Elinkeinoelämä tyytyväinen Montrealin YK-kokouksen sopuun – seuraavaksi katseet toimeenpanoon

Montrealissa saavutettu yhteisymmärrys luontokadon pysäyttämiseksi on vahva viesti yrityksille, että valtiot ovat valmiita tarttumaan toimeen luontokadon pysäyttämiseksi. Yritykset ja rahoittajat peräänkuuluttivat kokouksesta Pariisin ilmastosopimuksen kaltaista historiallista käännekohtaa luontokadon pysäyttämiseksi ja on rohkaisevaa, että sellainen saatiin.

Montrealissa on viimeiset kaksi viikkoa sorvattu maailman maiden välistä yhteisymmärrystä luontokadon pysäyttämisestä. Kokouksen lopputulosta voi pitää historiallisena: maailman maat sopivat tavoittelevansa luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä ja kehityksen kääntämistä positiiviseksi sen jälkeen.

Päätöslauselmasta keskeiseksi nousee tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista sekä ennallistaa 30 prosenttia heikennettyjen luontotyyppien pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sopuun päästiin myös indikaattoreista etenemisen mittaamiseksi, mikä vahvistaa paketin uskottavuutta. Maat sopivat myös biodiversiteetin sisällyttämisestä vahvemmin kaikkeen päätöksentekoon ja pyrkimyksestä ohjata julkista ja yksityistä toimintaa sekä rahavirtoja tukemaan luontokadon pysäyttämistä.

Huolestuttavaa vauhtia etenevä luontokato muodostaa merkittäviä riskejä taloudelle ja yritysten toiminnalle tulevaisuudessa. Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista luonnosta ja sen palveluista. Vaikutukset näkyvät eri yritysten arjessa eri tavoin, heijastuen muun muassa raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan.

”Yrityksille viesti kokouksesta on rohkaiseva. Montrealissa aikaansaatu historiallinen valtioiden välinen sopu osoittaa, että maailman maat ovat tosissaan luontokadon pysäyttämisen kanssa. Kokouksesta saatiin selkeät numeeriset tavoitteet, mikä antaa yrityksille vahvan signaalin, että luontokatoon tullaan tarttumaan entistä tarmokkaammin ympäri maailmaa”, arvioi EK:n johtaja Ulla Heinonen.

Yritykset ja sijoittajat olivat kokouksessa läsnä voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin, vaatien paitsi vahvaa päätöslauselmatekstiä, myös biodiversiteettivaikutusten mittaamisen ja raportoinnin tekemistä pakolliseksi suurille kansainvälisille yrityksille ja sijoittajille.

”On hyvä, että yrityksiä kannustetaan  luontovaikutusten arviointiin ja raportointiin, vaikka kirjaus olisi voinut olla vahvempikin. Kaiken kaikkiaan lopputulos on kuitenkin positiivinen. Seuraavaksi katseet kääntyvät tavoitteiden toimeenpanoon”, Heinonen sanoo.

Suomalaiset yritykset ovat varsin hyvin heräämässä ilmiöön. EK:n kesällä julkaisemassa yrityskyselyssä 83 prosenttia yrityksistä katsoo, että luontokatoon tarttumisella on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys liiketoiminnan menestyksen kannalta. Paine tulee omistajien ja yritysjohdon tahtotilan ohella asiakkailta, viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä.
Useat elinkeinoelämän toimialat ovat jo tarttuneet toimeen laatimalla tiekarttoja ja tavoitteita luontokadon hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.