Piilaakso vetää suomalaisia kasvuyrittäjiä

Kalifornian Piilaakso houkuttelee suomalaisia mobiilialan osaajia. Piilaakso tarkoittaa yrittäjälle samaa kuin mitä olympialaiset urheilijalle: vain parhaat pääsevät kisoihin. Tällä mittarilla on vaikea uskoa, että Suomessa valitetaan kasvuyritysten puutetta.

Suomalaisia start-up yrityksiä on Piilaaksossa nelisenkymmentä, enemmän kuin muita pohjoismaalaisia yhteensä.

– Yrityksiä tulee koko ajan, seuraavan parin kolmen vuoden aikana niitä on ehkä jo 60–80, sanoo Pekka Pärnänen, joka johtaa Finpron vientikeskusta Palo Altossa.

Kasvuyritysten kiinnostus Piilaaksoon johtuu monesta tekijästä. Muutaman yrittäjän onnistuminen on antanut lisää vauhtia kaikille. MySQL, Rovio ja Supercell ovat osoittaneet, että miljardiyriyksen luominen tyhjästä on suomalaiselle firmalle mahdollista.

Suomessa on myös erittäin hyvä startup-pohja. Nokian epäonnistuminen on sekä mahdollistanut että pakottanut keksimään uutta liiketoimintaa vanhan tilalle.

Ennen mobiilifirmat tukeutuivat Nokiaan mahdollisena väylänä kansainvälisille markkinoille, nyt mennään suoraan. Lisäksi Nokian jäljiltä maassa on paljon yhtiöstä pois lähteneitä, joilla on mobiilialan osaamista. Niukkuus pakottaa uudistumaan.

Kolmas syy Piilaakso-buumiin on yrityskulttuurin muutos. Startup-yrittäjiä ei katsota kieroon, eikä epäonnistumista enää pelätä.

– Toisten kyttääminen on poistunut kokonaan, Pärnänen sanoo.

Uusi yrittäjäsukupolvi ei odota saavansa valmistuttuaan pysyvää työpaikkaa. Nuoret ovat syntyneet keskelle teollisuuden rakennemuutosta. He katsovat työuraansa uudella tavalla. Monelle yrittäminen on elämäntapa.

– Hupparihörhöillä ei ole mitään menetettävää, Pärnänen sanoo.

– Jos astut matolta alas, niin voit ehkä liukastua, mutta et tipu mistään. Onnistuessa mahdollisuus on suuri, epäonnistumista ei pelätä.

Yrittäjät tukevat toisiaan

Internetin ja ilmaisten skype-puheluiden aikakaudella teknologiayrityksen sijainnilla ei pitäisi teoriassa olla merkitystä. Mobiilisovelluksen koodaaja voi tehdä työtä yhtä lailla Martinlaaksossa kuin Piilaaksossa.

Käytännössä asia on päinvastoin. Piilaakso vetää teknologiayrittäjiä, koska alueella ovat kaikki muutkin teknologiayrittäjät. Niin ovat myös rahoittajat, partnerit ja asiakkaat. Heidät voi tavata kasvotusten milloin vain miettimättä esimerkiksi kymmenen tunnin aikaeroa.

Suomalaisyrittäjät puhuvat Silicon Valleyn ainutlaatuisesta ilmapiiristä. Uusia ideoita ja kontakteja syntyy työssä, kaduilla ja baareissa. Yrittäjiä on kaikkialla. San Franciscossa järjestetään käytännössä koko ajan jokin teknologiayrittäjyyteen liittyvä messu tai kokoontuminen.

Googlen, Facebookin, Applen ja lukemattomien muiden firmojen menestys ruokkii lisää yrittäjyyttä. Yrittäjät haluavat myös auttaa toisiaan. Kukaan ei menesty yksin, verkostoituminen on teknologia-alalla välttämätöntä.

Piilaaksossa on dynaaminen ympäristö, mutta myös kilpailu on äärimmäisen kovaa. Liiketoiminnan vetäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin Suomessa. Osaavan työvoiman rekrytoiminen ei ole helppoa.

Silti Pärnäsen mukaan yritysten yleisin virhe on se, että lähdetään liikkeelle liian myöhään.

– Et ymmärrä markkinan tarpeita, ennen kuin olet itse paikalla. Täällä pitää pystyä myymään oma idea tiivistetysti.

Suomalaisfirmoilla on Piilaaksossa hyvä tilanne. Kaikille noin neljälle kymmenelle yritykselle Yhdysvaltain markkina on merkittävä osa liiketoimintaa. Suomalaiset osaavat tehdä ilmeisen hyvin bisnestä suorapuheisten amerikkalaisten kanssa.

Epäilijät kysyvät, mitä yhteiskunta hyötyy kasvuyrittäjistä Piilaaksossa, etenkin jos yritys kasvettuaan tiettyyn kokoon myydään ulkomaille. Vastaus on se, että kasvu luo uutta kasvua. Kun yritys kasvaa Yhdysvalloissa, kasvaa se todennäköisesti myös Suomessa.

Myös kokemukset välittyvät yrittäjiltä toisille. Mitä enemmän firmoja tulee, sitä paremmin ne voivat auttaa toisiaan. Yrityksen myynnistä saadut rahat päätyvät useimmiten uuteen yritystoimintaan.

Yrityskulttuuriin liittyvät muutokset tapahtuvat hitaasti. Piilaaksoon saapuu yrittäjien eliitti, rohkeimmat ja kunnianhimoisimmat. Ne, jotka haaveilevat miljoonien sijaan miljardeista ja maailmanvalloituksesta.

– Tavallisesta tehdastyöntekijästä ei tule hetkessä koodaajaa, Pärnänen sanoo.

– Vanhat ihmiset eivät ymmärrä peliteollisuutta. Eivät ne työllistä vielä paljon, mutta muutos on edessä. Yhteiskunta ei kestä vanhoja rakenteita.
Suomalaisilla on kaikki edellytykset menestyä maailman kilpailluimmalla markkinalla. Nettipalvelujen siirtyminen mobiiliin käy kiivaimmillaan. Juuri mobiilialalla Suomessa on paljon osaamista.

Piilaaksossa on 30–40 yli miljardin arvoista listaamatonta yritystä. Parin vuoden kuluttua niitä arvioidaan olevan jo sata. Mahdollisesti niiden joukossa on myös suomalaisia. Ne olisivat mitalisijoja teknologiayrittäjien olympialaisissa.

[kainalojuttu]

Teksti ja kuvat: Juha Europaeus