EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa (päiv. 17.2.2022)

Tälle sivulle on koottu  muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita ja huomioida koronaepidemiaan liittyen.

1. Hygienia
2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
4. Ulkomailta palaavat
5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
6. Vakuutusturva
7. Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen
8. Henkilöstön terveystiedot
9. Koronarokotus ja sen vaikutus työtehtäviin
10. Rajat ylittävä liikenne
11. Muu varautuminen
12. Yleisiä kysymyksiä koronasta

1) Hygienia

Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä hygienia ja suojaustoimenpiteet. Hyvällä ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa viruksen leviämiseen.  Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).

2) Yritysten ohjeet henkilöstölle

Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita tai positiivisen testituloksen saaneiden halutaan toimivan. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus / työnantajan luvalla poissaolo” -käytäntö käyttöön epidemia-aikana.

Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen laatimiseksi kannattaa käyttää oman työterveyshuollon asiantuntemusta. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut sairauspoissaolostaan joko työpaikan omailmoituskäytännöllä tai tai hoitajan todistuksella. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.  Tartuntatautipäivärahan hakemista helpottavan sairausvakuutuslain muutoksen perusteella tartuntatautipäivärahaa voi saada myös muun lääkärin kuin tartuntatautilääkärin todistuksella. Lisätietoja: EK:n ohje Tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain perusteella

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto.

3) Matkustaminen ja maahantulo­ra­joitukset

Koronavirustartunnan riski on kohonnut. Ulkoministeriö ja THL suosittelevat tarkastamaan maakohtaiset matkustussuositukset erityisesti matkustettaessa EU- / Schengen-alueiden ulkopuolelle. Kategorinen ”vältä tarpeetonta matkustamista” -suositus ei kuitenkaan enää ole voimassa 15.9.2021 lähtien.

Koska maat tekevät muutoksia rajaliikennerajoituksiin eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM julkaisee kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset. Myös EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia: Re-open EU -sivusto.

Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n ilmaantuvuusseurantaa, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu korkean ja matalan riskin maiksi. Matalan riskin maat alittavat valtioneuvoston asettaman ilmaantuvuusrajan 10 uutta tautitapausta / edellinen 14 vrk / 100 000 asukasta. Korkean riskin maat ylittävät tuon rajan.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.

4)  Ulkomailta palaavat

Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä.

Ks. tarkemmin maahantuloa koskevista suosituksista tarkemmin jäljempänä kohta 10).

5) Viranomaisohjeistuksen seuranta

Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa ja toimintansa tasoa sekä mm. asiakaspalvelunsa turvallisuustoimia tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti.

Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteista, varautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä jäsenliittojensa kanssa on koonnut hyvien käytäntöjen oppaan turvallisen työn, asioinnin ja liikkumisen puitteiden varmistamiseen. Opas on saatavilla sekä suomen että englannin kielellä täältä.

On syytä erityisesti huomioida tartuntatautilain mahdollistamat viranomaisten väliaikaiset rajoituspäätökset, joilla voi olla vaikutusta monien yritysten toimintaan riippuen mm. siitä, toimivatko ne kiihtymis- tai leviämisvaiheessa olevilla alueilla ja siitä, onko niillä asiakaspalvelutiloja. Näistä kaikista löytyy ajantasaista tietoa aluehallintovirastojen sivuilta.

Voimassa olevat määräykset velvoittavat toiminnan harjoittajia huolehtimaan hygieniasta asiakaspalvelutiloissa koko maassa tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n mukaisesti ja hygieniasta ja turvaväleistä liikennevälineissä 58 e §:n mukaisesti.

Lisäksi voi olla voimassa alueellisia määräyksiä, jotka:

• voivat velvoittaa toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla huolehtimaan riittävistä turvaväleistä aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 d §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti,
• voivat velvoittaa toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla sulkemaan tietyn tyyppiset asiointitilat määräajaksi aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 g §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti ja liikennevälineissä rajoittamaan matkustajamääriä määräaikaisesti Liikenne- ja viestintäviraston tartuntatautilain 58 f §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti.

Liikennöintiä koskevista määräyksistä ja ohjeista löytyy tietoa Liikenne- ja viestintäviraston sivuilta.

6) Vakuutusturva

Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.

7) Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen

Aluehallintovirastot päättävät mahdollisista kokoontumisrajoituksista alueellaan koskien yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Rajoituspäätöksissä yksilöidään voimassaoloalue ja -aika, millaisia kokoontumisia rajoitus koskee, kuinka suuren joukon kokoontuminen on sallittua ja millä kriteereillä.

Tältä sivulta löydät ajantasaisen listauksen voimassa olevista kokoontumisrajoituksista linkkeineen tarkempiin ohjeisiin ja määräyksiin.

8) Henkilöstön terveystiedot

EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3.2020 kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto ylläpitää kysymyksiä ja vastauksia -sivustoa koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.

On huomattava, että työturvallisuuslain 40 a §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus pitää luetteloa työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttaville biologisille tekijöille. Koronavirus (SARS-CoV-2) on luokiteltu tällaiseksi sairaudeksi (biologisten tekijöiden vaaraluokka 3).

Työntekijä tulee merkitä altistuneiden luetteloon, jos työnantaja voi todeta, että työntekijä on nimenomaan työssä altistunut Covid19-virukselle eli hän on työssä ollut kontaktissa Covid19 -virustartunnan saaneeseen henkilöön, koronavirusta sisältävään materiaaliin tai eläimeen.

Luetteloon merkitseminen edellyttää aina tapauskohtaista arviointia siitä, onko altistuminen tosiasiallisesti tapahtunut työssä.

Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä muodosta työnantajalle velvollisuutta luettelon pitämiseen ja luetteloon merkitsemiseen.

Altistumisen lähde voi olla potilas, asiakas tai työkaveri. Altistumisen arvioinnissa käytetään THL:n määritelmää altistumisesta.

Luetteloon biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä tulee merkitä:

• altistuneen työntekijän nimi ja ammatti,
• työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu
• tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun se on tiedossa
• kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui

Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen. Luettelon säilyttämisessä tulee huomioida tietosuoja ja rekisterin pitäjälle asetetut velvoitteet. Luetteloa ja sen tietoja tulee käsitellä työpaikalla vain siinä laajuudessa kuin se on kulloinkin käsiteltävän asian kannalta tarpeellista ja perusteltua.

Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, kunnan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada luettelo nähtäväkseen. Työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot luettelosta.

9) Koronarokotus ja sen vaikutus työtehtäviin (päivitetty 27.8.2021)

Työpaikalla voidaan keskustella työntekijöiden koronarokotustilanteesta. Lainsäädäntö ei rajoita suullista tietojen vaihtoa ja keskustelua. Jos tietoa rokotuksesta ei viedä mihinkään työnantajan järjestelmiin, rokotustiedon kysymiselle ei ole mitään esteitä.

Työnantaja voi suositella rokotuksen ottamista ja jakaa tietoa rokottamisen hyödyistä. Rokotteella työntekijä suojaa oman terveytensä lisäksi omia läheisiään, työkavereitaan, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Tietosuojavaltuutettu on 27.8.2021 antanut uuden tulkinnan ja katsonut rokotusta koskevan tiedon terveydentilatiedoksi. Tähän asti tietoa on pidetty tavanomaisena henkilötietona, kuten EK:n ohjeistuksessakin.

Vaikka rokotustietoa pidettäisiin terveydentilatietona, sen käsitteleminen työpaikalla on sallittua muuan muassa, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen eli siis rokotustiedon perusteella.

Monissa tilanteissa on sekä työnantajan että työntekijän intressissä selvittää työkykyisyyttä, jotta voidaan tietää mitä työtehtäviä työntekijä voi tehdä.

Lisäksi on huomattava, että vaikka tietoa koronarokotuksesta pidettäisiin terveydentilatietona, sen suulliselle käsittelylle ei ole erityisiä rajoituksia eikä esteitä.

Työnantajalla on rokotustiedon perusteella lähtökohtaisesti oikeus järjestellä työntekijöiden työtehtäviä. Työnantajan tulee tehdä työturvallisuuslain mukainen vaarojen selvitys ja arviointi ja sen pohjalta harkita työpaikkaa, tiimiä ja yksilöitä koskevat terveysturvalliset menettelytavat.

Vaarojen arvioinnin pohjalta ja perustellusta syystä rokotettujen työtehtävät ja esimerkiksi etätyötä koskevat määräykset voivat poiketa rokottamattomien työtehtävistä ja töiden järjestelyistä.

Rokottamattomuus voi siten vaikuttaa mahdollisuuteen tarjota työntekijälle työtehtäviä. Rokottamattomuus saattaa estää joidenkin työtehtävien tekemisen kokonaan tai osittain. Tällaisissa tilanteissa työnantajan tulee selvittää mahdollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla, tulee työjärjestelyistä ensisijaisesti sopia.

Jos työntekijä ei kerro rokotustilanteestaan, tulee yksittäistapauksittain harkita tiedon puutteen merkitys. Riippuen työtehtävästä ja työympäristöstä sekä kulloisestakin tautitilanteesta, rokotustiedon puuttuminen saattaa estää mahdollisuuden työskennellä työtehtävissä, joissa rokottamattomuuden arvioidaan aiheuttavan riskin työturvallisuudelle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla työnantaja saa käsitellä rokotustietoja tai sairastettua covid-19-tautia koskevia tietoja 1.1.2022 voimaan tulleen tartuntatautilain väliaikaiseen 48 a §:n perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Työnantajan on säilytettävä tiedot niin kauan kuin ne ovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan valvonnan toteuttamiseksi, kuitenkin enintään kolme vuotta.

Jos työntekijä ei ole osoittanut tartuntatautilain 48 a §:n tarkoittamaa suojaa covid-19-tautia vastaan, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu. Säännös on voimassa 31.12.2022 saakka.  Lisätietoja: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Tarvittaessa lisätietoja antaa työnantajan oma toimialaliitto.

10) Rajat ylittävä liikenne (päivitetty 31.1.2022)

Henkilöiden maahantuloa Suomeen korona-aikana koskee kaksi eri kokonaisuutta: A) maahantulorajoitukset – millä edellytyksillä eri maista Suomeen on mahdollista saapua, ja B) maahantulon terveysturvallisuustoimenpiteet – millaiset terveysturvallisuustoimenpiteet koskevat Suomeen saapuvia. Osin nämä liittyvät myös yhteen eli maahantulon edellytyksenä on / voi olla myös tiettyjen terveysturvallisuuskriteerien täyttäminen ja menettelytapojen noudattaminen.

Maahantulorajoitukset 

Maahantulorajoituksista löydät ajantasaisen tiedon rajavartiolaitoksen sivuilta.

Huomaa, että näillä sivuilla on tietoa myös maahantulijoilta edellytettävistä terveysturvallisuuskriteereistä.

Maahantulon terveysturvallisuustoimet

Tarkempaa ajantasaista tietoa maahantulon terveysturvallisuuskriteereistä ja terveysturvallisuustoimista löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sivuilta.

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne pyritään pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan.

11) Muu varautuminen

Yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on hyvä arvioida myös:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Ellei yritys ole jo näin tehnytkin, laajamittaisemman etätyöskentelyn vuoksi on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa. Myös niiden tietoturvallisuus on syytä varmistaa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa. Työn terveysturvallisuuden varmistamisessa voi hyödyntää EK:n ja sen jäsenliittojen yhdessä tuottamaa opasta, joka on saatavilla suomen ja englannin kielellä täältä.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee. On myös hyvä pyrkiä varmistamaan, että yritys saa tarvittaessa käyttöönsä riittävän määrän maskeja ja muita suojatarvikkeita, mikäli esim. suosituksia maskien käytön osalta vielä nykyisestä laajennetaan ja maskien kysyntä näin kasvaa.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.

12) Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Koronaviruksen aiheuttama taudinkuva

• Tauti voi olla oireeton tai kuumeeton ja lievän hengitystieinfektion kaltainen.
• Sairauden itämisaika on 2–14 vrk, yleisimmin 4–5 vrk.
• Oireinen tauti alkaa usein äkillisellä korkealla kuumeella (> 38.5 °C) ja yskällä.
• On todettu myös suolisto-oireita (pahoinvointia, ripulia), lihassärkyä, päänsärkyä, huimausta ja kurkkukipua sekä harvinaisempina oireina haju- tai makuaistin menetystä ja kylmänkyhmyjä muistuttavaa ihottumaa.
• Taudinkuva vaihtelee olennaisesti ikäryhmän mukaan. Vaikeat taudinkuvat painottuvat iäkkäisiin ( > 70 v.) , joilla usein on perussairauksia, mutta vaikeaoireinen sairaus on mahdollinen nuoremmillakin perusterveillä henkilöillä.
• Omikronmuunnoksen aiheuttamat oireet painottuvat aikaisempia variantteja enemmän ylähengitysteiden alueelle, ja keuhko-oireita on vähemmän. Kuitenkin kaikenlaiset taudinkuvat ovat mahdollisia myös omikronvariantin yhteydessä.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta sekä välttämällä lähikontakteja.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” yli 2 m toiseen henkilöön.

Kasvomaskien käytöstä seuraa THL:n ohjeistusta.

Seuraa epidemiatilannetta alueellasi ja noudata alueellisia suosituksia.