Venäjän-kaupan barometri: talouskehitystä koskevat odotukset heikkenivät

EK:n yhteistyökumppaniensa kanssa 6.5. julkaisema barometri kertoo suomalaisyritysten odotusten Venäjän-kaupan ja talouden osalta heikenneen puolen vuoden takaisesta. Asiantuntijat odottavat talouskasvun hidastuvan 1–1,5 prosenttiin tänä vuonna ja talouskasvua odottavien määrä on laskenut kolmanneksesta viidennekseen. Heikenneen ostovoiman ja kiristyneen kilpailun olosuhteissa kauppa on jatkossakin yhä enemmän tarkkuusammuntaa.

Viennin kasvu jatkunut heikkona tänä vuonna

Tavaravienti Suomesta Venäjälle laski vuonna 2018 kolme prosenttia. Barometrin vastaajien vienti noudatteli samaa trendiä tämän vuoden alussa. 25 prosenttia kertoi vientinsä kasvaneen ja 29 prosenttia supistuneen. 40 prosenttia odottaa kuitenkin seuraavan puolen vuoden aikana yhä kasvua ja vain kymmenes laskua. Kasvuodotuksissa on hieman laskua puolen vuoden takaiseen nähden.

Heikko ostovoimakehitys ja Venäjän harjoittama tuonninkorvauspolitiikka häiritsevät vientinäkymiämme. Lisäksi geopolitiikka ja Yhdysvaltain pakoteuhka ovat nousseet merkittäviksi epävarmuustekijöiksi. Ne vaikuttavat suomalaisyrityksiinkin muun muassa ruplan arvoa ravistelemalla. Yhdysvaltain pakotteiden osalta tulee varautua epävarmuuden jatkumiseen, toteaa EK:n kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.

Huomionarvoista on se, että Venäjän kokonaistuonti Euroopan unionista kasvoi viime vuonna seitsemisen prosenttia. Näyttää siltä, että suomalaisviennin painottuminen investointihyödykkeisiin ja Venäjän heikko yksityisten investointien kehitys on osasyy EU-tasoa heikompaan kehitykseemme. Lisäksi Venäjän nopeasti kasvava tuonti Kiinasta painottuu erityisesti investointihyödykkeisiin.

Investoinnit yhä Venäjän talouden Akilleen kantapää

Suomalaisyritysten investointihalukkuus Venäjälle ei ole pitkän aikavälin keskiarvoon nähden korkea. Investointeja suunnittelevien osuus on kuitenkin barometrin vastaajien keskuudessa noussut syksyn 21 prosentista 26 prosenttiin.

Riskien ja tuotto-odotusten välinen suhde on heikentynyt, mikä lykkää sekä venäläisiä että ulkomaisia investointeja laajemminkin. Venäläiset investoijat ja pankit niiden rahoittajina ovat epävarmuudesta johtuen aiempaa varovaisempia. Tämä heijastuu myös suomalaisiin, arvioi Vuorio.

Investoinnit ovat yhä koko Venäjän talouden Akilleen kantapää. Niiden osuuden kasvattaminen taloudesta (nyt n. 21 %) vaatisi kasvun lisäksi liiketoimintaympäristön kehittämistä, johon liittyvät reformit eivät kuitenkaan ole edenneet viime vuosina. Investoinnit teollisuuden tuottavuuden lisäämiseen voisivat toteutuessaan tarjota merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Tämä edellyttäisi erityisesti venäläisten omia investointeja sekä pääoman paluumuuttoa ja tuonninkorvauspolitiikan purkamista, joita ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa.

Venäjälle etabloituneet yritykset menestyvät verrattain hyvin

Parhaiten haastavasta tilanteesta vaikuttavat barometrinkin tulosten mukaan selvinneen Venäjälle etabloituneet ja etenkin valmistusta siellä harjoittavat suomalaisyritykset. Liiketoiminta on pysynyt puolella ennallaan, kasvanut 32 prosentilla ja supistunut vain noin joka kymmenennellä. Kasvua seuraavan puolen vuoden aikana odottaa 42 prosenttia vastaajista.

Yleinen talouskasvu on hidasta, mutta ylijäämäinen valtionbudjetti luo kasvumahdollisuuksia esimerkiksi hallituksen priorisoimilla osa-alueilla. Esimerkkeinä digitalisaatio, ympäristöystävälliset teknologiat ja jätehuolto, infrastruktuuri- ja asuinrakentaminen sekä metsätaloutta ja terveydenhuoltoa tehostavat teknologiat. Myös tavaraa ulos Venäjältä vievät ja heikosta ruplasta hyötyvät yritykset erottuvat, kommentoi Vuorio.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi