EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa (päiv. 21.1.2022)

Tälle sivulle on koottu  muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita ja huomioida koronaepidemiaan liittyen.

  1. Hygienia
  2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
  3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
  4. Ulkomailta palaavat
  5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
  6. Vakuutusturva
  7. Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen
  8. Henkilöstön terveystiedot
  9. Koronarokotus ja sen vaikutus työtehtäviin
  10. Rajat ylittävä liikenne
  11. Muu varautuminen
  12. Yleisiä kysymyksiä koronasta


1) Hygienia

Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).


2) Yritysten ohjeet henkilöstölle

Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemia aikana.

Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen saat omasta työterveyshuollostasi puhelimitse / chatilla. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esim. flunssa) tai hoitajan todistuksella sairaspoissaolostaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Koronaviruksesta on avattu valtionhallinnon organisoima valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa. Sen numero on 0295 535 535, avoinna ark. klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös suurimmat kaupungit ovat avanneet omia puhelinneuvontanumeroita. Esimerkiksi helsinkiläisten koronaviruspuhelinneuvonta, avoinna päivittäin kello 8-18, puh. 09 310 10024, Vantaan koronaviruspuhelinneuvonta, avoinna ark. kello 8-18 ja viikonloppuihin sekä arkipyhinä klo 9-18, puh. 09 839 50070, sekä Espoon koronaviruspuhelinneuvonta ma- pe kello 7-18, la-su klo 9-15, puh. 09 816 34600. Vakavia hengitystieoireita saaneet voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet. Jo lievissäkin oireissa ohjataan nykyisin herkästi koronatestiin, samoin esim., jos on saanut koronavilkun altistusilmoituksen.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto.


3) Matkustaminen ja maahantulo­ra­joitukset

Koronavirustartunnan riski on kohonnut. Ulkoministeriö ja THL suosittelevat tarkastamaan maakohtaiset matkustussuositukset erityisesti matkustettaessa EU- / Schengen-alueiden ulkopuolelle. Kategorinen ”vältä tarpeetonta matkustamista” -suositus ei kuitenkaan enää ole voimassa 15.9.2021 lähtien.

Koska maat tekevät muutoksia rajaliikennerajoituksiin eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM julkaisee kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset. Myös EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia: Re-open EU -sivusto.

Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n ilmaantuvuusseurantaa, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu korkean ja matalan riskin maiksi. Matalan riskin maat alittavat valtioneuvoston asettaman ilmaantuvuusrajan 10 uutta tautitapausta / edellinen 14 vrk / 100 000 asukasta. Korkean riskin maat ylittävät tuon rajan.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.

4)  Ulkomailta palaavat

Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä.

Ks. tarkemmin maahantuloa koskevista suosituksista tarkemmin jäljempänä kohta 10).


5) Viranomaisohjeistuksen seuranta

Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa ja toimintansa tasoa sekä mm. asiakaspalvelunsa turvallisuustoimia tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti.

Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THLUlkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteistavarautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä jäsenliittojensa kanssa on koonnut hyvien käytäntöjen oppaan turvallisen työn, asioinnin ja liikkumisen puitteiden varmistamiseen. Opas on saatavilla sekä suomen että englannin kielellä täältä.

On syytä erityisesti huomioida tartuntatautilain mahdollistamat viranomaisten väliaikaiset rajoituspäätökset, joilla voi olla vaikutusta monien yritysten toimintaan riippuen mm. siitä, toimivatko ne kiihtymis- tai leviämisvaiheessa olevilla alueilla ja siitä, onko niillä asiakaspalvelutiloja. Näistä kaikista löytyy ajantasaista tietoa aluehallintovirastojen sivuilta.

Voimassa olevat määräykset velvoittavat toiminnan harjoittajia huolehtimaan hygieniasta asiakaspalvelutiloissa koko maassa tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n mukaisesti ja hygieniasta ja turvaväleistä liikennevälineissä 58 e §:n mukaisesti.

Lisäksi voi olla voimassa alueellisia määräyksiä, jotka:

  • voivat velvoittaa toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla huolehtimaan riittävistä turvaväleistä aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 d §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti,
  • voivat velvoittaa toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla sulkemaan tietyn tyyppiset asiointitilat määräajaksi aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 g §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti ja liikennevälineissä rajoittamaan matkustajamääriä määräaikaisesti Liikenne- ja viestintäviraston tartuntatautilain 58 f §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti.

Liikennöintiä koskevista määräyksistä ja ohjeista löytyy tietoa Liikenne- ja viestintäviraston sivuilta.


6) Vakuutusturva

Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.


7) Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen

Aluehallintovirastot päättävät mahdollisista kokoontumisrajoituksista alueellaan koskien yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Rajoituspäätöksissä yksilöidään voimassaoloalue ja -aika, millaisia kokoontumisia rajoitus koskee, kuinka suuren joukon kokoontuminen on sallittua ja millä kriteereillä.

Tältä sivulta löydät ajantasaisen listauksen voimassa olevista kokoontumisrajoituksista linkkeineen tarkempiin ohjeisiin ja määräyksiin.


8) Henkilöstön terveystiedot

EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3.2020 kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto ylläpitää kysymyksiä ja vastauksia -sivustoa koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.

On huomattava, että työturvallisuuslain 40 a §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus pitää luetteloa työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttaville biologisille tekijöille. Koronavirus (SARS-CoV-2) on luokiteltu tällaiseksi sairaudeksi (biologisten tekijöiden vaaraluokka 3).

Työntekijä tulee merkitä altistuneiden luetteloon, jos työnantaja voi todeta, että työntekijä on nimenomaan työssä altistunut Covid19-virukselle eli hän on työssä ollut kontaktissa Covid19 -virustartunnan saaneeseen henkilöön, koronavirusta sisältävään materiaaliin tai eläimeen.

Luetteloon merkitseminen edellyttää aina tapauskohtaista arviointia siitä, onko altistuminen tosiasiallisesti tapahtunut työssä.

Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä muodosta työnantajalle velvollisuutta luettelon pitämiseen ja luetteloon merkitsemiseen.

Altistumisen lähde voi olla potilas, asiakas tai työkaveri. Altistumisen arvioinnissa käytetään THL:n määritelmää altistumisesta.

Luetteloon biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä tulee merkitä:

  • altistuneen työntekijän nimi ja ammatti,
  • työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu
  • tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun se on tiedossa
  • kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui

Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen. Luettelon säilyttämisessä tulee huomioida tietosuoja ja rekisterin pitäjälle asetetut velvoitteet. Luetteloa ja sen tietoja tulee käsitellä työpaikalla vain siinä laajuudessa kuin se on kulloinkin käsiteltävän asian kannalta tarpeellista ja perusteltua.

Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, kunnan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada luettelo nähtäväkseen. Työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot luettelosta.

9) Koronarokotus ja sen vaikutus työtehtäviin (päivitetty 27.8.2021)

Työpaikalla voidaan keskustella työntekijöiden koronarokotustilanteesta. Lainsäädäntö ei rajoita suullista tietojen vaihtoa ja keskustelua. Jos tietoa rokotuksesta ei viedä mihinkään työnantajan järjestelmiin, rokotustiedon kysymiselle ei ole mitään esteitä.

Työnantaja voi suositella rokotuksen ottamista ja jakaa tietoa rokottamisen hyödyistä. Rokotteella työntekijä suojaa oman terveytensä lisäksi omia läheisiään, työkavereitaan, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Tietosuojavaltuutettu on 27.8.2021 antanut uuden tulkinnan ja katsonut rokotusta koskevan tiedon terveydentilatiedoksi. Tähän asti tietoa on pidetty tavanomaisena henkilötietona, kuten EK:n ohjeistuksessakin.

Vaikka rokotustietoa pidettäisiin terveydentilatietona, sen käsitteleminen työpaikalla on sallittua muuan muassa, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen eli siis rokotustiedon perusteella.

Monissa tilanteissa on sekä työnantajan että työntekijän intressissä selvittää työkykyisyyttä, jotta voidaan tietää mitä työtehtäviä työntekijä voi tehdä.

Lisäksi on huomattava, että vaikka tietoa koronarokotuksesta pidettäisiin terveydentilatietona, sen suulliselle käsittelylle ei ole erityisiä rajoituksia eikä esteitä.

Työnantajalla on rokotustiedon perusteella lähtökohtaisesti oikeus järjestellä työntekijöiden työtehtäviä. Työnantajan tulee tehdä työturvallisuuslain mukainen vaarojen selvitys ja arviointi ja sen pohjalta harkita työpaikkaa, tiimiä ja yksilöitä koskevat terveysturvalliset menettelytavat.

Vaarojen arvioinnin pohjalta ja perustellusta syystä rokotettujen työtehtävät ja esimerkiksi etätyötä koskevat määräykset voivat poiketa rokottamattomien työtehtävistä ja töiden järjestelyistä.

Rokottamattomuus voi siten vaikuttaa mahdollisuuteen tarjota työntekijälle työtehtäviä. Rokottamattomuus saattaa estää joidenkin työtehtävien tekemisen kokonaan tai osittain. Tällaisissa tilanteissa työnantajan tulee selvittää mahdollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla, tulee työjärjestelyistä ensisijaisesti sopia.

Jos työntekijä ei kerro rokotustilanteestaan, tulee yksittäistapauksittain harkita tiedon puutteen merkitys. Riippuen työtehtävästä ja työympäristöstä sekä kulloisestakin tautitilanteesta, rokotustiedon puuttuminen saattaa estää mahdollisuuden työskennellä työtehtävissä, joissa rokottamattomuuden arvioidaan aiheuttavan riskin työturvallisuudelle.

Tarvittaessa lisätietoja antaa työnantajan oma toimialaliitto.

10) Rajat ylittävä liikenne (päivitetty 19.1.2022)

Maahantuloa Suomeen korona-aikana koskee kaksi eri kokonaisuutta: A) maahantulorajoitukset – millä edellytyksillä eri maista Suomeen on mahdollista saapua, ja B) maahantulon terveysturvallisuustoimenpiteet – millaiset terveysturvallisuustoimenpiteet koskevat Suomeen saapuvia.

Maahantulorajoitukset 

Tässä kerrotut käytännöt ovat voimassa sekä sisä- että ulkorajojen osalta 31.1.2022 saakka.

Sisärajavalvonta (koskien Suomen ja toisen Schengen-maan välistä liikennettä) on päätetty palauttaa jälleen 28.12.2021 – 31.1.2022 väliseksi ajaksi.

EU- ja Schengen-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Romania.

Ulkorajoilla (Suomen ja toisen, Schengen-alueeseen kuulumattoman valtion välisessä liikenteessä) noudatetaan seuraavia käytäntöjä:

Valtioneuvoston 14.10.2021 tekemällä päätöksellä maahantulon rajoitukset on poistettu EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkailta 18.10.2021 alkaen.

EU:n vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle. Suomi soveltaa EU:n vihreiden maiden listaa sellaisenaan eli listalla ovat maat, joiden ilmaantuvuus on alle 50, kun positiivisten osuus testatuista alittaa 4 % sekä maat, joiden ilmaantuvuus on alle 75 positiivisten osuuden alittaessa 1 %.

Tällä hetkellä vihreän listan maita ovat Argentiina, Australia, Bahrain, Chile, Etelä-Korea, Hongkong, Indonesia, Kanada, Kolumbia, Kuwait, Macao, Peru, Qatar, Ruanda, Saudi-Arabia, Taiwan, Uruguay, Uusi-Seelanti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.

Muita ulkorajoja (koskee tällä hetkellä mm. maahantuloa Venäjältä, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista) koskevia maahantulon rajoituksia on jatkettu 16.1.2022 asti.

Mahdollisten maahantulorajoitusten lisäksi maahan saapuvia henkilöitä koskevat edelleen maahantulon tartuntatautilain mukaiset velvoitteet ja terveysviranomaisten ohjeet (ks. jäljempänä).

28.12.2021 – 31.1.2022 kaikista edellä mainituista maista saapuvia koskevat seuraavat maahantulorajoitukset:

Suomeen voivat kaikista maista ja alueilta saapua henkilö, mikäli hänellä on esittää:

  • todistus täydestä hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta ja viimeisestä rokotuskerrasta on kulunut vähintään 7 vuorokautta tai
  • todistus sairastetusta covid-19-taudista ja yhdestä hyväksyttävästä covid-19-rokotteesta (rinnastetaan täyteen rokotussarjaan, tulee esittää yhdellä todistuksella) tai
  • EU:n digitaalinen koronatodistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista
  • edellä mainittujen vaatimusten lisäksi henkilön tulee esittää todistus enintään 48 tuntia ennen Suomeen saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta. Testituloksena hyväksytään tulos sekä PCR- että antigeenitestistä.

Nämä edellytykset koskevat 1.1.2022 alkaen vuonna 2006 tai sitä ennen syntyneitä.

Yllä olevat ehdot täyttävän täysi-ikäisen henkilön mukana voi saapua maahan hänen matkaseurueessaan matkustavat alaikäiset lapset. Myös lapselta edellytetään covid-19-rokotustodistusta sekä negatiivista covid-19-testitulosta. Tämä edellytys koskee 1.1.2022 alkaen vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä.

17.1.2022 alkaen sisä- ja ulkorajojen yli tulevat henkilöt, jotka eivät lääketieteellisesti perustellusta syystä voi ottaa covid-19-rokotetta, voivat saapua Suomeen, jos heillä on mukanaan tämän osoittava lääkärinlausunto sekä todistus alle 48 tuntia vanhasta negatiivisesta covid-19-testituloksesta.

Yllä mainitut vaatimukset eivät kuitenkaan koske Suomen kansalaisia, Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia, eikä henkilöiltä, joiden maahantuloperuste on jokin alla luetelluista syistä:

  • yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä
  • terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö (mukaan lukien ensihoito), vanhustenhuollon ammattihenkilöstö työtehtävissään, viranomaisten välttämättömät virkatehtävät
  • liikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö työtehtävissään
  • diplomaatit, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstö, sotilashenkilöstö ja avustusjärjestöjen henkilöstö työtehtävissään
  • kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvat valtioiden edustajat ja kansainvälisten järjestöjen työhön osallistuvat henkilöt
  • kansainvälistä suojelua tarvitsevat tai muutoin humanitaarisista syistä matkustavat henkilöt
  • pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt
  • muu välttämätön ja perusteltu syy (esimerkiksi ulkomaisten tiedotusvälineiden edustajat, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla, ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenen maahan saapuminen, saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen), tai
  • paluu Suomeen (koskee muista kuin Schengen-maista saapuvia):
  • Suomen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
  • Suomessa asuvat EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä
  • oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset
  • toisessa EU- tai Schengen-valtiossa asuvat erosopimuksen piirissä olevat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä

Edellä mainittujen lisäksi rajayhteisöjä koskee seuraava poikkeus:

17.1.2022 alkaen aiemmasta poiketen Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkaat sekä Ruotsin Norrtäljen kunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välisessä liikenteessä matkustavat voivat saapua Suomeen, jos heillä on mukanaan joko todistus hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta, todistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista tai todistus enintään 7 vuorokautta ennen Suomeen saapumista tehdyn covid-19-testin negatiivisesta tuloksesta.

Erityisryhmille on oma käytäntönsä, josta löydät tarkempaa tietoa alta.

Maahantuloperusteen välttämättömyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti rajatarkastuksessa, jonka tekee rajatarkastusviranomainen.

Edellä viitattuja välttämättömiä syitä sekä erityisryhmiä koskevia käytäntöjä on tarkasteltu seuraavassa yksityiskohtaisemmin:

Välttämätön syy arvioidaan tapauskohtaisesti rajatarkastuksessa saadun selvityksen perusteella.

Diplomaattien lisäksi maahantulo sallitaan myös virkamatka- tai virkapassin haltijoille työtehtävissään.

On syytä huomioida, että rajanylityspaikkojen aukioloa saatetaan rajoittaa. Asia kannattaa tarkistaa rajavartiolaitoksen sivuilta osoitteesta www.raja.fi.

Yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt

Ulkorajaliikenteessä katsotaan muuksi välttämättömäksi syyksi erityisesti yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on määritetty yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt, jotka eivät siedä viivästystä. Listaus kriittisistä tehtävistä ei muodosta maahanpääsyä koskevaa ennakkopäätöstä. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Työnantaja täyttää ”Työnantajan tai toimeksiantajan perustelut työntekijän maahantulon välttämättömyydestä” -lomakkeen ja antaa sen työntekijälleen. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää tämän lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi.

Rajatarkastusviranomainen ottaa listauksen kriittisistä tehtävistä sekä työnantajan perustelut huomioon sen arvioidessa välttämätöntä syytä maahantulolle. Päätöksen maahantulon sallimisesta tekee rajatarkastusviranomainen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Erityisryhmät

Ulkorajaliikenteessä erityisryhmien, esim. kulttuurin, urheilun ja elinkeinoelämän edustajien maahan pääsy voidaan sallia, kun henkilöiden tai henkilöryhmien maahan pääsy on perusteltua. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti elpymisen, uuden kasvun, alueellisen talouden tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi välttämättömät tehtävät sekä vastavuoroisuuteen perustuvat järjestelyt.

Erityisryhmiä koskevat hakemukset lähetetään suoraan Rajavartiolaitokselle sähköpostilla (rajavartiolaitos@raja.fi). Kutsuva taho tekee hakemuksen. Jos edellä kerrotut maahantulon todistusvaatimukset täyttyvät, erityisryhmälupaa ei kuitenkaan tarvita.

Hakemuksissa on perusteltava toiminnan kansallinen merkityksellisyys ja syyt siihen, ettei muita menettelyjä voida noudattaa sekä menettelyt, joilla huolehditaan terveysturvallisuuden toteutumisesta. Työnantajan tai muun maahan kutsuvan tahon tulee esittää henkilölle tai ryhmälle oma terveysturvallisuutta koskeva toimenpidesuunnitelmansa kansallisia ohjeita noudattaen.

Mikäli terveysturvallisuustoimenpiteiden osalta noudatetaan vähintään voimassa olevia kansallisia terveysviranomaisten suosituksia, niin hakemuksessa ei tarvita erillistä terveysviranomaisten lausuntoa näistä toimenpiteistä. Niissä tapauksissa, kun hakemuksessa esitetyissä terveysturvallisuustoimenpiteissä esitetään poikkeamista voimassa olevista suosituksista tai kyseessä on muuten poikkeava hakemus (esim. suuri ryhmäkoko tai useita erillisiä ryhmiä), tulee erillinen paikallisen (kunnan tai sairaanhoitopiirin) tartuntatautiviranomaisen lausunto liittää osaksi hakemusta.

Hakemukset lähetetään Rajavartiolaitokselta vastuuministeriöiden sekä tarvittaessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lausuttavaksi. Lausunnon saatuaan Rajavartiolaitos tekee hakemukseen perustuvan linjauksen maahan pääsyn välttämättömyydestä ja informoi hakijaa tekemästään linjauksesta. Hakemuksen käsittelyaika on arviolta 2 viikkoa. Lopullinen päätös maahanpääsystä tehdään rajatarkastuksessa.

Maahantulon terveysturvallisuustoimenpiteet 

Kun maahantuloja on syntynyt vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin häneltä voidaan maahantulon yhteydessä:

  • tarkistaa koronavirukseen liittyvät todistukset,
  • tehdä koronatesti ja
  • kerätä yhteystiedot.

Maahan tullessa häneltä voidaan tartuntatautilain mukaan tarkistaa todistus negatiivisesta koronatestistä, sairastetusta taudista ja/tai annetuista rokotuksista. EU-maissa asuvat voivat esittää maahan tullessa EU:n koronatodistuksen. Suomessa asuvat saavat EU:n koronatodistuksen Omakannasta.

Jos maahantulijalla on todistus COVID-19-rokotussarjasta ja viimeisestä rokotusannoksesta on kulunut aikaa vähintään 7 vuorokautta tai todistus 6 kuukauden sisällä sairastetusta laboratoriovarmistetusta koronavirustaudista, hänen ei tarvitse osallistua koronavirustesteihin maahantulon yhteydessä.

Matkustaja, jolla on todistus sairastetusta COVID-19-taudista ja jolla on todistus yhdestä koronarokotuksesta rinnastetaan matkustajaan, jolla on todistus täydestä koronarokotussarjasta.

Jos maahantulijalla on todistus negatiivisesta tuloksesta koronavirustestissä, joka on otettu enintään 72 tuntia ennen Suomeen saapumista TAI koronarokotussarjan ensimmäisestä rokoteannoksesta, joka on saatu vähintään 14 vuorokautta ennen saapumista, hänen pitää osallistua koronavirustestiin 3-5 vuorokauden eli aikaisintaan 72 ja viimeistään 120 tunnin aikana Suomeen saapumisesta.

Jos maahantulijalla ei ole mitään yllä mainituista todistuksista, hänen pitää osallistua koronavirustestiin sekä maahantulopisteellä että 3-5 vuorokauden aikana Suomeen saapumisesta.

Jos maahantulija on osallistunut koronavirustestiin maahantulopisteellä, hänen pitää osallistua toiseen testiin myös 3-5 vuorokauden aikana Suomeen saapumisesta.

Jos koronavirustestiä ei voida järjestää maahantulopisteellä, maahantulijan pitää hakeutua testiin sekä 24 tunnin sisällä että 72-120 tunnin (3-5 vuorokauden) kuluessa maahan tulemisesta.

Kaikki maahantulon yhteydessä Suomessa tehtävät koronavirustestit ovat pakollisia tartuntatautilain väliaikaisten sääntöjen mukaan. Vaikka maahantulija ei saisi erillistä kutsua, hänen on mentävä testeihin. Testit ovat maksuttomia. Jos täysi-ikäinen maahantulija kieltäytyy pakollisesta koronatestistä, voi rangaistuksena olla sakkoa.

Tartuntatautilääkärin yksilöllisen arvion mukaan maahantulija voidaan määrätä terveystarkastukseen, eristykseen tai karanteeniin riippumatta siitä, mistä maasta hän on tulossa tai minkä ikäinen hän on, jos se on koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä. Lisäksi aluehallintovirastot voivat määrätä terveystarkastukset pakollisiksi kaikille matkustajille (tartuntatautilaki 2016/1227).

Matkustajien tulee varmistaa itse, koskeeko määräys heitä aluehallintovirastojen sivuilta tai maahantulopisteen terveysviranomaisilta.

Nämä määräykset eivät koske 1.1.2022-31.1.2022 välisenä aikana vuonna 2006 tai sitä myöhemmin syntyneitä lapsia.

Määräykset eivät myöskään koske kuljetus- ja logistiikka-alalla toimivia matkustaja- tai tavaraliikenteen kuljettajia, alusten, ilma-alusten tai junien miehistöjä heidän työtehtävissään eikä vaihtomiehistöjä heidän siirtyessään työtehtäviin tai työtehtävistä. Edellä luetelluille kuljetus- ja logistiikka-alan työntekijöille tulee kuitenkin tarjota mahdollisuus osallistua covid-19-testiin heidän niin halutessaan ja jos henkilöllä on koronatautiin viittaavia oireita tai on muuten aihetta epäillä koronavirustartuntaa.

Poikkeukset velvollisuudesta esittää todistus tai osallistua koronatestiin

Tartuntatautilain väliaikaisten sääntöjen mukaan seuraavien ihmisten ei tarvitse esittää todistuksia tai osallistua koronavirustestiin maahantulopisteellä:

  • Vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneet lapset ja nuoret.
  • Henkilöt, joilla on todistus hyväksyttävästä COVID-19-rokotussarjasta tai 6 kuukauden sisällä sairastetusta laboratoriovarmistetusta koronavirustaudista.
  • Katso lista hyväksytyistä rokotevalmisteista
  • Henkilökohtaista koskemattomuutta nauttivat ulkovaltojen edustustojen tai kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen jäsenet, heidän perheenjäsenensä ja muualle kuin Suomeen akkreditoitujen diplomaatti- tai virkapassin haltijat heidän kulkiessaan Suomen kautta virkapaikalleen tai kotimaahansa.
  • Kuljetus- tai logistiikka-alalla toimivat matkustaja- tai tavaraliikenteen kuljettajat, alusten, ilma-alusten tai junien miehistöt heidän työtehtävissään ja vaihtomiehistöt heidän siirtyessään työtehtäviin.
  • Henkilöt, joiden maahantulon peruste on äkillisen terveyttä tai turvallisuutta uhkaavan yhteiskunnan infrastruktuuriin kohdistuvan vaaran torjunta.
  • Lentoliikenteessä matkustavat, kun he eivät poistu lentoasemalta.
  • Suomen ja Norjan rajalla toimivat tulliviranomaiset välttämättömissä virkatehtävissä.
  • Saamelaiset, jotka harjoittavat elinkeinoaan tai kulttuuriaan saamelaisten kotiseutualueella.

Tarkempia tietoja maahantulon terveysturvallisuustoimista THL:n sivuilla.

Matkustaja voi käyttää matkailijoiden tueksi kehitettyä FINENTRY-palvelua. Tällöin voi toimia palvelun antamien ohjeiden mukaan.

FINENTRY-palvelu

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne pyritään pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan.

11) Muu varautuminen

Yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on hyvä arvioida myös:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Ellei yritys ole jo näin tehnytkin, laajamittaisemman etätyöskentelyn vuoksi on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa. Myös niiden tietoturvallisuus on syytä varmistaa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa. Työn terveysturvallisuuden varmistamisessa voi hyödyntää EK:n ja sen jäsenliittojen yhdessä tuottamaa opasta, joka on saatavilla suomen ja englannin kielellä täältä.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee. On myös hyvä pyrkiä varmistamaan, että yritys saa tarvittaessa käyttöönsä riittävän määrän maskeja ja muita suojatarvikkeita, mikäli esim. suosituksia maskien käytön osalta vielä nykyisestä laajennetaan ja maskien kysyntä näin kasvaa.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.


12) Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu pääasiallisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii, aivastaa, laulaa tai puhuu äänekkäästi. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää. Oireettomalta altistuneelta taudin saaminen on mahdollista.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta sekä välttämällä lähikontakteja.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” yli 2 m toiseen henkilöön.

Kasvomaskien käytöstä seuraa THL:n ohjeistusta.

Seuraa epidemiatilannetta alueellasi ja noudata alueellisia suosituksia.