Kauppa näivettyy ilman tasavertaista kilpailumahdollisuutta

10.02.2014

Suomalaisen kaupan menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää tasavertaisia kilpailuedellytyksiä, sanoo Kaupan liiton uusi puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto.

Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto aloitti vuoden vaihteessa Kaupan liiton hallituksen puheenjohtajana. Hänen kautensa osuu toimialan suureen murrokseen.

Talouden epävarmuus ja hidas talouskasvu varjostavat edelleen kaupan alaa. Vieläkin suurempia muutoksia alalle tuovat digitalisoituminen ja verkkokaupan nopea kasvu.

– Tässä tilanteessa suomalaiselle kaupalle tärkeimpiä asioita ovat kuluttajien ostovoiman ja tasavertaisten kilpailuedellytysten turvaaminen, Toivanen-Koivisto sanoo.

Kyse on myös kansantalouden kannalta oleellisesta asiasta, sillä kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala ja työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Vähittäis- ja tukkukauppoja edustavan Kaupan liiton piirissä on noin 7000 jäsenyritystä.

Kireä verotus syö kilpailukykyä

Veronmaksajain keskusliitto arvioi, että suomalaisen palkansaajan ostovoima heikkenee tänä vuonna jonkin verran muun muassa verotuksen kiristymisen myötä. Esimerkiksi kunnallisvero on noussut useilla paikkakunnilla.

Verotuksen kiristyminen heikentää myös suomalaisen kaupan kilpailukykyä suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihinsa. Suomessa on monia kilpailijamaita kireämpi arvonlisäverotus. Alan yrityksiä rasittavat myös korkeat valmiste-, polttoaine- ja energiaverot.

Kireän verotuksen ohella kaupan kilpailumahdollisuuksia kaventaa Toivanen-Koiviston mielestä liian yksityiskohtainen sääntely. Tämä näkyy esimerkiksi rajoituksissa kauppojen aukioloaikoihin.

Hän huomauttaa, että niin kotimaistenkin kuin ulkomaistenkin asiakkaiden palvelemiseksi kaupoilla tulisi olla oikeus pitää ovensa auki haluamanaan aikana. Esimerkiksi venäläisturistien suosimana loppiaisena kaupoilla pitäisi olla mahdollisuus olla avoinna niin, ettei jokaisen liikkeen tarvitse hakea siihen lupaa erikseen.

– Venäläismatkailijoiden määrä kasvaa toivottavasti entisestään. Se edellyttää palvelujen hyvää saatavuutta ja houkuttelevaa tarjontaa.

Toivanen-Koivisto muistuttaa, että muutkin maat kilpailevat venäläisistä asiakkaista. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että he tulevat Suomeen.

Virosta on tulossa tässä suhteessa entistä kovempi kilpailija. Eteläisen naapurimaan kilpailuvaltteja ovat nopeutuneet rajamuodollisuudet, kattavat venäjänkieliset palvelut ja Suomea halvemmat hinnat.

– Viron edullisempi hintataso vetää myös suomalaisia asiakkaita, Toivanen-Koivisto toteaa.

Ulkomainen verkkokauppa painaa päälle

Kaikkein kovimman kansainvälisen kilpailijan suomalaisyritykset ovat kuitenkin saamassa ulkomaisista verkkokaupoista.

Toivanen-Koivisto ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kaupan ala olisi nukahtanut verkkokaupassa.

– Suomi ei ole enää teknologian kärkimaa. Moni yritys on ehkä ajatellut, että antaa muiden ensin harjoitella ja lähtee itse mukaan vasta sitten, kun toimivat mallit ovat löytyneet. Toki useat suomalaisyritykset ovat tehneet jo paljon työtä sen eteen, että niiden verkkokaupat ovat houkuttelevia.

Toivanen-Koiviston mielestä myös verkkokaupassa menestyminen edellyttää, että suomalaisten yritysten kilpailuedellytykset ovat samalla viivalla muiden kanssa.

– Ulkomaisen verkkokaupan suosio kasvaa, jos Suomen kustannustaso karkaa käsistä ja hintaerot kasvavat. Silloin kilpailussa ei ole mitään mahdollisuuksia. Suomi on ollut aina hintavetoinen maa, vaikka myös valikoimat ja hyvä palvelu ovat tärkeitä.

Toivanen-Koivisto uskoo, että erikoistuminen ja mahdollisimman laaja-alainen valikoima valitussa tuoteryhmässä ovat asioita, joilla suomalaiset verkkokaupat voivat menestyä.

Muiden toimialojen tavoin myös kaupan alalla tulevan kehityksen ennustaminen on vaikeaa. Toivanen-Koiviston mielestä selvää kuitenkin on, että digitalisoituminen muuttaa tulevina vuosina merkittävästi kaupan toimintakonsepteja.

Hänen mukaansa perinteinen kauppa hakee entistä enemmän ratkaisuja monikanavaisuudesta. Kaupalla saattaa olla kivijalkaliike tuotteiden hypistelyä varten, mutta asiakas tekeekin tilauksen yrityksen verkkokaupasta.

[kainalojuttu]

Teksti: Matti Remes,
Kuva: Anna Huovinen