Pienillä muutoksilla suuret vaikutukset

Talousennusteet ovat tänä syksynä tavallista epävarmempia. Siksi on terveellistä tarkastella vaihtoehtoisia kehityskulkuja, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Suomen taloudelle on viime kuukausina ollut leimallista työllisyyden ja julkisen talouden vahvistuminen. Onnistuneiden talouspoliittisten päätösten ohella tähän on vaikuttanut hämmästyttävän pitkään jatkunut kansainvälisen talouden hyvä veto.

Epävarmuutta maailmalla

Jossain vaiheessa suhdanne kääntyy, mutta kukaan ei tiedä milloin. Varmaa on vain, että ilmassa on runsaasti pahaenteisiä tekijöitä. Hyvin suurella todennäköisyydellä seuraava käänne on huonompaan suuntaan.

Esimerkiksi kauppasodan laajentuminen, euroalueen poliittiset riskit, sopimukseton Brexit, Yhdysvaltojen ja euroalueen rahapolitiikan nopea kiristyminen voivat nopeasti vaikuttaa maailmantalouteen haitallisesti.

Nämä tekijät välittyvät Suomen talouteen lähinnä viennin kautta.  Lisävaikutuksia tulee kilpailukyvyn, korkojen ja yritysten sekä kotitalouksien luottamuksesta. Vaikutukset etenevät tulojen, investointien ja kulutuksen kautta työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Oma vaikutuksensa talouden sopeutumisessa on työttömyysturvalla ja muulla sosiaaliturvalla.

Skenaariot BKT:n 0,3 prosentin kasvueroista

Luonteva tapa ottaa huomioon kansainvälisen talouden epävarmuustekijät on piirtää erilaisia skenaarioita. Tämän on mielenkiintoisesti toteuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA talousennusteessaan.

ETLAn skenaarioihin ei sisälly rajuja talouden käänteitä, vaan niissä eritellään itseasiassa varsin pieneltä tuntuvien BKT:n kasvuerojen vaikutuksia. Tarkemmin sanoen kysymys on, mitä tapahtuu, jos BKT kasvaa 0,3 % hitaammin tai nopeammin kuin perusura vuosina 2018 – 2022.

Mainitut kansainvälisessä taloudessa esiintyvät riskit antaisivat aiheen paljon suurempiin vaihteluihin.  Näinkin pienillä BKT:n kasvueroilla on kuitenkin suuri merkitys erityisesti julkistalouteen. Pidemmällä aikavälillä ns.  ”korkoa korolle” -vaikutuksen ansiota vaikutukset vielä vahvistuvat.

Suomen julkinen velka on nyt laskussa, mutta sen odotetaan kääntyvän nousuun vuosikymmenen lopulla. EK:n laskelmien mukaan julkistalouden velka suhteessa BKT:hen todennäköisesti nousisi taas lähes 60 prosenttiin vuonna 2030. Hitaan kasvun vaihtoehdossa velka nousee noin 66 prosenttiin. Nopean kasvun skenaario puolestaan painaisi velkasuhteen 53 prosenttiin vuonna 2030.

Viikon kysymys: Mitkä maat vaikuttavat eniten maailman talouskasvuun?
Viikon graafi: Talouskasvulla on suuri vaikutus julkiseen talouteen

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi