Immateriaalioikeudet yhä tärkeämpiä yrityksille

Tulosta

Aineettomien eli immateriaalisten oikeuksien (IPR, Intellectual Property Rights) suojaaminen ja hyödyntäminen ovat yhä tärkeämpi osa yritysten liiketoimintaa. IPR:stä on tullut olennainen kilpailutekijä globaalissa ja digitaalisessa maailmassa. Yritysvarallisuudesta arviolta kolme neljäsosaa on aineetonta omaisuutta.

EK:n näkemys

  • Immateriaalioikeuksiin luetaan kuuluvaksi tekijänoikeus ja teollisoikeus kuten patentti-, tavaramerkki-, malli-, hyödyllisyysmalli- ja toiminimioikeus sekä lisäksi joukko muita oikeuksia kuten lähioikeudet (mm. esittävän taiteilijan, ääni- ja kuvatallenteen tuottajan, tv- ja radioyrityksen, luettelo- ja tietokannan valmistajan, valokuvaajan oikeus), alkuperämerkintöjen (GI) suoja ja kasvinjalostajan oikeus. Nämä kaikki oikeudet ovat luonteeltaan yksinoikeuksia. Lisäksi immateriaalioikeuksiin luetaan laajassa merkityksessä myös liikesalaisuus ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskeva normisto, jotka eivät ole rakennettu yksinoikeuksien varaan.

    EK vaikuttaa aktiivisesti immateriaalioikeuksia koskeviin lainsäädäntö- ja muihin regulaatiohankkeisiin, jotta yritysten toimintaedellytykset voidaan turvata ja niitä voidaan edistää jatkuvasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.
  • Patentti

    Eurooppalaisen patenttijärjestelmän ja -sääntelyn uudistus tulee toteuttaa niin, että se on suomalaisten yritysten kannalta kustannustehokas, oikeusvarma ja laadukas.
    - Yhtenäispatentin ja Eurooppalaisen patenttituomioistuimen voimaantulon edellyttämät EU:n jäsenmaiden ratifiointitoimet (mukana oltava vähintään 13 jäsenmaata ml. Ranska, Saksa ja Iso-Britannia) ovat enää Saksan prosessin loppuunsaattamisesta kiinni, joka venynyt Saksan perustuslakituomioistuimeen keväällä 2017 tehdyn kantelun johdosta. Brexit – määräajan johdosta patenttiuudistuksen voimaantulo nykyisin ehdoin ja niin että Iso-Britannia myös mukana näyttää mahdottomalta toteutusvaihtoehdolta. Nähtäväksi jää toteutuuko millä aikataululla ja kokoonpanolla yhtenäispatentin hakeminen ja uusi patenttituomioistuin EU:n jäsenmaiden kesken.
  • Tavaramerkki

    Eurooppalaisen ja kansallisen tavaramerkkisääntelyn ja -järjestelmän tulee vastata digitalisoitumiskehitystä ja EU-oikeuskäytäntöä sekä mahdollistaa järjestelmien rinnakkaiselo vastaamalla käyttäjien tarpeita kustannustehokkuudesta ja laadusta.
    - Kansallisen tavaramerkkilain kokonaisuudistus ml. EU:n tavaramerkkidirektiivin voimaansaattaminen käynnistettiin elokuussa 2016 ja tulee voimaan kevään 2019 aikana.
  • Tekijänoikeus

    Tekijänoikeussääntely tulee saattaa vastaamaan digitaalisen toimintaympäristön tarpeita, jotta yritykset voisivat toimia markkinoilla nykyistä tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen ja palveluiden tuottajina, tarjoajina ja käyttäjinä.
    - EU:ssa on vireillä laaja tekijänoikeusuudistus osana Digitaalisten sisämarkkinoiden eli DSM -strategian toimenpidepakettia. Uudistus sisältää kaikkiaan 3 asetusehdotusta ja 2 direktiiviehdotusta, joista asetus verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävän siirrettävyyden varmistamisesta sisämarkkinoilla sekä WIPOn Marrakeshin sopimuksen toimeenpanoon (näkövammaisten oikeudet) liittyvät asetus ja direktiivi on jo annettu ja kahdesta viimeisestä, TV- ja radio-ohjelmien verkkolähetyksiä koskevasta direktiivistä sekä tekijänoikeudet digitaalisilla sisämarkkinoilla eli DSM- direktiivistä saavutettu trilogi-neuvotteluissa poliittinen yhteisymmärrys.
  • Liikesalaisuus

    EU:n liikesalaisuusdirektiivin (EU) 2016 /943 kansallisessa täytäntöönpanossa tulee huolehtia siitä että nykyinen liikesalaisuuden suoja ei kansallisesti heikkene ja lainsäädäntökehys selkiytyy sekä yhdenmukaistuu tarpeellisilta osin.
    - Direktiivin voimaansaattaminen toteutettiin ja uusi liikesalaisuuslaki astui voimaan 15.8.2018. Uusi erillislaki sisältää aikaisempaa kattavammat siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot liikesalaisuuden väärinkäytöksiin puuttumiseksi ja yhdenmukaistaa lainsäädännössä käytetyn liikesalaisuus - käsitteen sekä määritelmän.

  • Immateriaalioikeuksien täytäntöönpanoa tulee tehostaa digitaalisessa toimintaympäristössä edistämällä keinoja sekä tuoteväärennösten että nettipiratismin torjumiseksi.
    - EU:n komissio on antanut aiheesta IP -paketin (1.12.2017) joka sisälsi 3 tiedonantoa IPR täytäntöönpanosta koskien IPR täytäntöönpanodirektiivin (2004/84/EY) soveltamista sekä tasapainoista IPR täytäntöönpanojärjestelmää ja standardi-essentiaalipatenttien (SEP) lisensiointijärjestelmää. Lisäksi komission agendalla on ollut toimenpiteet verkkoalustoilla julkaistavan laittomaan sisältöön puuttumiseksi, joista komissio antanut tiedonannon (28.9.2017) ja suosituksen (1.3.2018) sekä terroristisen sisällön osalta myös asetustasoisen lainsäädäntöehdotuksen (12.9.2018, COM (2018) 640).

IPR-strategiat listaavat kehittämishankkeita

Suomen kansallinen aineettomien oikeuksien strategia (ns. IPR-strategia) vuodelta 2009 uudistettiin keväällä 2014, kun valtioneuvosto antoi aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelman vuosille 2014–2020.

Ohjelma kokoaa yhteen IPR-strategian uudistamisen, luovan osaamisen liiketoiminnan edistämisen sekä kansallisen muotoiluohjelman politiikkatoimet. Aiemman IPR-strategian tavoin ohjelma tukee yritysten mahdollisuuksia suojata aineettoman arvonluonnin tuotoksia immateriaalioikeuksilla sekä niiden tehokasta käyttöä liiketoiminnassa.

Yksi tärkeä painopiste on osaamisen ja koulutuksen kehittäminen. EK antaa siihen panoksensa järjestämällä IPR-seminaareja pk-yrityksille eri puolilla Suomea yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen ja Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kanssa.

Kehittämisohjelma sisältää myös rahoitukseen, verotukseen ja lainsäädäntöön liittyviä toimia, joilla pyritään edistämään aineetonta arvonluontia ja tukemaan IPR:ien tuotteistamista. Ohjelman toteuttamisesta huolehtivat teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännöstä pääosin vastaavat ministeriöt eli työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jean-Claude Junckerin komission strategioista 6.5.2015 julkaistu Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia (ns. DSM-strategia) ja 28.10.2015 julkaistu uusi sisämarkkinastrategia (ns. SM-strategia) sisältävät lukuisia toimenpiteitä tekijän- ja teollisoikeuksien uudistamiseksi niin, että ne edistävät sisämarkkinoiden toimintaa.

DSM-strategian lainsäädäntöpaketissa tekijänoikeudet ovat immateriaalioikeuksista keskiössä mm. tekijänoikeusjärjestelmän uudistamista koskevissa säädösehdotuksissa, mutta myös muissa kuten geoblokkausta ja datataloutta koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. SM-strategiassa immateriaalioikeusjärjestelmän uudistamista koskevat aloitteet liittyvät sen sijaan teollisoikeusjärjestelmän uudistamiseen ja erityisesti patenttijärjestelmän lisäsuojatodistuksia koskeviin muutoksiin, muille kuin maataloustuotteille annettavaan maantieteellisten merkintöjen suojaan, pk-yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää aineettomia oikeuksia liiketoiminnassa sekä IPR:ien noudattamisen valvontaan liittyvien täytäntöönpanotoimien tehostamiseen ennen kaikkea kaupallisesti laajuudessa tehtävien rikkomusten tilanteessa.

Digitalisaatio ja globalisaatio haastavat sääntelyn

Teollisoikeuksista säädetään useissa eri kansallisissa laeissa, joiden valmistelu ja kehittäminen kuuluvat pääosin työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM), tekijänoikeuslainsäädännön osalta opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM).

Teollisoikeudelliset rekisteröintimenettelyt ja suojamuodot vaihtelevat sen mukaan, haetaanko suojaa kansalliselta, kansainväliseltä vai EU-viranomaiselta. Lisää tietoa löytyy PRH:n, EUIPO:n (European Union Intellectual Property Office), Euroopan patenttivirasto EPOn ja Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn nettisivuilta.

Immateriaalioikeuksien sääntely pohjaa vahvasti kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-säädöksiin. Merkittävimmät kv-sopimukset ovat TRIPS (Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista), Pariisin yleissopimus ja Bernin sopimus.

Alan sääntelyyn kohdistuu muutospaineita, sillä globalisaatio ja digitalisaatio muokkaavat vauhdilla yritysten toimintaympäristöä. Datatalouden ja tekoälyn aikakaudella digitaalinen liiketoiminta perustuu enenevissä määrin aineettomaan arvonluontiin, joka on sidoksissa dataan aineettomana tuotannontekijänä. Tällöin on entistä tärkeämpi ymmärtää mitä immateriaalioikeuksia data-aineistoon liittyy, kenelle oikeudet kuuluvat ja miten niillä luodaan arvoa. IPR -osaamisesta on huolehdittava tässä toimintaympäristön muutoksessa.