euron tasolle. Tavoitteeksi tulee asettaa, että Suomi kotiuttaa 3,5 prosenttia EU:n uudesta kilpailukykyrahaston varoista.”

”Jotta tässä onnistutaan, Business Finlandin tyyppinen kansallinen rahoitus ja EU-rahoitus kannattaa synkronoida entistä tehokkaammin. Lisäksi pk-yritysten rahoitushakuja tulee tukea kansallisella valmistelurahalla. Nämä panostukset maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti, kun Suomi onnistuisi kotiuttamaan rahoitusta aiempaa paremmin”.

Varmistetaan EU-tiedon saatavuus ja ollaan etupainotteisemmin liikkeellä

EU-rahoitus on valtavan murroksen edessä ja yritysten tiedontarve on poikkeuksellinen. Business Finlandilla on keskeinen tehtävä huolehtia siitä, että kansallinen tukiverkosto uudistetaan uutta EU-rahoituskautta varten ja että EU-rahoituksen hakijat löytävät oikeat neuvontapalvelut yhden luukun kautta. Yrityskentän tavoittamiseksi tarvitaan korostettua kampanjointia ja maanlaajuista jalkautumista. Sekä neuvonnassa että EU-ohjelmavaikuttamisessa pitää olla liikkeellä merkittävästi etupainotteisemmin.

Tutustu tarkemmin EK:n selvityshankkeen raporttiin:
Tuplataan kilpailutettu EU-rahoitus Suomeen
Yritysten kokemuksia EU:n hankerahoituksesta ja suosituksia rahoituskaudelle 2028 – 2034