EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa (päiv. 29.11.2021)

Tälle sivulle on koottu  muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita ja huomioida koronaepidemiaan liittyen.

  1. Hygienia
  2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
  3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
  4. Ulkomailta palaavat
  5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
  6. Vakuutusturva
  7. Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen
  8. Henkilöstön terveystiedot
  9. Koronarokotus ja sen vaikutus työtehtäviin
  10. Rajat ylittävä liikenne
  11. Muu varautuminen
  12. Yleisiä kysymyksiä koronasta


1) Hygienia

Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).


2) Yritysten ohjeet henkilöstölle

Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemia aikana.

Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen saat omasta työterveyshuollostasi puhelimitse / chatilla. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esim. flunssa) tai hoitajan todistuksella sairaspoissaolostaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Koronaviruksesta on avattu valtionhallinnon organisoima valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa. Sen numero on 0295 535 535, avoinna ark. klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös suurimmat kaupungit ovat avanneet omia puhelinneuvontanumeroita. Esimerkiksi helsinkiläisten koronaviruspuhelinneuvonta, avoinna päivittäin kello 8-18, puh. 09 310 10024, Vantaan koronaviruspuhelinneuvonta, avoinna ark. kello 8-18 ja viikonloppuihin sekä arkipyhinä klo 9-18, puh. 09 839 50070, sekä Espoon koronaviruspuhelinneuvonta ma- pe kello 7-18, la-su klo 9-15, puh. 09 816 34600. Vakavia hengitystieoireita saaneet voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet. Jo lievissäkin oireissa ohjataan nykyisin herkästi koronatestiin, samoin esim., jos on saanut koronavilkun altistusilmoituksen.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto.


3) Matkustaminen ja maahantulo­ra­joitukset

Koronavirustartunnan riski on kohonnut. Ulkoministeriö ja THL suosittelevat tarkastamaan maakohtaiset matkustussuositukset erityisesti matkustettaessa EU- / Schengen-alueiden ulkopuolelle. Kategorinen ”vältä tarpeetonta matkustamista” -suositus ei kuitenkaan enää ole voimassa 15.9.2021 lähtien.

Koska maat tekevät muutoksia rajaliikennerajoituksiin eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM julkaisee kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset. Myös EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia: Re-open EU -sivusto.

Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n ilmaantuvuusseurantaa, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu korkean ja matalan riskin maiksi. Matalan riskin maat alittavat valtioneuvoston asettaman ilmaantuvuusrajan 10 uutta tautitapausta / edellinen 14 vrk / 100 000 asukasta. Korkean riskin maat ylittävät tuon rajan.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.

4)  Ulkomailta palaavat

Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä.

Ks. tarkemmin maahantuloa koskevista suosituksista tarkemmin jäljempänä kohta 10).


5) Viranomaisohjeistuksen seuranta

Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa ja toimintansa tasoa sekä mm. asiakaspalvelunsa turvallisuustoimia tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti.

Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THLUlkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteistavarautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä jäsenliittojensa kanssa on koonnut hyvien käytäntöjen oppaan turvallisen työn, asioinnin ja liikkumisen puitteiden varmistamiseen. Opas on saatavilla sekä suomen että englannin kielellä täältä.

On syytä erityisesti huomioida tartuntatautilain mahdollistamat viranomaisten väliaikaiset rajoituspäätökset, joilla voi olla vaikutusta monien yritysten toimintaan riippuen mm. siitä, toimivatko ne kiihtymis- tai leviämisvaiheessa olevilla alueilla ja siitä, onko niillä asiakaspalvelutiloja. Näistä kaikista löytyy ajantasaista tietoa aluehallintovirastojen sivuilta.

Voimassa olevat määräykset velvoittavat toiminnan harjoittajia huolehtimaan hygieniasta asiakaspalvelutiloissa koko maassa tartuntatautilain väliaikaisen 58 c §:n mukaisesti ja hygieniasta ja turvaväleistä liikennevälineissä 58 e §:n mukaisesti.

Lisäksi voi olla voimassa alueellisia määräyksiä, jotka:

  • voivat velvoittaa toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla huolehtimaan riittävistä turvaväleistä aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 d §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti,
  • voivat velvoittaa toiminnan harjoittajia kriteerit täyttävillä alueilla sulkemaan tietyn tyyppiset asiointitilat määräajaksi aluehallintovirastojen tartuntatautilain 58 g §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti ja liikennevälineissä rajoittamaan matkustajamääriä määräaikaisesti Liikenne- ja viestintäviraston tartuntatautilain 58 f §:n nojalla antamien määräysten mukaisesti.

Liikennöintiä koskevista määräyksistä ja ohjeista löytyy tietoa Liikenne- ja viestintäviraston sivuilta.


6) Vakuutusturva

Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.


7) Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen

Aluehallintovirastot päättävät mahdollisista kokoontumisrajoituksista alueellaan koskien yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Rajoituspäätöksissä yksilöidään voimassaoloalue ja -aika, millaisia kokoontumisia rajoitus koskee, kuinka suuren joukon kokoontuminen on sallittua ja millä kriteereillä.

Tältä sivulta löydät ajantasaisen listauksen voimassa olevista kokoontumisrajoituksista linkkeineen tarkempiin ohjeisiin ja määräyksiin.


8) Henkilöstön terveystiedot

EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3.2020 kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto ylläpitää kysymyksiä ja vastauksia -sivustoa koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.

On huomattava, että työturvallisuuslain 40 a §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus pitää luetteloa työntekijöistä, jotka ovat työssään altistuneet vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttaville biologisille tekijöille. Koronavirus (SARS-CoV-2) on luokiteltu tällaiseksi sairaudeksi (biologisten tekijöiden vaaraluokka 3).

Työntekijä tulee merkitä altistuneiden luetteloon, jos työnantaja voi todeta, että työntekijä on nimenomaan työssä altistunut Covid19-virukselle eli hän on työssä ollut kontaktissa Covid19 -virustartunnan saaneeseen henkilöön, koronavirusta sisältävään materiaaliin tai eläimeen.

Luetteloon merkitseminen edellyttää aina tapauskohtaista arviointia siitä, onko altistuminen tosiasiallisesti tapahtunut työssä.

Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä muodosta työnantajalle velvollisuutta luettelon pitämiseen ja luetteloon merkitsemiseen.

Altistumisen lähde voi olla potilas, asiakas tai työkaveri. Altistumisen arvioinnissa käytetään THL:n määritelmää altistumisesta.

Luetteloon biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä tulee merkitä:

  • altistuneen työntekijän nimi ja ammatti,
  • työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu
  • tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun se on tiedossa
  • kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui

Luetteloa on säilytettävä vähintään 10 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen. Luettelon säilyttämisessä tulee huomioida tietosuoja ja rekisterin pitäjälle asetetut velvoitteet. Luetteloa ja sen tietoja tulee käsitellä työpaikalla vain siinä laajuudessa kuin se on kulloinkin käsiteltävän asian kannalta tarpeellista ja perusteltua.

Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, kunnan tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä, sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada luettelo nähtäväkseen. Työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot luettelosta.

9) Koronarokotus ja sen vaikutus työtehtäviin (päivitetty 27.8.2021)

Työpaikalla voidaan keskustella työntekijöiden koronarokotustilanteesta. Lainsäädäntö ei rajoita suullista tietojen vaihtoa ja keskustelua. Jos tietoa rokotuksesta ei viedä mihinkään työnantajan järjestelmiin, rokotustiedon kysymiselle ei ole mitään esteitä.

Työnantaja voi suositella rokotuksen ottamista ja jakaa tietoa rokottamisen hyödyistä. Rokotteella työntekijä suojaa oman terveytensä lisäksi omia läheisiään, työkavereitaan, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Tietosuojavaltuutettu on 27.8.2021 antanut uuden tulkinnan ja katsonut rokotusta koskevan tiedon terveydentilatiedoksi. Tähän asti tietoa on pidetty tavanomaisena henkilötietona, kuten EK:n ohjeistuksessakin.

Vaikka rokotustietoa pidettäisiin terveydentilatietona, sen käsitteleminen työpaikalla on sallittua muuan muassa, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen eli siis rokotustiedon perusteella.

Monissa tilanteissa on sekä työnantajan että työntekijän intressissä selvittää työkykyisyyttä, jotta voidaan tietää mitä työtehtäviä työntekijä voi tehdä.

Lisäksi on huomattava, että vaikka tietoa koronarokotuksesta pidettäisiin terveydentilatietona, sen suulliselle käsittelylle ei ole erityisiä rajoituksia eikä esteitä.

Työnantajalla on rokotustiedon perusteella lähtökohtaisesti oikeus järjestellä työntekijöiden työtehtäviä. Työnantajan tulee tehdä työturvallisuuslain mukainen vaarojen selvitys ja arviointi ja sen pohjalta harkita työpaikkaa, tiimiä ja yksilöitä koskevat terveysturvalliset menettelytavat.

Vaarojen arvioinnin pohjalta ja perustellusta syystä rokotettujen työtehtävät ja esimerkiksi etätyötä koskevat määräykset voivat poiketa rokottamattomien työtehtävistä ja töiden järjestelyistä.

Rokottamattomuus voi siten vaikuttaa mahdollisuuteen tarjota työntekijälle työtehtäviä. Rokottamattomuus saattaa estää joidenkin työtehtävien tekemisen kokonaan tai osittain. Tällaisissa tilanteissa työnantajan tulee selvittää mahdollisuus tarjota työntekijälle muuta työtä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla, tulee työjärjestelyistä ensisijaisesti sopia.

Jos työntekijä ei kerro rokotustilanteestaan, tulee yksittäistapauksittain harkita tiedon puutteen merkitys. Riippuen työtehtävästä ja työympäristöstä sekä kulloisestakin tautitilanteesta, rokotustiedon puuttuminen saattaa estää mahdollisuuden työskennellä työtehtävissä, joissa rokottamattomuuden arvioidaan aiheuttavan riskin työturvallisuudelle.

Tarvittaessa lisätietoja antaa työnantajan oma toimialaliitto.

10) Rajat ylittävä liikenne

Maahantuloa Suomeen koron-aikana koskee kaksi eri kokonaisuutta: A) maahantulorajoitukset – millä edellytyksillä eri maista Suomeen on mahdollista saapua, ja B) maahantulon terveysturvallisuustoimenpiteet – millaiset terveysturvallisuustoimenpiteet koskevat Suomeen saapuvia.

A) Maahantulorajoitukset Suomeen muuttuivat 26.7.2021 alkaen. Kyseiset käytännöt ovat voimassa sisärajojen osalta toistaiseksi ja ulkorajojen osalta 19.12.2021 saakka.

Sisärajojen (koskien Suomen ja toisen Schengen-maan välistä liikennettä) sisärajavalvonta on päättynyt 26.7.2021. Siten Suomeen on mahdollista saapua kaikista muista Schengen-valtioista tulon syystä riippumatta. Maahan saapuvia henkilöitä koskevat kuitenkin edelleen maahantulon tartuntatautilain mukaiset velvoitteet ja terveysviranomaisten ohjeet (ks. jäljempänä).

Lisäksi Suomeen on tällä hetkellä mahdollista saapua rajoituksitta myös niistä EU-maista, jotka eivät kuulu Schengen-alueeseen. EU- ja Schengen-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Romania. Lisäksi tämä kohta koskee Andorraa, Monacoa, San Marinoa ja Vatikaania.

Risteilyalusten satamakäynti on sallittua ilman matkustajien maissa käyntiä. Kuitenkin 26.7.2021 alkaen matkustajien maissakäynti sallitaan toisesta EU- tai Schengen valtion satamasta saapuvassa risteilyalusliikenteessä tietyin edellytyksin.

Muilta osin ulkorajoilla (Suomen ja toisen, Schengen-alueeseen kuulumattoman valtion välisessä liikenteessä) noudatetaan seuraavia käytäntöjä:

Valtioneuvoston 14.10.2021 tekemällä päätöksellä maahantulon rajoitukset on poistettu EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkailta 18.10.2021 alkaen.

EU:n vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle. Suomi on aikaisemmin soveltanut näihin maihin koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 (enintään 25 tapausta per 100 000 henkilöä kahden viikon aikana) sallitun liikenteen rajana Suomeen tultaessa. 14.10.2021 valtioneuvosto päätti 18.10.2021 alkaen siirtyä käytäntöön, jossa aiemmin asetettua rajaa ei enää sovelleta, vaan Suomi soveltaa EU:n vihreiden maiden listaa sellaisenaan eli listalla ovat maat, joiden ilmaantuvuus on alle 50, kun positiivisten osuus testatuista alittaa 4 % sekä maat, joiden ilmaantuvuus on alle 75 positiivisten osuuden alittaessa 1 %.

Tällä hetkellä, 28.11.2021 lähtien valtioneuvoston päätöksellä valtioneuvoston päätöksellä rajaliikenne on normalisoitu tietyistä maista ja alueilta. Nämä ovat Argentiina, Australia, Bahrain, Chile, Etelä-Korea, Hongkong, Indonesia, Jordania, Kanada, Kolumbia, Kuwait, Macao, Peru, Qatar, Ruanda, Saudi-Arabia, Taiwan, Uruguay, Uusi-Seelanti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Näiden maiden ja alueiden kansalaisille ja pysyville asukkaille ei ole matkustusrajoituksia, jos he saapuvat Suomeen suoralla lennolla lähtömaasta.

Lisäksi on huomioitava, että ajalla 28.11. – 19.12.2021 joitakin eteläisen Afrikan maita koskevat tiukemmat maahantulorajoitukset johtuen Omikron-virusmuunnoksen leviämisriskistä: Niiden matkustajien maahantuloa on rajoitettu, jotka ovat oleskelleet viimeisen 14 vuorokauden aikana Botswanassa, Eswatinissa, Etelä-Afrikassa, Lesothossa, Mosambikissa, Namibiassa tai Zimbabwessa. Tällainen matkustaja ei pääse Suomeen esittämällä todistuksen täydestä rokotussarjasta, vaan hän voi päästä maahan vain, jos siihen on välttämätön syy, kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt. Suomen kansalainen tai Suomessa vakinaisesti asuva henkilö saa kuitenkin aina palata Suomeen. Saapuvat matkustajat määrätään AVI:en määräyksellä pakolliseen terveystarkastukseen, jonka osana voidaan ottaa koronavirusnäyte.

Muita ulkorajoja (koskee tällä hetkellä mm. maahantuloa Venäjältä, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista) koskevia maahantulon rajoituksia on jatkettu 19.12.2021 asti. Suomeen voi tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta. Jos henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa ja hän saapuu muusta kolmannesta maasta kuin edellä kerrotuista, normalisoidun rajaliikenteen maista, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy. Katso näistä tarkemmin jäljempänä.

Vaikka liikenne yllä luetelluista maista ja alueista on rajoituksitta sallittua, maahan saapuvia henkilöitä koskevat edelleen maahantulon tartuntatautilain mukaiset velvoitteet ja terveysviranomaisten ohjeet (ks. jäljempänä).

Ulkorajaliikenteen osalta sallittua liikennettä ovat:

  • Hyväksytty covid-19-rokotussarja (ks. tarkemmin jäljempänä kohta B)
  • Sairastettu covid-19-tauti (ks. tarkemmin jäljempänä kohta B)
  • Suomeen voivat saapua EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset ja EU- tai Schengen-valtioissa asuvat, jos heillä on esittää hyväksyttävä todistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista.
  • Paluu Suomeen
  • Suomen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
  • Suomessa asuvat EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä
  • oleskeluluvalla Suomessa oleskelevat kolmannen maan kansalaiset
  • Suomessa asuvat erosopimuksen piirissä olevat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
  • Paluu muihin EU- ja Schengen-valtioihin tai niiden kautta
  • muiden EU- ja Schengen-valtioiden kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä
  • oleskeluluvalla toisessa EU- tai Schengen-valtiossa asuvat kolmannen maan kansalaiset
  • toisessa EU- tai Schengen-valtiossa  asuvat erosopimuksen piirissä olevat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
  • Välttämätön syy
  • yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä
  • terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö (mukaan lukien ensihoito), vanhustenhuollon ammattihenkilöstö työtehtävissään, sekä viranomaiset välttämättömissä virkatehtävissä
  • kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö työtehtävissään
  • diplomaatit, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstö, sotilashenkilöstö ja avustusjärjestöjen henkilöstö työtehtävissään
  • kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvat valtioiden edustajat ja kansainvälisten järjestöjen työhön osallistuvat henkilöt
  • Suomen oleskeluluvalla matkustavat henkilöt
  • kansainvälistä suojelua tarvitsevat tai muutoin humanitaarisista syistä matkustavat henkilöt
  • pakottavat perheasiat tai muut pakottavat henkilökohtaiset syyt
  • muu välttämätön ja perusteltu syy, esimerkiksi ulkomaisten tiedotusvälineiden edustajat, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla, ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenen maahan saapuminen, luonnontuotteiden kerääminen aiesopimukseen sitoutuneiden yritysten kutsuun perustuen, kiinteistö, asunto tai vapaa-ajan asunto Suomessa.
  • Erityisryhmät (esim. kulttuurin, urheilun, elinkeinoelämän edustajat)

Näistä välttämättömiä syitä ja erityisryhmiä koskevia käytäntöjä on tarkasteltu seuraavassa yksityiskohtaisemmin:

Välttämätön syy arvioidaan tapauskohtaisesti rajatarkastuksessa saadun selvityksen perusteella.

Diplomaattien lisäksi maahantulo sallitaan myös virkamatka- tai virkapassin haltijoille työtehtävissään.

On syytä huomioida, että rajanylityspaikkojen aukioloa saatetaan rajoittaa. Asia kannattaa tarkistaa rajavartiolaitoksen sivuilta osoitteesta www.raja.fi.

Yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt

Ulkorajaliikenteessä katsotaan muuksi välttämättömäksi syyksi erityisesti yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on määritetty yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt, jotka eivät siedä viivästystä. Listaus kriittisistä tehtävistä ei muodosta maahanpääsyä koskevaa ennakkopäätöstä. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Työnantaja täyttää ”Työnantajan tai toimeksiantajan perustelut työntekijän maahantulon välttämättömyydestä” -lomakkeen ja antaa sen työntekijälleen. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää tämän lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi.

Rajatarkastusviranomainen ottaa listauksen kriittisistä tehtävistä sekä työnantajan perustelut huomioon sen arvioidessa välttämätöntä syytä maahantulolle. Päätöksen maahantulon sallimisesta tekee rajatarkastusviranomainen tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Erityisryhmät

Ulkorajaliikenteessä  erityisryhmien, esim. kulttuurin, urheilun, elinkeinoelämän edustajien, maahan pääsy voidaan sallia, kun henkilöiden tai henkilöryhmien maahan pääsy on perusteltua. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti elpymisen, uuden kasvun, alueellisen talouden tai pitkän aikavälin toimintaedellytysten turvaamiseksi välttämättömät tehtävät sekä vastavuoroisuuteen perustuvat järjestelyt.

Erityisryhmiä koskevat hakemukset lähetetään suoraan Rajavartiolaitokselle sähköpostilla (rajavartiolaitos@raja.fi). Kutsuva taho tekee hakemuksen.

Mikäli henkilö on saanut täyden covid-19 rokotussarjan, hänen ei tarvitse erikseen hakea erityisryhmälupaa. Viimeisestä rokotusannoksesta on täytynyt kulua aikaa vähintään 14 vuorokautta. Suomen hyväksymät rokotteet voit tarkistaa THL:n verkkosivuilta: Mitkä rokotevalmisteet hyväksytään maahantulopisteillä? – Infektiotaudit ja rokotukset – THL

Hakemuksissa on perusteltava toiminnan kansallinen merkityksellisyys ja syyt siihen, ettei muita menettelyjä voida noudattaa sekä menettelyt, joilla huolehditaan terveysturvallisuuden toteutumisesta. Työnantajan tai muun maahan kutsuvan tahon tulee esittää henkilölle tai ryhmälle oma terveysturvallisuutta koskeva toimenpidesuunnitelmansa kansallisia ohjeita noudattaen.

Mikäli terveysturvallisuustoimenpiteiden osalta noudatetaan vähintään voimassa olevia kansallisia terveysviranomaisten suosituksia, niin hakemuksessa ei tarvita erillistä terveysviranomaisten lausuntoa näistä toimenpiteistä. Niissä tapauksissa, kun hakemuksessa esitetyissä terveysturvallisuustoimenpiteissä esitetään poikkeamista voimassa olevista suosituksista tai kyseessä on muuten poikkeava hakemus (esim. suuri ryhmäkoko tai useita erillisiä ryhmiä), tulee erillinen paikallisen (kunnan tai sairaanhoitopiirin) tartuntatautiviranomaisen lausunto liittää osaksi hakemusta.

Hakemukset lähetetään Rajavartiolaitokselta vastuuministeriöiden sekä tarvittaessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lausuttavaksi. Lausunnon saatuaan Rajavartiolaitos tekee hakemukseen perustuvan linjauksen maahan pääsyn välttämättömyydestä ja informoi hakijaa tekemästään linjauksesta. Hakemuksen käsittelyaika on arviolta 2 viikkoa. Lopullinen päätös maahanpääsystä tehdään rajatarkastuksessa.

B) Maahantulon terveysturvallisuustoimenpiteet ovat muuttuneet 12.7.2021 lukien.

Kun matkustaja tulee 16.10.2021 tai sen jälkeen Suomeen matalan koronailmaantuvuuden maasta (kriteerinä mm. se, että ilmaantuvuusluku on alle 25 / 14 vrk / 100 000 asukasta) TAI on syntynyt vuonna 2006 tai sen jälkeen, hänen ei tarvitse osallistua terveystarkastukseen tai koronatesteihin, esittää koronaan liittyviä todistuksia eikä välttää vapaaehtoisesti kontaktia muihin ihmisiin maahan tulon jälkeen.

Matalan riskin maat ja alueet päivitetään säännöllisesti valtioneuvoston asetuksella.  Tällä hetkellä niitä ovat: Bhutan, Hongkong, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Kuwait, Macao, Saudi-Arabia, Taiwan, Uusi-Seelanti, Vatikaani sekä Norjan Etelä-Varangin, Kaarasjoen, Omasvuonon, Raisin ja Tenon kunnat.

Kun matkustaja tulee Suomeen riskimaasta (mm. ilmaantuvuus 25 tai enemmän / 14 vrk / 100 000 asukasta), terveystarkastuksessa tarkistetaan todistus negatiivisesta koronatestistä, sairastetusta taudista ja/tai annetuista rokotuksista.

Riskimaasta tullessa 12.7. alkaen:

  • kun henkilöllä on todistus hyväksyttävästä COVID-19-rokotussarjasta tai 6 kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, hänen ei tarvitse osallistua koronavirustestiin maahantulopisteellä tai 3-5 vuorokauden kuluessa Suomeen tulosta.
  • kun henkilöllä on todistus negatiivisesta tuloksesta koronavirustestissä, joka on otettu korkeintaan 72 tuntia ennen Suomeen saapumista tai koronarokotussarjan ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta vähintään 14 vuorokautta ennen, hänet ohjataan testiin 3-5 vuorokauden aikana Suomeen saapumisesta.

Jos henkilöllä ei ole mitään yllä mainituista todistuksista, hänet ohjataan terveystarkastuksessa koronavirustestiin maahantulopisteellä ja 3-5 päivän aikana Suomeen saapumisesta.

Jos maahantulopisteellä ei voida järjestää koronavirustestiä, hänet ohjataan testiin 24 tunnin sisällä ja aikaisintaan 72 tunnin kuluessa maahan tulemisesta. Jos henkilö on täyttänyt 18 vuotta ja kieltäytyy pakolliseksi määrätystä terveystarkastuksesta, hän voi tartuntatautilain mukaisesti saada sakkorangaistuksen.

Poikkeukset velvollisuudesta esittää todistus tai osallistua koronatestiin 12.7. alkaen:

Edellä mainitun lisäksi seuraavien henkilöiden ei tarvitse maahan tullessa esittää koronavirukseen liittyviä todistuksia tai osallistua koronatesteihin 12.7.2021 alkaen:

  • henkilökohtaista koskemattomuutta nauttivat ulkovaltojen edustustojen tai kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen jäsenet ja heidän perheenjäsenensä sekä muualle kuin Suomeen akkreditoitujen diplomaatti- tai virkapassin haltijat heidän kulkiessaan Suomen kautta virkapaikalleen tai kotimaahansa.
  • kuljetus- tai logistiikka-alalla toimivilta matkustaja- tai tavaraliikenteen kuljettajat, alusten, ilma-alusten tai junien miehistöt heidän työtehtävissään ja vaihtomiehistöt heidän siirtyessä työtehtäviin tai työtehtäviin.
  • henkilöt, joiden maahantulon peruste on äkillisen terveyttä tai turvallisuutta uhkaavan yhteiskunnan infrastruktuuriin kohdistuvan vaaran torjunta.
  • lentoliikenteessä matkustavat, kun he eivät poistu lentoasemalta.
  • Suomen ja Norjan rajalla toimivat tulliviranomaiset välttämättömissä virkatehtävissä.
  • saamelaiset, jotka harjoittavat elinkeinoaan tai kulttuuriaan saamelaisten kotiseutualueella.

Tarkempia tietoja maahantulon terveysturvallisuustoimista THL:n sivuilla.

Matkustaja voi käyttää matkailijoiden tueksi kehitettyä FINENTRY-palvelua. Tällöin voi toimia palvelun antamien ohjeiden mukaan.

FINENTRY-palvelu

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne pyritään pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan.

11) Muu varautuminen

Yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on hyvä arvioida myös:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Ellei yritys ole jo näin tehnytkin, laajamittaisemman etätyöskentelyn vuoksi on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa. Myös niiden tietoturvallisuus on syytä varmistaa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa. Työn terveysturvallisuuden varmistamisessa voi hyödyntää EK:n ja sen jäsenliittojen yhdessä tuottamaa opasta, joka on saatavilla suomen ja englannin kielellä täältä.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee. On myös hyvä pyrkiä varmistamaan, että yritys saa tarvittaessa käyttöönsä riittävän määrän maskeja ja muita suojatarvikkeita, mikäli esim. suosituksia maskien käytön osalta vielä nykyisestä laajennetaan ja maskien kysyntä näin kasvaa.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.


12) Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu pääasiallisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii, aivastaa, laulaa tai puhuu äänekkäästi. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää. Oireettomalta altistuneelta taudin saaminen on mahdollista.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta sekä välttämällä lähikontakteja.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” yli 2 m toiseen henkilöön.

Kasvomaskien käytöstä seuraa THL:n ohjeistusta.

Seuraa epidemiatilannetta alueellasi ja noudata alueellisia suosituksia.