Immateriaalioikeudet yhä tärkeämpiä yrityksille

Tulosta

Aineettomien eli immateriaalisten oikeuksien (IPR, Intellectual Property Rights) suojaaminen ja hyödyntäminen ovat yhä tärkeämpi osa yritysten liiketoimintaa. IPR:stä on tullut olennainen kilpailutekijä globaalissa ja digitaalisessa maailmassa. Yritysvarallisuudesta arviolta kolme neljäsosaa on aineetonta omaisuutta.

EK:n näkemys

  • EK vaikuttaa aktiivisesti immateriaalioikeuksia koskeviin lainsäädäntö- ja muihin regulaatiohankkeisiin, jotta yritysten toimintaedellytykset voidaan turvata ja niitä voidaan edistää muuttuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa.
  • Eurooppalaisen patenttijärjestelmän ja -sääntelyn uudistus tulee toteuttaa niin, että se on suomalaisten yritysten kannalta kustannustehokas, oikeusvarma ja laadukas.
    - Yhtenäispatentin ja Eurooppalaisen patenttituomioistuimen voimaantulon edellyttämät EU:n jäsenmaiden ratifiointitoimet (mukana oltava vähintään 13 jäsenmaata ml. Ranska, Saksa ja Iso-Britannia) ovat edenneet siihen tilanteeseen, että enää odotetaan Saksan ja Iso-Britannian muodollisten prosessien loppuunsaattamista. Yhtenäispatentin hakemisen ja uuden patenttituomioistuimen on arvioitu lähtevän käyntiin vuoden 2018 kuluessa.
  • Eurooppalaisen ja kansallisen tavaramerkkisääntelyn ja -järjestelmän tulee vastata digitalisoitumiskehitystä ja EU-oikeuskäytäntöä sekä mahdollistaa järjestelmien rinnakkaiselo vastaamalla käyttäjien tarpeita kustannustehokkuudesta ja laadusta.
    - Kansallisen tavaramerkkilain kokonaisuudistus ml. EU:n tavaramerkkidirektiivin voimaansaattaminen on ollut käynnissä 15.8.2016 alkaen ja tullaan toteuttamaan 14.1.2019 mennessä, jolloin direktiivin täytäntöönpanoaika umpeutuu.
  • Tekijänoikeussääntely tulee saattaa vastaamaan digitaalisen toimintaympäristön tarpeita, jotta yritykset voisivat toimia markkinoilla nykyistä tehokkaammin ja kilpailukykyisemmin tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen ja palveluiden tuottajina, tarjoajina ja käyttäjinä.
    - EU:ssa on vireillä laaja tekijänoikeusuudistus osana Digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Uudistus sisältää kaikkiaan kolme asetusehdotusta ja 2 direktiiviehdotusta, joista ensimmäisenä 9.12.2015 annettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävän siirrettävyyden varmistamisesta sisämarkkinoilla (COM(2015) 627 final) on jo hyväksytty ja muut 14.9.2016 annetut ehdotukset ovat neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.
  • Immateriaalioikeuksien täytäntöönpanoa tulee tehostaa digitaalisessa toimintaympäristössä edistämällä keinoja sekä tuoteväärennösten että nettipiratismin torjumiseksi.

IPR-strategiat listaavat kehittämishankkeita

Suomen kansallinen aineettomien oikeuksien strategia (ns. IPR-strategia) vuodelta 2009 uudistettiin keväällä 2014, kun valtioneuvosto antoi aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelman vuosille 2014–2020.

Ohjelma kokoaa yhteen IPR-strategian uudistamisen, luovan osaamisen liiketoiminnan edistämisen sekä kansallisen muotoiluohjelman politiikkatoimet. Aiemman IPR-strategian tavoin ohjelma tukee yritysten mahdollisuuksia suojata aineettoman arvonluonnin tuotoksia immateriaalioikeuksilla sekä niiden tehokasta käyttöä liiketoiminnassa.

Yksi tärkeä painopiste on osaamisen ja koulutuksen kehittäminen. EK antaa siihen panoksensa järjestämällä IPR-seminaareja pk-yrityksille eri puolilla Suomea yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen ja Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kanssa.

Kehittämisohjelma sisältää myös rahoitukseen, verotukseen ja lainsäädäntöön liittyviä toimia, joilla pyritään edistämään aineetonta arvonluontia ja tukemaan IPR:ien tuotteistamista. Ohjelman toteuttamisesta huolehtivat teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännöstä pääosin vastaavat ministeriöt eli työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jean-Claude Junckerin komission strategioista 6.5.2015 julkaistu Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia (ns. DSM-strategia) ja 28.10.2015 julkaistu uusi sisämarkkinastrategia (ns. SM-strategia) sisältävät lukuisia toimenpiteitä tekijän- ja teollisoikeuksien uudistamiseksi niin, että ne edistävät sisämarkkinoiden toimintaa.

DSM-strategian lainsäädäntöpaketissa tekijänoikeudet ovat immateriaalioikeuksista keskiössä mm. tekijänoikeusjärjestelmän uudistamista koskevissa säädösehdotuksissa, mutta myös muissa kuten geoblokkausta ja datataloutta koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. SM-strategiassa immateriaalioikeusjärjestelmän uudistamista koskevat aloitteet liittyvät sen sijaan teollisoikeusjärjestelmän uudistamiseen ja erityisesti patenttijärjestelmän lisäsuojatodistuksia koskeviin muutoksiin, muille kuin maataloustuotteille annettavaan maantieteellisten merkintöjen suojaan, pk-yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää aineettomia oikeuksia liiketoiminnassa sekä IPR:ien noudattamisen valvontaan liittyvien täytäntöönpanotoimien tehostamiseen ennen kaikkea kaupallisesti laajuudessa tehtävien rikkomusten tilanteessa.

Digitalisaatio ja globalisaatio haastavat sääntelyn

Teollisoikeuksista säädetään useissa eri kansallisissa laeissa, joiden valmistelu ja kehittäminen kuuluvat pääosin työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM), tekijänoikeuslainsäädännön osalta opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM).

Teollisoikeudelliset rekisteröintimenettelyt ja suojamuodot vaihtelevat sen mukaan, haetaanko suojaa kansalliselta, kansainväliseltä vai EU-viranomaiselta. Lisää tietoa löytyy PRH:n, EUIPO:n (European Union Intellectual Property Office), Euroopan patenttivirasto EPOn ja Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOn nettisivuilta.

Immateriaalioikeuksien sääntely pohjaa vahvasti kansainvälisiin sopimuksiin ja EU-säädöksiin. Merkittävimmät kv-sopimukset ovat TRIPS (Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista), Pariisin yleissopimus ja Bernin sopimus.

Alan sääntelyyn kohdistuu voimakkaita muutospaineita, sillä globalisaatio ja digitalisaatio muokkaavat vauhdilla yritysten toimintaympäristöä.