EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa (päiv. 21.1.)

Kiinasta alkuvuonna käynnistynyt uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia leviää vauhdilla. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin nykytiedon valossa vain lieviä oireita. EK suosittaa yrityksille ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntöä. Tämä vähentää flunssan tarttumista.

Kiinasta alkuvuonna käynnistynyt koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia leviää vauhdilla. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin nykytiedon valossa vain lieviä oireita. EK suosittaa yrityksille ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntöä. Tämä vähentää flunssan tarttumista.

Minkäänlaiseen paniikkiin ei ole aihetta. Vaikka korona on julistettu globaaliksi pandemiaksi ja se leviää nyt vauhdilla, varautuminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Alla kerrottuja toimenpiteitä kannattaa edelleen tehdä. Tässä muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita:

  1. Hygienia
  2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
  3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
  4. Ulkomailta palaavat
  5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
  6. Vakuutusturva
  7. Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen
  8. Henkilöstön terveystiedot
  9. Rajat ylittävät liikenne
  10. Skenariopohjainen työ
  11. Yleisiä kysymyksiä koronasta


1) Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).


2) Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemia aikana.

Oireita saaneet on suositeltavaa ohjeistaa seuraavasti: Jos saat lieviä flunssan oireita, sairasta kotona, kunnes olet oireeton. Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen saat omasta työterveyshuollostasi puhelimitse / chatilla. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esim. flunssa) tai hoitajan todistuksella sairaspoissaolostaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Koronaviruksesta on avattu valtionhallinnon organisoima valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa. Sen numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös suurimmat kaupungit ovat avanneet omia puhelinneuvontanumeroita. Helsinkiläisten koronaviruspuhelinneuvonta kello 7-20, puh. 09 310 10024, Vantaan koronaviruspuhelinneuvonta kello 8-16, puh. 09 839 50070, sekä Espoon koronaviruspuhelinneuvonta kello 7-18, puh. 09 816 34600. Vakavia hengitystieoireita saaneet voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto. Kannattaa myös tutustua tähän ohjeistukseen: korona-helpotuksia lomautuksiin ja muuhun työlainsäädäntöön – soveltamisohje.


3) Koronavirustartunnan riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille.

Koska maat tekevät muutoksia rajaliikennerajoituksiin eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM on alkanut julkaista kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset. Myös EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia: Re-open EU -sivusto. Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n liikennevalomallin luokittelua, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu vihreisiin, punaisiin ja harmaisiin. Vihreät maat alittavat valtioneuvoston asettaman ilmaantuvuusrajan 25 uutta tautitapausta / edellinen 14 vrk / 100 000 asukasta. Punaiset maat ylittävät tuon rajan. Harmaaseen luokkaan kuuluvat EU:n ulkorajapäätöksen mukaiset maat. Tarpeetonta matkustamista punaisiin ja harmaisiin maihin on syytä välttää.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.


4) Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä.

Ks. tarkemmin maahantuloa koskevista suosituksista tarkemmin jäljempänä kohta 9).


5) Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa tasoa tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti. Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteistavarautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.


6) Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.


7) Tammikuun 2021 aikana ovat aluehallintovirastojen määräysten mukaan pääsääntöisesti sallittuja yli 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa ainoastaan, jos tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.

Kiihtymis- tai leviämisalueilla voi olla tätä tiukempiakin alueellisia määräyksiä voimassa. Tällä hetkellä niitä on voimassa laajasti yllä kerrotusta pääsäännöstä poiketen, koska suurin osa alueista on jo kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Tällä hetkellä ovat voimassa:

  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin aluetta koskeva Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräys ajalla 19.12.2020 – 31.1.2021 on alueella voimassa määräys, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 10 (kymmenen) henkilöä, edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Lapin aluehallintoviraston toimialueella sijaitsevan Lapin sairaanhoitopiirin kuntien alueella on voimassa määräys ajalla 7.12.2020 – 31.1.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 50 (viisikymmentä) henkilöä. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan 50 (viisikymmentä) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Lapin aluehallintoviraston toimialueella sijaitsevan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien alueella on voimassa määräys ajalla 22.12.2020 – 18.2.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 10 (kymmenen) henkilöä. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan 10 (kymmenen) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Kainuun maakunnan kuntien alueella on voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys ajalla 19.12.2020 – 8.2.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan 20 (kaksikymmentä) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta. Määräys koskee seuraavia kuntia: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.
  • Varsinais-Suomen kuntien alueilla on voimassa Lounais-Suomen aluehallintoviraston määräys ajalla 11.12.2020 – 10.2.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 10 (kymmenen) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Satakunnan kuntien alueella on voimassa Lounais-Suomen aluehallintoviraston määräys ajalla 24.12.2020 – 23.2.2021, jonka mukaan on kielletty kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 20 (kaksikymmentä) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien alueella on voimassa määräys ajalla 22.12.2020 – 8.2.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 10 (kymmenen) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien alueella on voimassa määräys ajalla 23.12.2020 – 22.2.2021, jonka mukaan on kielletty kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset, joihin osallistuu yli 20 (kaksikymmentä) henkilöä. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu alle 20 (kaksikymmentä) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta
  • Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilla on voimassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräys ajalla 21.12.2020 – 31.1.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 10 (kymmenen) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella on voimassa määräys ajalla 15.12.2020 – 25.1.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää enintään 10 hengen yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia edellyttäen, että niissä noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntien alueella on voimassa määräys ajalla 3.12.2020 – 31.1.2021, jonka mukaan on kielletty kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 20 (kaksikymmentä) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta.
  • Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella on voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys ajalla 19.12.2020 – 1.2.2021, jonka mukaan kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 10 (kymmenen) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 21.9.2020 antamaa ohjetta. Määräys koskee seuraavien kuntien alueita: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska.

Keskeistä em. opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan on, että osallistujien tai seurueiden välinen 1-2 metrin turvaetäisyys pystytään säilyttämään koko tilaisuuden ajan, myös tilaisuuteen saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Tungoksia ja tiiviitä jonoja ei saa päästää syntymään missään vaiheessa tilaisuutta. Järjestäjän pitää mm. ohjeistaa osallistujia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta sekä tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Lisäksi toimintaa voi olla syytä eriyttää jakamalla yleisöä ja palveluja erillisille alueille, jotta tilaisuudessa voidaan tosiasiassa noudattaa OKM:n ja THL:n ohjeistusta. Tämän arvioinnista ja käytännön soveltamisesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjä vastaa siitä, että tilaisuus järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.

Koska rajoituksia muutetaan nyt nopeasti, emme valitettavasti voi taata, että yllä oleva lista on täysin ajan tasalla. Lisätietoja aluehallintovirastojen sivuilta (Q & A): http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#C

On hyvä huomioida, että näiden lisäksi useilla alueilla on voimassa myös yksityisiä toiminnanharjoittajia koskevia suosituksia tietyntyyppisten, mm. liikunta- ja kulttuuritilojen pitämisestä suljettuna tai niissä harjoitettavan toiminnan rajoittamisesta. Velvoittavina päätöksinä ne koskevat vain alueiden kaupunkien ylläpitämiä julkisia tiloja ja toimintoja.


8)
EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3. kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto julkaisi 23.3. kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.


9) Hallitus seuraa eri maiden tautitilannetta ja päättää sen mukaan sisärajavalvonnan (Suomen ja toisen Schengen-maan välillä) jatkamisesta tai päättämisestä. Tällä hetkellä sisärajavalvontaa jatketaan Suomen ja kaikkien muiden Schengen-maiden välisessä liikenteessä 9.2.2021 saakka.

Päivittäinen liikenne Suomen, Ruotsin ja Norjan välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin edelleen mahdollista. Suomessa voi myös käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta.

Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n liikennevalomallin luokittelua, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu vihreisiin, punaisiin ja harmaisiin. Vihreät maat alittavat valtioneuvoston asettaman ilmaantuvuusrajan 25 uutta tautitapausta / edellinen 14 vrk / 100 000 asukasta. Punaiset maat ylittävät tuon rajan. Harmaaseen luokkaan kuuluvat EU:n ulkorajapäätöksen mukaiset maat. Tarpeetonta matkustamista punaisiin ja harmaisiin maihin on syytä välttää.

Punaisista ja harmaista maista palattaessa seuraa suositellaan pysyttelevän 10 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa. Suositus tarkoittaa sitä, että henkilön edellytetään rajoittavan liikkumisensa majapaikkansa lisäksi vain ehdottoman välttämättömään muuhun liikkumiseen, kuten ruokakaupassa, lääkärissä tai apteekissa käyntiin. Myöskään työpaikalle ei tuona aikana tule suosituksen mukaan mennä.

Rajavartiolaitos on julkaissut rajavalvontaa ja -rajoituksia koskevat tarkemmat ohjeet. Tarkempi ohjeistus jaetaan saapuville maahan saapumisen yhteydessä.

Vaatimus 10 vuorokauden omaehtoisesta karanteenista ei koske esim. ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviin tulevien osalta käytännöt on harkittava erikseen työnantajan kanssa.

Suunnitellun työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuvan työmatkan tarkoitus ja edellytykset selvitetään rajatarkastuksen yhteydessä. Rajatarkastuksessa voidaan työmatkalaista pyytää esittämään asiakirjoja maahantuloedellytysten täyttymisen toteamiseksi. Tällaisia asiakirjoja voivat erityisesti olla dokumentit työsuhteesta ja toimeksiannosta. Työantajan ja toimeksiantajan on suositeltavaa huolehtia siitä, että rajaa ylittävällä on esittää riittävä dokumentaatio maahan tulonsa perusteesta.

Ulkorajaliikenteessä eli Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien EU-maiden välillä maahantulon edellytykset ovat näitä tiukempia.

Maahantulon rajoitukset on poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Ruandan, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Rajoitukset poistuvat myös Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mutta vasta silloin jos EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.

Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.

Muilta osin ulkorajoilla sallitaan paluuliikenne Suomeen ja muu välttämätön liikenne sekä lentokenttien kauttakulkuliikenne ja Suomen kansalaisen perheenjäsenen maahanpääsy. Välttämättömäksi työmatkaliikenteeksi katsotaan terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö (mukaan lukien ensihoito), vanhustenhuollon ammattihenkilöstö sekä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö. Lisäksi sallitaan muu välttämätön ja perusteltu liikenne, esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä, toisesta Schengen-sopimukseen kuulumattomasta EU:n jäsenvaltiosta tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta saapuvan EU- tai Schengen-valtion kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Työnantaja täyttää ”Työnantajan perustelu työntekijän maahantulon välttämättömyydestä poikkeustilan aikana” -lomakkeen ja antaa sen työntekijälleen. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää tämän lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi.

Ulkorajoilla sallitaan myös paluuliikenne Suomeen, kauttakulkuliikenne muihin EU- ja Schengen-valtioihin tai niiden kautta sekä muu välttämätön liikenne. Suomen kansalaisen perheenjäsenten maahanpääsy on mahdollista kansallisuudesta riippumatta.

Punaisesta ja harmaasta maasta saapumisesta seuraavaa omaehtoista karanteenia voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella, vähintään 72 h välein otettavalla negatiivisella koronatestillä. Alle 72 h oleskelun kyseessä ollessa karanteenia ja toista testiä ei edellytetä. Lisätietoa

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne on pyritty pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan. Näin on luonnollisesti myös henkilöliikennerajoituksia vaiheittain purettaessa.


10) Mahdollisen laajamittaisen leviämisen varalta yrityksen on hyvä arvioida:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Ellei yritys ole jo näin tehnytkin, laajamittaisemman etätyöskentelyn varalta on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee. On myös hyvä pyrkiä varmistamaan, että yritys saa tarvittaessa käyttöönsä riittävän määrän maskeja ja muita suojatarvikkeita, mikäli esim. suosituksia maskien käytön osalta vielä nykyisestä laajennetaan ja maskien kysyntä näin kasvaa.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.


11) Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu pääasiallisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii, aivastaa, laulaa tai puhuu äänekkäästi. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää. Oireettomalta altistuneelta taudin saaminen on mahdollista.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta sekä välttämällä lähikontakteja.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” noin 2 m toiseen henkilöön.

Mikäli turvavälin pitäminen ei ole mahdollista sisätiloissa, suositellaan harkitsemaan kasvomaskin käyttöä.

Seuraa epidemiatilannetta alueellasi ja noudata alueellisia suosituksia.