EK:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle lääkkeiden arviointitoiminnan kehittämisestä

Sosiaali- ja terveysministeriö | VN/4538/2026 | 12.6.2026

EK:n lausunto Lausuntopalvelussa:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. EK kannattaa myös Lääketeollisuus ry:n lausuntoa.

EK pitää lääkkeiden arviointiprosessien yhtenäistämisen tavoitetta lähtökohtaisesti kannatettavana. On tärkeää, että uusien lääkehoitojen arviointi perustuu yhtenäisiin, läpinäkyviin ja ennakoitaviin menettelyihin riippumatta siitä, ovatko kyseessä avohoidon lääkkeet vai sairaalalääkkeet. Hallituksen esityksen tavoitteena oleva kansallisen arvioinnin yhdenmukaistaminen voi parhaimmillaan parantaa potilaiden yhdenvertaisuutta ja vähentää alueellisia eroja lääkehoitojen käyttöönotossa.

EK katsoo kuitenkin, että uudistuksen onnistumista tulee arvioida ensisijaisesti siitä näkökulmasta, vahvistaako vai heikentääkö se Suomen kilpailukykyä, tutkimusympäristöä, investointien houkuttelevuutta sekä innovatiivisten lääkehoitojen saatavuutta.

Suomen tulee olla houkutteleva maa lääketutkimukselle ja investoinneille

Lääketeollisuus on yksi maailman tutkimusintensiivisimmistä toimialoista. Kansalliset arviointi- ja korvausjärjestelmät vaikuttavat merkittävästi siihen, mihin maihin kansainväliset yritykset kohdentavat tutkimusta, kliinisiä lääketutkimuksia, tuotannollisia investointeja ja uusia innovaatioita.

EK korostaa, että arviointijärjestelmä ei saa muodostua uudeksi hallinnolliseksi pullonkaulaksi lääkkeiden käyttöönotolle. Mikäli arviointiprosessit pitenevät tai niiden ennakoitavuus heikkenee, vaarana on, että Suomi jää jälkeen verrokkimaista uusien lääkehoitojen saatavuudessa ja menettää houkuttelevuuttaan kansainvälisenä tutkimus- ja investointikohteena.

Suomen tulee olla maa, jossa innovatiiviset hoidot saadaan käyttöön nopeasti, arviointikriteerit ovat ennakoitavia ja viranomaisprosesseihin voidaan luottaa. Tämä on keskeinen kilpailukykytekijä sekä terveysalan kasvulle että koko kansantaloudelle.

Vaikuttavuuden arvioinnissa huomioitava työkyky ja kansantaloudellinen hyöty

EK pitää välttämättömänä, että lääkkeiden arvioinnissa huomioidaan nykyistä vahvemmin myös laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset eikä tarkastelu rajoitu ainoastaan terveydenhuollon menoihin.

Työikäisen väestön sairauksien ehkäisy ja tehokas hoito vaikuttavat suoraan:

• työvoiman saatavuuteen
• työkykyyn
• sairauspoissaoloihin
• työurien pituuteen
• tuottavuuteen sekä
• julkisen talouden kestävyyteen.

Innovatiivinen lääkehoito voi olla terveydenhuollon budjetissa kustannus, mutta samalla merkittävä investointi työntekijöiden toimintakykyyn ja yritysten tuottavuuteen. Suomessa tehtävissä arvioinneissa tulisi nykyistä vahvemmin ottaa huomioon myös nämä yhteiskunnalliset vaikutukset.

EK katsoo, että arviointijärjestelmän tulee tukea vaikuttavuusperusteista päätöksentekoa aidosti koko yhteiskunnan näkökulmasta eikä pelkästään yksittäisen budjettisektorin näkökulmasta.

Kansainvälinen kilpailu osaamisesta ja innovaatioista kiristyy

Euroopan unionissa terveysteknologian arviointia koskeva sääntely lisää jäsenvaltioiden yhteistyötä ja yhteisiä arviointeja. Samalla kilpailu investoinneista, tutkimuksesta ja osaamisesta kiristyy.

EK pitää tärkeänä, että Suomi hyödyntää EU-tason arviointeja mahdollisimman tehokkaasti eikä luo niiden päälle päällekkäisiä kansallisia menettelyjä. Kansallisen järjestelmän tulee täydentää eurooppalaista arviointia eikä lisätä tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

Suomella on mahdollisuus profiloitua korkeatasoisen lääketutkimuksen, terveysteknologian sekä vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon edelläkävijänä. Tämä edellyttää kuitenkin nopeita, ennakoitavia ja tutkimusmyönteisiä arviointiprosesseja.

Yritysten osallistuminen ja asiantuntemus turvattava

EK pitää tärkeänä, että lääketeollisuuden ja muiden alan toimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään arviointijärjestelmän kehittämisessä myös jatkossa.

Arviointiprosessien tulee olla avoimia ja niiden valmistelussa tulee mahdollistaa yritysten sekä muiden sidosryhmien vuoropuhelu. Erityisen tärkeää on, että arvioinnissa voidaan hyödyntää uusinta tutkimusnäyttöä sekä käytännön kokemuksia innovatiivisista hoidoista.

Hyvin toimiva arviointijärjestelmä rakentuu viranomaisten, tutkijoiden, terveydenhuollon toimijoiden ja yritysten yhteistyölle.

Viranomaisten resurssit ratkaisevat uudistuksen onnistumisen

Hallituksen esityksessä arviointitoiminta laajenee ja viranomaisten tehtävät lisääntyvät. EK korostaa, että uudistuksen toimeenpano edellyttää riittävää rahoitusta ja osaavia henkilöstöresursseja. Muussa tapauksessa käsittelyajat voivat pidentyä, mikä heikentäisi sekä potilaiden hoitoon pääsyä että Suomen kilpailukykyä lääkealan toimintaympäristönä.

Yhteenveto

EK kannattaa lääkkeiden arviointitoiminnan kehittämistä ja arviointikriteerien yhtenäistämistä. Uudistuksen jatkovalmistelussa tulee kuitenkin varmistaa, että:

• Suomi säilyy houkuttelevana tutkimus-, kehitys- ja investointiympäristönä
• uusien lääkehoitojen käyttöönotto ei viivästy hallinnollisista syistä
• arvioinnissa huomioidaan myös työkyky-, tuottavuus- ja kansantalousvaikutukset
• EU-tason arviointeja hyödynnetään täysimääräisesti eikä luoda päällekkäisiä prosesseja
• yritysten asiantuntemuksen hyödyntäminen ja osallistumismahdollisuudet turvataan sekä
• arviointiviranomaisten resurssit mitoitetaan tehtävien mukaisesti.

EK katsoo, että lääkepolitiikan tavoitteena tulee olla kustannusten hallinnan lisäksi myös innovaatioiden edistäminen, terveysteknologia-alan kasvu sekä Suomen aseman vahvistaminen kansainvälisesti kilpailukykyisenä tutkimus- ja investointiympäristönä.