EK:n lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisesta asiantuntijaryhmästä ja kansallisesta rokotusasiantuntijaryhmästä

Sosiaali- ja terveysministeriö | VN/17598/2026 | 25.6.2026

EK:n lausunto Lausuntopalvelussa:

1§ Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmän asettaminen

EK esittää, että mikrobilääkeresistenssin kansallisen asiantuntijatyöryhmän asettaa Valtioneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Viittaamme tässä samanlaiseen ehdotukseemme tartuntatautien neuvottelukunnasta (VN/17597/2026).

2§ Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmän tehtävät

Esitämme, että kansallinen mikrobilääkeasiantuntijaryhmä toimii STM:n asiantuntijaelimenä. Pidämme tartuntatautien mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen asiantuntijaryhmän tehtäviä ja tavoitteita kannatettavina. Mikrobilääkeresistenssin hillitsemisen ja hallinnan päätavoite on säilyttää antibioottien teho tulevaisuudessa. Keskeisimmät keinot WHO:n 2026 mikrobilääkeresistenssin estämisen suunnitelman mukaan ovat tarkoituksenmukainen antibioottien käyttö, infektioiden ehkäisy, resistenssin seuranta sekä riittävät investoinnit diagnostiikkaan sekä rokotteisiin ja uusiin lääkkeisiin.

Asetuksen pykälän 2 kohdassa 1) tulisi huomioida mikrobilääkeresistenssin kehittyminen sekä ihmisillä että eläimillä, koska eläinten antibioottien käyttö ja eläimillä kehittyvä mikrobilääkeresistenssi vaikuttaa suoraan ja merkittävästi ihmisten resistenssitilanteeseen. Seuranta myös eläimillä tulisi lisätä.

Ehdotetut tehtävät ovat perusteltuja. Tehtäviin tulee kuitenkin sisällyttää kansallisten linjausten käytännön toimeenpantavuuden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja palvelujärjestelmävaikutusten arviointi.

Koska ryhmän tehtävänä on toimia tiedonvälittäjänä myös muille mikrobilääkeresistenssin torjuntaan osallistuville toimijoille, tiedonvälityksen tulee tavoittaa järjestelmällisesti yksityiset terveyspalvelujen, sosiaalipalvelujen ja laboratorioiden tuottajat.

3§ Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmän kokoonpano

EK esittää, että Valtioneuvosto tartuntatautien neuvottelukunnan tavoin määräisi mikrobilääkeresistenssin torjunnan asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenten tulee edustaa monipuolisesti tartuntatautialan ja mikrobilääkeresistenssin asiantuntemusta ja vastustamistyötä tekeviä viranomaisia siten, että kokoonpanossa varmistetaan myös poikkihallinnollinen asiantuntijuus ja yhteiskunnan eri sektorien ja viranomaistahojen riittävä edustus ja asiantuntemus.

Kokoonpanoon tulee lisäksi lisätä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuotannon ja yksityisen laboratoriotoiminnan pysyvä edustus. Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjunta toteutuvat käytännössä myös yksityisissä sairaaloissa, lääkärikeskuksissa, työterveyshuollossa, laboratorioissa sekä ympärivuorokautisissa sosiaalipalveluissa.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsuminen kokouksiin ei korvaa pysyvää jäsenyyttä. Jäsenyyden avulla palveluntuotannon käytännön tieto on mukana jo valmistelun alkuvaiheessa ja tieto välittyy tehokkaasti yksityiselle toimijakentälle.

Kokoonpanossa tulee huomioida lisäksi lääkkeiden käytön ohjaus, sosiaalihuolto, ikääntyneiden palvelut ja infektioiden torjunnan käytännön johtaminen. Sidonnaisuudet ja mahdolliset eturistiriidat tulee ilmoittaa avoimesti yhtäläisin periaattein kaikilta jäseniltä.

Yksityisessä terveydenhuollossa syntyy huomattava määrä mikrobilääkkeiden määräämistä ja resistenssitilannetta koskevaa käytännön tietoa. Tämän tiedon ja avohoidon mikrobilääkkeiden vastuullista käyttöä koskevan osaamisen tulee olla kansallisen asiantuntijaryhmän käytettävissä. Tämä vahvistaisi päätöksenteon vaikuttavuutta, hyväksyttävyyttä sekä eri vaikutusten kokonaisvaltaista arviointia.

 4§ Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän asettaminen

Esitämme viitaten asetukseen tartuntatautien neuvottelukunnasta (VN/17597/2026), että myös kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän asettaa Valtioneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Tämä on siten linjassa muiden kansallisten asiantuntijatyöryhmien asettamisesta.

5§ Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän tehtävät

Aikuisten ja ikääntyneiden rokotussuojan laajentaminen ja kehittäminen ovat keskeisessä osassa väestön terveyden sekä terveydenhuollon ja yhteiskunnan sekä huoltovarmuuden toimintakyvyn turvaamisessa. Lasten rokotuskattavuuden säilyttäminen on tärkeää. Rokotteiden vaikuttavuuden ja hyödyn informoiminen pitää olla jatkuvaa toimintaa.

Kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän tulisi seurata Euroopan ja muiden Pohjoismaiden aikuisten rokotusohjelman kehittymistä, jossa ikääntyvän väestön eli yli 65-vuotiaiden rokotusohjelmia on lähimenneisyydessä edistetty useassa maassa. Pidämme kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän tehtäviä ja tavoitteita kannatettavina, mutta esitämme tarkennuksia tehtäviin seuraavasti:

1. Seurata rokotealan kehitystä, alan kansainvälistä kehitystä sekä muiden maiden rokotusohjelmien sisältöjä, arvioida ja analysoida tätä kehitystä, antaa sen perusteella suosituksia erityisesti rokotusohjelmien kehittämiseksi ja täydentämiseksi.
2. Arvioida ja analysoida kansallisen rokotusohjelman ulkopuolista rokotusten käyttöä sekä antaa sitä koskevia suosituksia.

6§ Kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän kokoonpano

EK ehdottaa, että Valtioneuvosto tartuntatautien neuvottelukunnan tavoin määräisi kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten enemmistön tulee olla THL:n ulkopuolelta. Ehdotamme, että STM päättäisi kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän rakenteesta, määrittelisi Valtioneuvoston asettaman puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävät sekä määrittelisi ne lääketieteelliset yhdistykset ja järjestöt, tieteelliset seurat, yliopistot, hyvinvointialueet, yksityiset terveydenhuollon palveluntuottajat ja muut sidosryhmät, joista ryhmän jäsenet ja varajäsenet valitaan. THL:n asiantuntijat toimisivat jäseninä ja esittelijöinä. Asiantuntijaryhmässä on oltava laaja-alainen ja tasapainoinen asiantuntemus, jota on pidettävä olennaisena rokotuspolitiikan, rokotteilla ehkäistävien tautien, kansanterveyden, kliinisen lääketieteen, terveystaloustieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arvioinnin ja koko yhteiskunnan kannalta. Edustettuina pitää olla lastentautien, infektiotautien, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon,  geriatrian, sisätautien, onkologian sekä terveyspalvelujen toimeenpanon näkökulmasta.

Jäsenet ja varajäsenet valitaan soveltuvin osin asiaankuuluvista lääketieteellisistä yhdistyksistä ja tieteellisistä seuroista, joihin kuuluvat mm Suomen Infektiolääkärit ry, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry, Suomen Geriatrit ry, Sisätautilääkäreiden yhdistys, Syöpäsäätiö ja Suomen yleislääkärit GPF ry sekä yliopistoista, hyvinvointialueilta, yksityisiltä palveluntuottajilta ja muista asian kannalta merkityksellisistä virastoista, laitoksista, asiantuntija- tai sidosryhmistä. Jäseniä ja varajäseniä nimettäessä on huolehdittava siitä, että asiantuntijaryhmällä on riittävä riippumattomuus, tieteellinen asiantuntemus, kliininen asiantuntemus, terveystaloustieteellinen  ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointiin liittyvä osaaminen.

Asiantuntijaryhmällä on oikeus kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita tehtäviensä hoitamiseksi. Asiantuntijaryhmä voi lisäksi kutsua kokouksiinsa ulkopuolisia asiantuntijoita ja asettaa alaryhmiä erityisten kysymysten käsittelemistä varten.

Yksityisen palvelutuotannon pysyvä edustus on tarpeen, jotta ryhmässä voidaan arvioida suositusten toteuttamista eri palvelukanavissa, eikä toimeenpanon arviointi jää jälkikäteisen kuulemisen varaan. Edustuksen tulee koskea terveydenhuollon palvelutuotannon käytännön asiantuntemusta, ei yksittäisen jakelukanavan etua.

Jäsenten sidonnaisuudet tulee ilmoittaa avoimesti ja eturistiriitojen hallinnasta tulee sopia ennakolta.

Yksityisillä rokotuspalvelujen ja työterveyshuollon tuottajilla on laajaa käytännön osaamista rokotusten toteuttamisesta, logistiikasta, tietojärjestelmistä ja eri väestöryhmien tavoittamisesta. Tämän osaamisen tuominen ryhmään vahvistaisi suositusten käytännön toimeenpantavuutta.

7§ Voimaantulo

Ei lausuttavaa.

Muut kommentit

EK korostaa, että asiantuntijaryhmien kannanotoilla, suosituksilla ja valmistelutyöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia työelämään, yritysten toimintaedellytyksiin, työvoiman saatavuuteen ja kansantalouteen. Tämän vuoksi ryhmien kokoonpanossa on välttämätöntä varmistaa myös työelämän ja elinkeinoelämän asiantuntemuksen riittävä osallistuminen.

Molempien asiantuntijaryhmien työn vaikuttavuus edellyttää tieteellisen asiantuntemuksen lisäksi käytännön palvelujärjestelmän tuntemusta. EK esittää, että asetuksen kokoonpanosäännöksiä täydennetään yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksityisen laboratoriotoiminnan pysyvällä edustuksella edellä olevan työelämän edustuksen lisäksi.

Osallistumisen käytännön edellytysten tulee olla tasapuoliset. Kokouskäytäntöjen ja valmisteluaineistojen on mahdollistettava myös sellaisten jäsenten osallistuminen, joiden asiantuntijatyö ei tapahdu virkatyönä.