Pohjoismainen elinkeinoelämä: Sanoista tekoihin – kilpailukyky nostettava aidoksi prioriteetiksi EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa
EK sekä Ruotsin, Tanskan ja Norjan sisarjärjestöt kiittävät EU-komission sitoutumista siihen, että puhdasta energiasiirtymää edistetään kilpailukykyä samalla vahvistaen. Nyt on tekojen aika: uuden kilpailukykyvaihteen on näyttävä uskottavalla tavalla, kun komissio tekee esityksiään esimerkiksi päästökaupan, ydinvoiman ja teknisten hiilinielujen pelisäännöistä.
EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa ollaan isojen valintojen äärellä, kun uusi komissio valmistelee toimintaohjelmia ja lainsäädäntöä vuosille 2031 – 2040. Ensimmäisiä suuntaviivoja saatiin komission Kilpailukykykompassi -tiedonannosta 29.1 ja lisää on tulossa loppukuusta, kun komissio julkaisee Clean Industrial Deal -ohjelmansa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkistanut Brysselissä yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa esityksensä siitä, kuinka EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja ohjauskeinoja tulisi uudistaa kaudelle 2031–2040.
Euroopan kilpailukyky sekä energia- ja ilmastopolitiikka on kytkettävä entistä vahvemmin yhteen, korostaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:
”Puhdas energiasiirtymä on merkittävä mahdollisuus lisätä kestävää talouskasvua ja hyvinvointia, kunhan energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan Euroopan kilpailukykyä parantaen. Suomi on tässä eturintamassa omalla vuoden 2035 ilmastoneutraalisuustavoitteellaan. ”
”EU:n tähdätessä ilmastoneutraaliuteen vuonna 2050 tarvitaan tälle matkalle kunnianhimoinen välitavoite vuoteen 2040. Sen saavuttamiseksi on sallittava merkittävästi joustavampi ja samalla kustannustehokkaampi keinovalikoima. Lisäksi uuden lisäsääntelyn sijaan on keskityttävä olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoon ja vain ehdottoman välttämättömiin muutoksiin. Sääntelyn epävarmuus ja lyhytjänteisyys hidastaa yritysten investointipäätöksiä, mikä voi vaarantaa jo vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista”, toteaa johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.
Pohjoismaisen elinkeinoelämän ehdotuksia EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uudistamiseksi 2030–2040:
- Keskitytään ensinnäkin vuoteen 2030 asti ulottuvan energia- ja ilmastolainsäädännön hyvään toimeenpanoon kaikissa EU-maissa, ja viimeistellään puuttuvat asetukset ja ohjeistukset ripeästi.
- Vähennetään ilmastopäästöjä kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti niillä toimialoilla, joilla niitä vielä on. Keinoina esimerkiksi sähköistäminen, energiatehokkuustoimet, kiertotalous sekä hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi.
- Toteutetaan ilmastotoimet teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti. Kaikki uusiutuvat ja vähähiiliset energialähteet on hyväksyttävä tasavertaisesti.
- Kurotaan investointikuilua rahoitusratkaisuilla, joilla vähennetään vihreiden investointien taloudellisia riskejä. Rahoituksen tulisi perustua aitoon kilpailutukseen parhaista hankkeista ja innovaatioista.
- Uudistetaan päästökauppaa varautumalla päästöoikeuksien loppumiseen. Ns. negatiivisiin päästöihin tarvitaan uutta kannustavaa lainsäädäntöä.
- Kehitetään hiilirajamekanismia (CBAM) teollisuuden hiilivuotoriskin torjumiseksi ja päästötietojen raportoinnin helpottamiseksi.
- Edistetään hiilen hinnoittelua kansainvälisellä tasolla. EU:n tulee olla aktiivinen kansainvälisen päästövähennysyksiköiden osto- ja myyntijärjestelmän luomisessa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.
- Sujuvoitetaan puhtaitten teknologioiden ja energiantuotannon luvitusta. Varmistetaan luvitukseen vaikuttavien eri lainsäädäntöjen yhteensopivuus.
- Varmistetaan energiainfrastruktuurin rahoitus.