EK:n EU-debatti: Eurooppa tarvitsee lisää fokusta, tekoja ja tuloksia

Sixten Korkman, Sampo Terho ja muut EU-keskustelijat peräänkuuluttivat unionilta vahvempaa fokusta. Kriisienkin varjossa pitää saada sisämarkkinat kuntoon ja sääntelyn pullonkaulat auki.

EU:n tulevaisuuden suuntaa olivat 16.11. Korjaamolla puimassa tutkija Anna Hyvärinen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (ps.) Sampo Terho. Keskustelua moderoi EK:n Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula ja virittäjänä olivat myös EK:n tuoreet EU-linjaukset (ks. raportti Euroopan uusi kasvu).

Omassa alustuksessaan Jyri Häkämies korosti vienti-Suomen näkökulmaa:

–  Sisämarkkinat pitää saada toimimaan kaikessa laajuudessaan. Pullonkaulat pitää saada avattua, jotta myös pk-yritysten rahkeilla päästään käymään kauppaa yli jäsenmaiden rajojen. Samoin TTIP-sopimus olisi Suomen viennin kannalta ainutlaatuinen mahdollisuus.

Sixten Korkman korosti EU:n komission tarvitsevan rohkeampaa fokusta: nyt pitäisi keskittyä ydinasioihin kuten sisämarkkinoihin. Pelkkä EU:n sisäinen yhteispeli ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä:

– Euroopassa tarvitaan yhä kattavampaa yhteistyötä myös globaaleissa kysymyksissä. Yhtenäisempää linjaa tarvittaisiin niin ilmasto- kuin geopolitiikassa. Kaikkein ajankohtaisimmin juuri pakolaiskriisi osoittaa, miten polttavasti tarvitsisimme yksituumaisuutta. Vaikutusvaltamme hupenee, jos rivejä ei saada linjaan

Sampo Terho taas kavahti kaikkia viittauksia yhteistyön tiivistämiseen:
–  Euroopan ydinongelma on se, että integraatiossa on jo nyt menty pidemmälle kuin mitä kansa tahtoi. Siksi jatkossa on keskityttävä harvempiin asioihin ja purettava sitä, minkä kansalaiset kokevat olevan ”liikaa Eurooppaa”. Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky olkoon prioriteetteja. Tätä vasten Junckerin kärkihankkeet ovat suorastaan järkeenkäypiä.

Sääntely ei saa tukahduttaa uusia liikeideoita

Veli-Matti Mattila loi paineita sääntelyn uudistamiseksi:
– Digitalous vyöryy kaikille toimialoille. Siksi digitalisaation sääntelyn modernisointi on Euroopan tulevan kilpailukyvyn kohtalonkysymys. Erityisen tärkeää olisi mahdollistaa uudet kokeilut ja pilotit ilman, että regulaattori vetää niiltä maton alta jo ennen lentoon lähtemistä.

Sampo Terho oli samoilla linjoilla:
– Ei pidä nujertaa niitä uusia yrittäjiä, jotka tulevat neitseellisille markkinoille. Pitäisi olla malttia ensin hakea kokemuksia, ennen kuin kiirehditään kieltämään ja rajoittamaan.

Digimarkkinoiden ongelmana on Mattilan mukaan nyt kohtuuttoman epätasainen kilpailukenttä: eurooppalaiset kärsivät sääntelystä, josta ulkopuoliset kilpailijat ovat vapaita.

Sekä Korkman että Mattila pohtivat, että comply or explain -lähestysmistapa voisi olla kompromissi sääntelyn järkeistämiseksi. Byrokratia on minimissään niin kauan kuin yritys toimii pelisääntöjen mukaisesti.

Keskustelua käytiin myös Suomen EU-vaikuttamisesta. Aiheesta väitelleen tutkijan Anna Hyvärisen mukaan kumppanuudet ovat elintärkeitä Suomelle:

– Olennaista olisi päästä isojen jäsenmaiden peesiin. Tästäkin syystä Iso-Britannian jääminen EU:hun olisi tärkeää, sillä olemme monessa asiassa löytäneet sen kanssa yhteisen sävelen. EMU:ssa taas olemme tehneet usein hyvää yhteistyötä Saksan kanssa, maataloudessa Ranskan. Toki on tärkeää pitää kiinni yhteistyöstä muiden Pohjoismaiden mutta myös Baltian maiden kanssa.

Panelistit korostivat vaikuttamisen etupainotteisuutta ja lobbausviestien myyntitaitoja.

Maahanmuuttajat töiden kautta kotoutumaan

Pakolaiskriisi on polttava prioriteetti, joka EU:n on ratkaistava määrätietoisesti ja onnistuneesti. Sampo Terho korosti työmarkkinoiden olevan keskeisin kotouttamisen keino.

–Työn kautta integrointi on myös kestävin tapa ehkäistä syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Toisaalta on vältettävä kahden kerroksen työmarkkinoita.

Mattilan mukaan kaksinkertaiset työmarkkinat eivät ole isoin uhkakuva. Työnantajien on kyettävä työllistää maahanmuuttajia, vaikka heidät kielitaitonsa ja osaamisensa eivät yltäisi muiden työntekijöiden tasolle. Tämä edellyttää mahdollisuutta sopia työehdoista paikallisesti.

Myös Britannian EU-eron uhkaa sivuttiin. Sampo Terho piti Brexitin toteutumista erittäin epätoivottavana:

– Jos britit lähtisivät EU:sta, niin tällöin unionista hiipuisi kaikki se EU-kritiikki, joka jaksaa yhä uskoa unionin uudistamiseen. Ilmatilan kaappaisivat ne voimat, jotka vastustavat EU:ta kategorisesti ja joille kelpaa ainoastaan EU-ero.

• Katso videokommetit