Eurooppa tarvitsee energiapolitiikkaa
EU määrittelee tänä vuonna yhteisön energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet vuosiksi 2020–2030. BusinessEuropen pääsihteeri Markus J. Beyrer korostaa EK:n uusimassa Prima-lehdessä energian merkitystä ratkaisussa.
– Me haluamme oikeata energiapolitiikkaa, emme pelkkää ilmastopolitiikkaa, kuten tähän saakka. EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi kaksi muutakin tärkeää osaa: energian saannin turvaaminen ja energian hinta, Beyrer sanoo.
Vaikka Beyrer kannattaa päästökauppaa, Eurooppalaisten pitää hänen mukaansa ymmärtää, ettei muu maailma aio taipua samanlaisiin päästörajoituksiin.
Eurosähkö 28 prosenttia kalliimpaa
Energiakysymykset vaikuttavat ratkaisevasti elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Vuodesta 2004 alkaen eurooppalaisen teollisuuden maksama energianhinta on noussut 28 prosenttia enemmän kuin amerikkalaisten ja muiden pääkilpailijoiden.
– Tähän on syynä USA:n edullinen liuskekaasu. Euroopassa sen hyödyntäminen ei ole päässyt käyntiin, koska ajattelemme aina ensin riskejä ja vasta sitten mahdollisuuksia, Beyrer sanoo.
Liuskekaasua on ainakin Saksassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa ja Itävallassa. Esiintymien hyödyntäminen on kuitenkin hyvin vähäistä. Liuskekaasu voisi vähentää eurooppalaisen teollisuuden riippuvuutta ulkomaisista kaasuntoimittajista sekä laskea energian hintaa.
– Kun me eurooppalaiset uskomme jo, että teollisuus on tärkeää, niin meidän pitäisi myös tarttua rohkeammin uusiin mahdollisuuksiin. Energia-alalla emme voi myöskään ajatella, että muut seuraavat meidän malliamme automaattisesti.
Vain yksi tavoite
EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden yksinkertaistaminen on BusinessEuropen tavoitteena.
– Järjestelmä pitää uusia. Nyt siinä on monenlaisia tavoitteita, jotka eivät johda optimaaliseen tulokseen, Beyrer sanoo.
Beyrerin mukaan me tarvitsemme yhden yksinkertaisen yleistavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mutta tapaa, jolla siihen päästään, ei pidä määritellä liian tarkasti.
BusinessEuropen selvitykseen perustuva kannanotto energia- ja ilmastopolitiikkaan valmistuu huhtikuussa. Jo nyt on kuitenkin selvää, että elinkeinoelämä haluaa eroon esimerkiksi erillisistä uusiutuvan energian tavoitteista.
Lue koko juttu Digi-Primasta