Uusi laki liikesalaisuuksista voimaan 15.8.

EK on tyytyväinen tasavallan presidentin hyväksymään uuteen liikesalaisuuslakiin. Se kokoaa EU liikesalaisuusdirektiivin ja kansallisesti hajallaan olevan sääntelyn liikesalaisuuksista ja toimii yleislakina liike- ja työsuhteissa. Laki astuu voimaan keskiviikkona 15.8.

EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori korostaa, että voimaan astuva liikesalaisuuslaki täyttää hyvin liikesalaisuusdirektiivin tavoitteen parantaa liikesalaisuuksien suojaa EU:ssa.

– Tälle on selkeä käytännön tarve, kuten EU:n teollisoikeuksien viraston EUIPOn kesällä 2017 tehdystä tutkimuksestakin kävi ilmi. Liikesalaisuuksien käyttö aineettoman omaisuuden suojakeinona yrityksissä on kasvanut ja merkittävä osa suomalaisyrityksistäkin käyttää sitä innovaatioidensa suojaamiseen. Varsinkin pk-yrityksissä sitä käytetään usein myös patentin sijasta kustannustehokkuuden, nopeuden ja helppouden johdosta.

Uusi laki liittää jo nimelläänkin liikesalaisuudet osaksi muuta IPR-lainsäädäntöä ja nostaa liikesalaisuuksien merkitystä aineettoman omaisuuden suojamuotona. Se myös tehostaa oikeussuojakeinoja puuttua liikesalaisuuden väärinkäytöksiin siviilioikeudellisin keinoin, nykyisin Suomessa pääasiassa käytettävän rikosoikeudellisen normiston ohessa.

Laki yhdenmukaistaa Suomessa voimassa olleet, useat samaa asiaa tarkoittavat käsitteet liikesalaisuus -käsitteeksi, ja tuo sille direktiivistä yhdenmukaisen määritelmän läpi koko lainsäädännön. Nyt myös selkeästi määritellään mikä on oikeutettua ja oikeudetonta liikesalaisuuden hankintaa, käyttöä ja ilmaisemista.

Salassapitosopimusten käyttö jatkossakin välttämätöntä

Elinkeinonharjoittajien välisten suhteiden lisäksi liikesalaisuuslaki soveltuu myös työsuhteisiin ja täydentää työsopimuslain (TSL) säännöksiä. Työntekijällä on suoraan lain nojalla velvollisuus pitää liikesalaisuudet salassa työsuhteen keston aikana mutta työsuhteen päättymisen jälkeen vain, jos liikesalaisuudet hankittu oikeudettomasti. TSL poikkeaa tältä osin rikoslain sääntelystä,  jossa liikesalaisuuksien paljastaminen on rangaistavaa 2 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Yrityksissä on siis välttämätöntä voida lakisääteisen suojan ohella sopia liikesalaisuuksien salassapidosta myös sopimuksilla, kuten esimerkiksi suojan täsmentämisestä tai kestosta.

Tähtivuoren mukaan salassapitosopimusten käyttö on yrityksissä jatkossakin välttämätöntä ja sen uusi laki myös mahdollistaa.

– Uusi liikesalaisuuslaki ei tuo tähän rajoituksia, vaikka asiasta keskusteltiin lainvalmistelun yhteydessä mm. eduskuntavaiheessa ja tarvetta arvioitiin myös selvitysmies Jukka Ahtelan selvityksessä salassapito- ja kilpailukieltosopimusten käytöstä. Tässä työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä salassapitosopimusten käyttöä ei nähty Suomessa ongelmalliseksi, eikä siten tarvetta rajoittaa niiden käyttöä nykyisestä. Uusi liikesalaisuuslaki tuo kuitenkin kaivatusti seuraamuksia salassapitosopimuksen rikkomistilanteisiin. Näitä ovat mm. kiellot, korjaavat toimenpiteet ja  vahingonkorvaukset.

Suomessa poikkeuksellinen kahden tuomioistuimen malli käyttöön

Lainvalmistelussa jouduttiin myös pohtimaan miten liikesalaisuusriitojen oikeuspaikka saadaan toimivaksi.

– EK:n  mielestä työryhmävaiheessa päädyttiin tarkoituksenmukaiseen kompromissiin, Suomessa hyvin poikkeukselliseen kahden rinnakkaisen tuomioistuimen  malliin, sanoo Tähtivuori.

Liikesalaisuusriidat tullaan jatkossa käsittelemään pääsääntöisesti käräjäoikeudessa, paitsi tilanteissa joissa vastaajana on yritys tai elinkeinonharjoittaja. Silloin kanne voidaan nostaa markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus on toiminut syyskuusta 2013 alkaen myös IPR -tuomioistuimena ja siten sillä on  paras osaaminen myös liikesalaisuusasioissa.

Liikesalaisuudet ovat monesti kuitenkin vain osa laajempaa sopimusriitaa esim. työsuhteissa, ja siksi on tärkeää, että käräjäoikeudella on myös toimivalta käsitellä liikesalaisuusriidat siinä missä se toimii yleisesti sopimusriitoja ja rikosperusteisia liikesalaisuusjuttuja käsittelevänä tuomioistuimena.

Poikkeussäännös väärinkäytösten ilmiantajan suojaamiseksi

Liikesalaisuuslakiin sisältyy myös direktiivistä pakottava poikkeussäännös ilmiantajan suojasta  (whistleblowing), jolloin liikesalaisuuden hankkiminen, käyttö tai paljastaminen ei ole oikeudetonta.

– Silloin kyse on väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamisesta yleisen edun suojaamista varten. Eduskunta on todennut, että yleisen edun täyttyminen edellyttää tapauskohtaista arviointia ja EK katsoo hallituksen esityksen mukaisesti, että yritysten sisäiset ilmoituskanavat ovat pääasiassa ensisijainen  keino väärinkäytöksiin puuttumiseksi.

Myös tekninen ohje saatiin suojattua

Liikesalaisuuslaki sisältää myös kansalliset säännökset teknisen ohjeen suojasta, vaikka liikesalaisuusdirektiivi ei niistä säädäkään. Teknisellä ohjeella tarkoitetaan teknistä toimintaohjetta tai -mallia, jota voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnassa ja jonka suoja perustuu siihen, että se on uskottu luottamuksellisesti jollekulle tietyn tehtävän suorittamista varten tai muuten liiketoimintatarkoituksessa.

– EK pitää tärkeänä, että teknisen ohjeen suojasta säädetään uudessa liikesalaisuuslaissa, sillä tällä suojalla on yrityksille käytännössä tärkeä merkitys luottamuksellisen tiedon säilyttämiseen ilman salassapitosopimuksiakin tilanteessa, jossa tieto ei täytä liikesalaisuus-määritelmän edellytyksiä. Teknisen ohjeen muodosta käytiin eduskuntavaiheessa keskustelua, ja pidämme lopputulosta selkeänä ja onnistuneena. Teknisen ohjeen katsotaan voivan olla missä muodossa tahansa, kuten paperisessa, sähköisessä tai suullisessa muodossa, eikä sääntelyä pidetty  perusteltuna rajata esim. kirjalliseen muotoon, kertoo Tähtivuori.

***********************

Linkit aikaisempiin uutisiin hankkeesta:

23.4. Uusi liikesalaisuuslaki tulossa voimaan kesäkuussa

19.10. TEM julkaisi työryhmämietinnön

Katso myös EK:n IPR-verkkosivu: Immateriaalioikeudet yhä tärkeämpiä yrityksille

 

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi