Ilkka Oksala: EU:n työelämäsääntelyn tuettava yritysten kasvua

22.04.2024

EU-tason työelämäsääntelyn tulee tukea yritysten kykyä kasvaa ja työllistää. Paremmassa sääntelyssä on päästävä sanoista tekoihin. Vaikutusarviointeihin on panostettava aivan uudella tavalla, kirjoittaa EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Hyvinvointi syntyy työstä. Työtä on tarjolla vain, jos yritykset pystyvät sitä tarjoamaan eli yritysten kilpailukyky on kunnossa. Kilpailukykyyn vaikuttavat erittäin monet tekijät. Yksittäisen yrityksen kilpailukykykyyn vaikuttaa tietenkin ratkaisevasti yhtiön oma toiminta. Selvää on, että myös yhteiskunnallisella päätöksenteolla on iso merkitys. Niillä voidaan joko edistää tai heikentää yritysten kilpailukykyä.

Talousalueen tuloskuntoa voidaan mitata monella tapaa. Yksi tapa on katsoa, miten alueen bruttokansantuote (bkt) on kehittynyt. Siinä Eurooppa on menestynyt huonosti esimerkiksi suhteessa USA:han.

USA:n talous on kasvanut selvästi EU:ta nopeammin

Päivitetty

BKT:n kehitys vuodesta 2000

Lähde: DG ECFIN, EK ja Macrobond

EU on perinteisesti kunnostautunut sääntelyn suurvaltana. Kaikkiin ongelmiin ratkaisuksi on aina keksitty lisäsääntely. Joissain asioissa EU-tasoinen sääntely on tuonut alueella toimiville yrityksille paremmat mahdollisuudet kehittää kilpailukykyään. On ollut todella viisasta korvata EU-tasoisella sääntelyllä sellaista kansallista lainsäädäntöä, joka on tosiasiassa estänyt tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta.

Kaikki sääntely ei ole viisasta. Moni EU-säännös merkitsee ainoastaan lisätaakkaa yrityksille ja siten heikentää Euroopassa toimivien yritysten kilpailukykyä. Tähän on saatava selkeä muutos uuden EU-komission kaudella.

EU-tason työelämäsääntelyn ja muiden mahdollisten toimenpiteiden tulee tukea yritysten kasvuedellytyksiä, mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja palkata työvoimaa. Tämä edellyttää sääntelyltä joustavuutta ja enemmän mahdollisuuksia huomioida eri toimialojen ja yritysten erilaiset tarpeet.

Paremman sääntelyn periaatteiden, huolellisten vaikutustenarviointien ja kilpailukykytarkastelun tulee olla vakiomenettelyjä sosiaalista ulottuvuutta kehitettäessä. Erityisesti sitovan EU-tason työelämäsääntelyn lisääminen vie kehitystä kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta väärään suuntaan.

Eurooppalaiset yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman osaavaa työvoimaa.

Eurooppalaiset yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman osaavaa työvoimaa. Osaavan työvoiman saatavuus on Euroopan laajuinen haaste, jonka poistamiseksi, työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja työntekijöiden vapaan liikkumisen helpottamiseksi tarvitsemme kansallisia ja EU-tason toimenpiteitä.