EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa (päiv. 29.4.2021)

Kiinasta alkuvuonna 2020 käynnistynyt koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia on levinnyt maailmanlaajuiseksi epidemiaksi eli pandemiaksi. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita sekä muita yleisoireita ja voi levitä myös oireettoman kantajan kautta.

Vaikka korona on julistettu pandemiaksi ja se leviää nyt uusissa aalloissa maailmalla, varautuminen ja suojautuminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Alla kerrottuja toimenpiteitä kannattaa edelleen tehdä. Tässä muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita:

  1. Hygienia
  2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
  3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
  4. Ulkomailta palaavat
  5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
  6. Vakuutusturva
  7. Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen
  8. Henkilöstön terveystiedot
  9. Rajat ylittävät liikenne
  10. Skenariopohjainen työ
  11. Yleisiä kysymyksiä koronasta


1) Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).


2) Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemia aikana.

Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen saat omasta työterveyshuollostasi puhelimitse / chatilla. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esim. flunssa) tai hoitajan todistuksella sairaspoissaolostaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Koronaviruksesta on avattu valtionhallinnon organisoima valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa. Sen numero on 0295 535 535, avoinna ark. klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös suurimmat kaupungit ovat avanneet omia puhelinneuvontanumeroita. Esimerkiksi helsinkiläisten koronaviruspuhelinneuvonta, avoinna päivittäin kello 8-18, puh. 09 310 10024, Vantaan koronaviruspuhelinneuvonta, avoinna ark. kello 8-18 ja viikonloppuihin sekä arkipyhinä klo 9-18, puh. 09 839 50070, sekä Espoon koronaviruspuhelinneuvonta ma- pe kello 7-18, la-su klo 9-15, puh. 09 816 34600. Vakavia hengitystieoireita saaneet voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet. Jo lievissäkin oireissa ohjataan nykyisin herkästi koronatestiin, samoin esim., jos on saanut koronavilkun altistusilmoituksen.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto.


3) Koronavirustartunnan riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille.

Koska maat tekevät muutoksia rajaliikennerajoituksiin eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM on alkanut julkaista kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset. Myös EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia: Re-open EU -sivusto. Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n liikennevalomallin luokittelua, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu vihreisiin, punaisiin ja harmaisiin. Vihreät maat alittavat valtioneuvoston asettaman ilmaantuvuusrajan 25 uutta tautitapausta / edellinen 14 vrk / 100 000 asukasta. Punaiset maat ylittävät tuon rajan. Harmaaseen luokkaan kuuluvat EU:n ulkorajapäätöksen mukaiset maat. Tarpeetonta matkustamista punaisiin ja harmaisiin maihin on syytä välttää.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.


4) Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä.

Ks. tarkemmin maahantuloa koskevista suosituksista tarkemmin jäljempänä kohta 9).


5) Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa ja toimintansa tasoa sekä mm. asiakaspalvelunsa turvallisuustoimia tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti.

Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THLUlkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteistavarautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä jäsenliittojensa kanssa on koonnut hyvien käytäntöjen oppaan turvallisen työn, asioinnin ja liikkumisen puitteiden varmistamiseen. Opas on saatavilla sekä suomen että englannin kielellä täältä.

On syytä erityisesti huomioida uudet tartuntatautilain mahdollistamat viranomaisten väliaikaiset rajoituspäätökset, joilla on vaikutusta monien yritysten toimintaan riippuen mm. siitä, toimivatko ne kiihtymis- tai leviämisvaiheessa olevilla alueilla ja siitä, onko niillä asiakaspalvelutiloja. Näistä kaikista löytyy ajantasaista tietoa aluehallintovirastojen sivuilta.

Voimassa olevat määräykset mm:

  • velvoittavat toiminnan harjoittajia huolehtimaan hygieniasta asiakaspalvelutiloissa koko maassa tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n mukaisesti ja hygieniasta ja turvaväleistä liikennevälineissä 58 e §:n mukaisesti,
  • velvoittavat toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla huolehtimaan riittävistä turvaväleistä aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 d §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti,
  • velvoittavat toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla sulkemaan tietyn tyyppiset asiointitilat määräajaksi aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 g §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti ja liikennevälineissä rajoittamaan matkustajamääriä määräaikaisesti Liikenne- ja viestintäviraston tartuntatautilain 58 f §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti.

Liikennöintiä koskevista määräyksistä ja ohjeista löytyy tietoa Liikenne- ja viestintäviraston sivuilta.


6) Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.


7) Aluehallintovirastot päättävät mahdollisista kokoontumisrajoituksista alueellaan koskien yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Rajoituspäätöksissä yksilöidään voimassaoloalue ja -aika, millaisia kokoontumisia rajoitus koskee, kuinka suuren joukon kokoontuminen on sallittua ja millä kriteereillä.

Tältä sivulta löydät ajantasaisen listauksen voimassa olevista kokoontumisrajoituksista linkkeineen tarkempiin ohjeisiin ja määräyksiin.


8)
EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3.2020 kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto ylläpitää kysymyksiä ja vastauksia -sivustoa koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.

On huomattava, että työturvallisuuslain 40 a §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus pitää luetteloa työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttaville biologisille tekijöille. Koronavirus (SARS-CoV-2) on luokiteltu tällaiseksi sairaudeksi (biologisten tekijöiden vaaraluokka 3).

Työntekijä tulee merkitä altistuneiden luetteloon, jos työnantaja voi todeta, että työntekijä on nimenomaan työssä altistunut Covid19-virukselle eli hän on työssä ollut kontaktissa Covid19 -virustartunnan saaneeseen henkilöön, koronavirusta sisältävään materiaaliin tai eläimeen.

Luetteloon merkitseminen edellyttää aina tapauskohtaista arviointia siitä, onko altistuminen tosiasiallisesti tapahtunut työssä.

Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä muodosta työnantajalle velvollisuutta luettelon pitämiseen ja luetteloon merkitsemiseen.

Altistumisen lähde voi olla potilas, asiakas tai työkaveri. Altistumisen arvioinnissa käytetään THL:n määritelmää altistumisesta.

Luetteloon biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä tulee merkitä:

  • altistuneen työntekijän nimi ja ammatti,
  • työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu
  • tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun se on tiedossa
  • kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui

Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen. Luettelon säilyttämisessä tulee huomioida tietosuoja ja rekisterin pitäjälle asetetut velvoitteet. Luetteloa ja sen tietoja tulee käsitellä työpaikalla vain siinä laajuudessa kuin se on kulloinkin käsiteltävän asian kannalta tarpeellista ja perusteltua.

Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, kunnan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada luettelo nähtäväkseen. Työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot luettelosta.

9) Hallitus seuraa eri maiden tautitilannetta ja päättää sen mukaan sisärajavalvonnan (Suomen ja toisen Schengen-maan välillä) jatkamisesta tai päättämisestä. Tällä hetkellä Suomi jatkaa sisärajavalvontaa kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista 25.5.2021 saakka. Ulkorajaliikenteen osalta rajoitukset on poistettu Vatikaanin osalta sekä koskien Australian, Etelä-Korean, Ruandan, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin asukkaiden maahantuloa Suomeen.

25.5.2021 saakka rajaliikennerajoituksia on olennaisesti kiristetty aiemmasta. Tällä aikavälillä sallitaan edellä mainittuja poikkeusmaita lukuun ottamatta sekä sisä- että ulkorajoilla työmatkustukseen liittyen lähtökohtaisesti vain välttämätön, yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittäväksi määritelty työhön liittyvä maahantuloliikenne. Tässä ei tarkastella muita kuin työtehtäviin liittyviä maahantulon perusteita.

Välttämättömäksi työhön liittyväksi liikenteeksi katsotaan mm.:

  • yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä
  • terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö (mukaan lukien ensihoito), vanhustenhuollon ammattihenkilöstö työtehtävissään, sekä sisärajalla viranomaiset välttämättömissä virkatehtävissä
  • tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö työtehtävissään
  • muu välttämätön ja perusteltu syy (esimerkiksi välttämättömät tai muuten perustellut henkilökohtaiset syyt, ulkomaisten tiedotusvälineiden edustajat, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla, kiinteistö, asunto tai vapaa-ajan asunto Suomessa, omaisuusjärjestelyt Suomessa, sisärajalla saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen).

Tarkempia tietoja välttämättömiksi katsottavista työtehtävistä aloittain löydät täältä.

On hyvä huomioida, että ohje koskee myös Tornionjokilaakson ns. luontaista työssäkäyntialuetta Suomen ja Ruotsin välillä. Alueella noudatettavat käytännöt molempiin suuntiin rajaa ylitettäessä kannattaa varmistaa paikallisilta rajaviranomaisilta.

25.5.2021 saakka myös rajanylityspaikkojen aukioloaikoja on rajoitettu. Näin pyritään rajoittamaan rajaliikennettä, koska Suomen terveysviranomaisten tavoitteena on, että kaikki rajanylittäjät saadaan ohjattua koronatestiin, jos heillä ei ole esittää riittävän tuoretta negatiivista koronatestitulosta, todistusta sairastetusta ja parantuneesta koronataudista tai rokotetodistusta.

Suunnitellun työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuvan työmatkan tarkoitus ja edellytykset selvitetään rajatarkastuksen yhteydessä. Rajatarkastuksessa voidaan työmatkalaista pyytää esittämään asiakirjoja maahantuloedellytysten täyttymisen toteamiseksi. Tällaisia asiakirjoja voivat erityisesti olla dokumentit työsuhteesta ja toimeksiannosta. Työantajan ja toimeksiantajan on suositeltavaa huolehtia siitä, että rajaa ylittävällä on esittää riittävä dokumentaatio maahan tulonsa perusteesta.

Työnantajan / kutsujan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Työnantaja /kutsuja täyttää ”Työnantajan perustelu työntekijän maahantulon välttämättömyydestä poikkeustilan aikana” -lomakkeen ja antaa sen työntekijälleen. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää tämän lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi.

Lisäksi on huomattava, että erityisryhmille voidaan hakea linjausta maahantuloon etukäteen. Sisä- ja ulkorajaliikenteessä  erityisryhmien, esim. kulttuurin, urheilun, elinkeinoelämän edustajien, maahan pääsy voidaan sallia, kun henkilöiden tai henkilöryhmien maahan pääsy on perusteltua. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti toimialan elpymisen, uuden kasvun, alueellisen talouden tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi välttämättömät tehtävät. Erityisryhmiä koskevat hakemukset lähetetään suoraan Rajavartiolaitokselle sähköpostilla (rajavartiolaitos@raja.fi). Kutsuva taho tekee hakemuksen.

  • Hakemuksissa on perusteltava toiminnan kansallinen merkityksellisyys ja syyt siihen, ettei muita menettelyjä voida noudattaa sekä menettelyt, joilla huolehditaan terveysturvallisuuden toteutumisesta. Työnantajan tai muun maahan kutsuvan tahon tulee esittää henkilölle tai ryhmälle oma terveysturvallisuutta koskeva toimenpidesuunnitelmansa kansallisia ohjeita noudattaen.
  • Mikäli terveysturvallisuustoimenpiteiden osalta noudatetaan vähintään voimassa olevia kansallisia terveysviranomaisten suosituksia, niin hakemuksessa ei tarvita erillistä terveysviranomaisten lausuntoa näistä toimenpiteistä. Niissä tapauksissa, kun hakemuksessa esitetyissä terveysturvallisuustoimenpiteissä esitetään poikkeamista voimassa olevista suosituksista tai kyseessä on muuten poikkeava hakemus (esim. suuri ryhmäkoko tai useita erillisiä ryhmiä), tulee erillinen paikallisen (kunnan tai sairaanhoitopiirin) tartuntatautiviranomaisen lausunto liittää osaksi hakemusta.
  • Hakemukset lähetetään Rajavartiolaitokselta vastuuministeriöiden sekä tarvittaessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lausuttavaksi. Lausunnon saatuaan Rajavartiolaitos tekee hakemukseen perustuvan linjauksen maahan pääsyn välttämättömyydestä ja informoi hakijaa tekemästään linjauksesta. Lopullinen päätös maahanpääsystä tehdään rajatarkastuksessa.

Rajavartiolaitos on julkaissut rajavalvontaa ja -rajoituksia koskevat tarkemmat ohjeet. Tarkempi ohjeistus jaetaan saapuville maahan saapumisen yhteydessä.

Punaisesta ja harmaasta maasta saapumisesta seuraavaa omaehtoista 14 vrk:n karanteenia voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella, vähintään 72 h välein otettavalla negatiivisella koronatestillä, joista ensimmäinen voi olla joko lähtömaassa enintään 72 h ennen maahantuloa otettu testi tai välittömästi maahan saapumisen jälkeen otettu testi. Myös todistus alle kuusi kuukautta aiemmin sairastetusta koronataudista vapauttaa tästä testivaatimuksesta.

On kuitenkin huomattava, että joissakin tilanteissa viranomaiset voivat lain mukaan määrätä myös pakollisen terveystarkastuksen, joka käytännössä tarkoittaisi koronatestin ottamista. Viranomaiset voivat määrätä testistä kieltäytyneen myös karanteeniin. Lisätietoa THL:n sivuilta.

Suomessa pyritään lisäämään testauskapasiteettia rajanylityspaikoille tai niiden läheisyyteen, jotta tarvittaessa kaikki testiä tarvitsevat matkustajat voitaisiin testata.

Matkustaja voi käyttää matkailijoiden tueksi kehitettyä FINENTRY-palvelua. Tällöin voi toimia palvelun antamien ohjeiden mukaan.

FINENTRY-palvelu

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne pyritään pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan.

10) Yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on hyvä arvioida myös:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Ellei yritys ole jo näin tehnytkin, laajamittaisemman etätyöskentelyn vuoksi on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa. Myös niiden tietoturvallisuus on syytä varmistaa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa. Työn terveysturvallisuuden varmistamisessa voi hyödyntää EK:n ja sen jäsenliittojen yhdessä tuottamaa opasta, joka on saatavilla suomen ja englannin kielellä täältä.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee. On myös hyvä pyrkiä varmistamaan, että yritys saa tarvittaessa käyttöönsä riittävän määrän maskeja ja muita suojatarvikkeita, mikäli esim. suosituksia maskien käytön osalta vielä nykyisestä laajennetaan ja maskien kysyntä näin kasvaa.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.


11) Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu pääasiallisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii, aivastaa, laulaa tai puhuu äänekkäästi. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää. Oireettomalta altistuneelta taudin saaminen on mahdollista.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta sekä välttämällä lähikontakteja.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” yli 2 m toiseen henkilöön.

Kasvomaskien käytöstä seuraa THL:n ohjeistusta.

Seuraa epidemiatilannetta alueellasi ja noudata alueellisia suosituksia.