Uutta EU-sääntelyä perhevapaista ja työsuhteen vähimmäisehdoista

EU-instituutiot ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen kahden merkittävän työelämä-direktiivin osalta, joilla on olennaisia vaikutuksia myös Suomen työlainsäädäntöön, arvioivat EK:n asiantuntijat Katja Miettinen ja Ilari Kallio.

EU-neuvosto hyväksyi direktiivit Luxembourgissa 13.6. pidetyssä työministereiden kokouksessa. Euroopan parlamentti on jo aiemmin keväällä hyväksynyt direktiivit omalta osaltaan.Direktiivit tulevat voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun ne on julkaistu virallisesti, joka tapahtunee vielä kesän 2019 aikana. Direktiivit on pantava täytäntöön kansallisesti kolmen vuoden kuluttua voimaan tulosta.

Työelämän tasapainodirektiivissä säännellään perhevapaiden vähimmäiskestosta

Työelämän tasapainodirektiivi korvaa aiemman perhevapaadirektiivin. Sen tarkoituksena on edistää perhevapaiden jakautumista tasapuolisemmin molempien vanhempien kesken sekä näin parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Direktiivi sisältää säännökset isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä.

Direktiivin mukaan isällä tai muulla kansallisesti määritellyllä toisella vanhemmalla on oikeus 10 päivän isyysvapaaseen, jonka ajalta työntekijällä on oikeus vähintään sairauspäivärahaa vastaavaan korvaukseen. Kummallakin vanhemmalla on oikeus 4 kuukauden vanhempainvapaaseen, josta kahden kuukauden osuus on korvamerkitty, eikä sitä voi siirtää toiselle vanhemmalle. Vanhempainvapaan ajalta maksettavasta päivärahasta päättää kukin jäsenvaltio itse. Jäsenvaltiossa olemassa olevat kansalliset vapaat voidaan laskea em. isyysvapaan ja vanhempainvapaan kiintiöihin. Työntekijä voi direktiivin mukaan pyytää vanhempainvapaata toteutettavaksi myös joustavin työjärjestelyin.

Direktiivissä esitellään myös uusi omaishoitovapaa, jota työntekijällä on oikeus saada viisi päivää kalenterivuodessa vakavan lääketieteellisen syyn perusteella lähiomaisen hoitamiseen. Omaishoitovapaata voi käyttää lapsen, vanhempien, puolison, kumppanin tai samassa taloudessa asuvan henkilön hoitamiseksi. Direktiivissä ei määritellä omaishoitovapaan ajalta maksettavaksi päivärahaa tai muutakaan korvausta. Jäsenvaltiot voivat asettaa kansallisesti tarkempia ehtoja vapaan käytölle. Direktiivi antaa lisäksi työntekijälle oikeuden pyytää määräajaksi joustavia työjärjestelyjä, kuten etätyö, työajan lyhentäminen, työvuorojen tietynlainen sijoittelu, lapsen tai sairaan omaisen hoitamiseksi.

Kansallista lainsäädäntöämme on muutettava ainakin direktiivin edellyttämien vanhemmille kiintiöityjen vanhempainvapaaosuuksien osalta. Lisäksi täytäntöönpanovaiheessa tulee arvioitavaksi täyttääkö voimassa oleva kansallinen lainsäädäntömme direktiivin vähimmäisedellytykset mm. omaishoitovapaan ja joustavien työjärjestelyiden osalta.

Työsuhteen vähimmäisehtoja koskeva direktiivi

Avoimia ja ennakoitavia työoloja koskeva direktiivi korvaa aiemman todentamisdirektiivin. Todentamisdirektiivissä määritellään työsuhteen ehdot, jotka työnantajan tulee antaa työntekijälle tiedoksi kirjallisella työsopimuksella tai erillisellä kirjallisella ilmoituksella työsuhteen alkaessa. Ilmoitusvelvollisuus on sisällytetty työsopimuslain 2 luvun 4 §:ään.

Uudessa työehtodirektiivissä ilmoitettavia työehtoja lisätään, ilmoituksen antamisen määräaikoja supistetaan ja ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalaa laajennetaan. Lisäksi direktiiviin on sisällytetty täysin uutta työsuhteen vähimmäisehtoja koskevaa pakottavaa EU-sääntelyä. Direktiivin uudistuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden asemaa ja työn ennakoitavuutta.

Direktiivin mukaan työnantajan tulee antaa työntekijälle ilmoitus työsuhteen perusehdoista työnteon alkamispäivänä tai viimeistään seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta. Muiden kuin perusehtojen osalta ilmoitus voidaan antaa kuukauden kuluessa työn teon aloittamisesta.

Uusia direktiivitasolla määriteltyjä ilmoitettavia tietoja ovat mm. koeaika, työnantajan tarjoama koulutus tai koulutuspolitiikka, palkanosat, ylityökorvaus, bonukset ja muut etuudet, vuokratyöntekijän käyttäjäyritys, sosiaaliturvalaitos ja irtisanomismenettely. Lisäksi työnantajan tulee ilmoittaa tarvittaessa työhön kutsuttaville tai vaihtelevan työajan sopimuksella työskenteleville työntekijöille viitepäivät ja -tunnit, joiden aikana työntekijällä on työntekovelvoite, lisätyöstä maksettava palkka ja ilmoitusaika, jota käyttäen työnantaja tarjoaa työtä, sekä sovitun työn mahdollinen peruutusaika, mikäli peruuttaminen on kansallisen lainsäädännön mukaan sallittu. Tiedot voidaan pääosin antaa viittaamalla sovellettavaan lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen.

Ilmoitus työnteon ehdoista on annettava kirjallisesti kaikille työntekijöille. Jäsenvaltio voi rajoittaa ilmoitusvelvollisuuden koskemaan työntekijöitä, jotka työskentelevät keskimäärin yli 3 tuntia viikossa neljän viikon ajanjaksolla. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat tällöin kaikki työntekijät, jotka tekevät työtä yli 12 tuntia neljän perättäisen viikon jaksolla.

Direktiivissä määritelty ilmoitusvelvollisuuden soveltamisala laajenee huomattavasti ja ilmoitusaika perustietojen osalta on huomattavasti nykyistä lainsäädäntöämme tiukempi.

Direktiivimuutos sisältää lisäksi täysin uutta työsuhteen vähimmäisehtoja koskevaa EU-tason sääntelyä mm. seuraavilta osin:

  • Koeajan enimmäiskesto 6 kuukautta. Koeajan pidentäminen on sallittu työntekijän poissaolon tai tehtävän erityisluonteen perusteella.
  • Työnantaja ei saa kieltää työntekijää tekemästä sivutyötä vahvistetun työvuoroluettelon ulkopuolella. Kilpailevan toiminnan kieltoja voidaan kuitenkin asettaa kansallisesti.
  • Työnantajan on ilmoitettava tarvittaessa työhön kutsuttaville ja vaihtelevan työajan sopimuksella työskenteleville työntekijöille viiteajat, jolloin työntekijällä on työntekovelvoite sekä ilmoitusaika, jota käyttäen työntekijälle ilmoitetaan työvuoroista.
  • Jäsenvaltioilla on velvollisuus säätää tarvittaessa työhön kutsuttavan työsopimuksen käytölle ja kestolle rajoituksia, ottaa käyttöön kumottavissa oleva oletus työajan vakiintumisesta tai jokin muu em. toimenpiteisiin rinnastettava toimenpide.
  • Epätyypillisessä työsuhteessa työskentelevällä työntekijällä tulee olla oikeus pyytää ennakoitavampaa ja turvatumpaan työsuhteen muotoa, kuten lisää työtunteja tai vähemmän muuttuvaa työaikaa.
  • Työntekijän työsopimuksen mukaiseen työhön liittyvän koulutuksen tulee olla työntekijälle maksutonta silloin, kun työnantaja on lain tai työehtosopimuksen nojalla velvollinen järjestämään koulutusta työntekijälle.

Direktiivi antaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden poiketa työehtosopimuksilla edellä kerrotuista työsuhteen vähimmäisehdoista edellyttäen, että työehtosopimukset noudattavat työntekijän yleisen suojelun tasoa.

Kansallista lainsäädäntöämme on muutettava ainakin direktiivin edellyttämien ilmoitettavien työsuhteen ehtojen ja ilmoituksen antamiseen liittyvien määräaikojen ja soveltamisalan osalta. Lisäksi täytäntöönpanovaiheessa tulee arvioitavaksi täyttääkö voimassa oleva kansallinen lainsäädäntömme direktiivin vähimmäisedellytykset mm. tarvittaessa työhön kutsuttavien ja vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevien ilmoitus- ja viiteaikojen sekä tarvittaessa työhön kutsuttavien työsopimusten käyttöön liittyvien rajoitusten osalta.

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi