EK:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi tartuntataudeista

Sosiaali- ja terveysministeriö | VN/17594/2026 | 25.6.2026

EK:n lausunto Lausuntopalvelussa:

1§ Yleisvaaralliset tartuntataudit

Uusina tauteina on lisätyt hantaviruksiin kuuluva Andes- ja Nipah-virukset ovat perusteltuja. Lisäksi EHEC-määritelmän täsmentäminen ovat hyvin perusteltu. EHEC-määritelmän rajaaminen kliinisesti vakavaan tautimuotoon vähentää tarpeettomia henkilöön kohdistuvia toimenpiteitä lieväoireisten ja oireettomien löydösten yhteydessä.

Pandeemisen uhan aiheuttavat influenssa- ja koronavirukset on mainittu erikseen omissa ryhmissään, mikä on hyvin perusteltua. Shigelloosin tilalle ehdotamme muutettavaksi taudin nimen entiseen  eli ”shigellapunatauti”, joka on täsmällisempi ja rajaa paremmin tartunnanjäljityksen.

2§ Valvottavat tartuntataudit

Valvottavan tartuntatautimääritelmän muutos ja uusien tartuntatautien lisäämiset ovat perusteltuja.

Ehdotamme seuraavia tarkennuksia ja lisäyksiä:

• Valvottavien tartuntatautien listalle tulisi laittaa ”Epäily eläimen raivotaudille altistumisesta”, koska vuosikymmenien ajan rabiesaltistumisen epäilyssä on aloitettu altistuneelle maksuton rabiesrokotussarja ja tarvittaessa immunoglobuliini . Näistä tehdään myös lääkärin tartuntatauti-ilmoitus.
• Valvottavien tartuntatautien listalle tulisi lisätä Mycobacterium bovis BCG -infektio, joka voi ilmetä virtsarakon syövän rakonsisäisen BCG-hoidon komplikaationa eli tarkentaa ”Lepra ja muu mykobakteeritauti kuin tuberkuloosi (sisältää myös Mycobacterium bovis BCG-infektion).
• Valvottaviin tartuntatauteihin ehdotetaan lisättäväksi uusina tauteina leptospiroosi ja tularemia. Kotoperäiset koirien leptospiroositartunnat ovat lisääntyneet. Taudin luokittelu valvottavaksi tartuntataudiksi mahdollistaisi nykyistä järjestelmällisemmän ja luotettavamman seurannan. Tularemian aiheuttajaa Francisella tularensis -bakteeria on kansainvälisesti pidetty mahdollisena biologisen uhan aiheuttajana sen poikkeuksellisen matalan infektoivan annoksen ja tehokkaan aerosolilevityksen mahdollisuuden vuoksi. Sen lisäksi Suomessa tularemiaepidemioita esiintyy tyypillisesti noin 3 vuoden välein, joten esiintyvyydestä saataisiin luotettavampaa seurantatietoa myös infektiovarautumisen näkökulmasta.
• Latentin tuberkuloosi-infektion ilmoitusperustetta tulee täsmentää. Pelkän positiivisen IGRA-testin tai muun seulontalöydöksen ei tulisi sellaisenaan muodostaa ilmoitettavaa tapausta, vaan ilmoittamisen tulisi perustua kliiniseen kokonaisarvioon, aktiivisen tuberkuloosin poissulkemiseen sekä tehtyyn hoito- tai seurantapäätökseen.
• Lisäksi on tärkeää, että kupan tutkimuksen, hoidon ja lääkkeiden maksuttomuuden turvaava asiakasmaksulain muutos tulee voimaan samanaikaisesti tämän asetuksen kanssa. Säädösmuutosten väliin ei saa jäädä ajanjaksoa, jolloin kupan tutkimuksen tai hoidon maksuttomuus olisi epäselvä. Rahoitus- ja korvausvastuiden tulee olla selkeät myös silloin, kun tutkimus tai hoito toteutetaan yksityisen palveluntuottajan tuottamana ostopalveluna tai ulkoistettuna palveluna.

3§ Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävät

 EK huomauttaa, että on tärkeää huomioida valtakunnallisessa ohjauksessa sekä julkinen että yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto yhdenvertaisesti. Ohjauksessa on varmistettava, että yksityiset palveluntuottajat saavat samanaikaisesti viranomaistoimijoiden kanssa käyttöönsä toimintaa koskevat linjaukset, ohjeet ja tilannekuvan.

4§ Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät

Kansallisen päätöksenteon tulisi perustua nykyistä enemmän kliinisen lääketieteen ja epidemiologisen työn kautta kertyvään asiantuntemukseen ja tietoon. Infektiopotilaiden hoidossa toimivien infektiolääkäreiden, yliopisto- ja keskussairaaloiden kliinisten asiantuntijoiden sekä käytännön potilastyötä tekevien lääkäreiden mm. yleislääkäreiden, työterveyslääkäreiden, keuhkolääkäreiden, kardiologien, geriatrien osallistumista kansallisten määritelmien, suositusten ja torjuntatoimien valmisteluun tulisi vahvistaa ja tämä asema turvata rakenteellisesti. Tartuntatautien tehokas hallinta edellyttää tutkimustiedon lisäksi jatkuvaa käytännön potilastyöstä saatavan tiedon ja kokemuksen hyödyntämistä päätöksenteossa yhteistyössä THL:n kanssa.

Ohjauksen, asiantuntijatuen ja kansallisten määrittelyjen tulee olla yhdenmukaisesti myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien saatavilla. Yksityiset palveluntuottajat ovat olennainen osa palvelujärjestelmää ja tartuntatautien torjunnan toimeenpanoa.

Määritelmät, luokitukset ja tekniset ohjeet voivat vaikuttaa suoraan palveluntuottajien rekisterinpitoon, tietojärjestelmiin ja henkilöstöprosesseihin. Niiden valmistelussa on kuultava yksityisiä toimijoita, julkaistava muutokset ennakoitavasti ja huolehdittava riittävästä käyttöönottoajasta.

 5§ Lupa- ja valvontaviraston tehtävät

Korostamme valvonnan valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Samankaltaiseen toimintaan on kohdistettava samat vaatimukset riippumatta palveluntuottajan omistuspohjasta tai siitä, tuotetaanko palvelu julkisessa yksikössä, yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä vai muun toiminnan yhteydessä.

6§ Hyvinvointialueiden tehtävät

Hyvinvointialueiden ohjauksessa ja yhteistyössä on huomioitava alueella toimivat yksityiset palveluntuottajat järjestelmällisesti. Tartuntatautien torjuntaan liittyvien ohjeiden, tietopyyntöjen ja menettelytapojen tulee olla kansallisesti mahdollisimman yhdenmukaisia, jotta monella alueella toimiville palveluntuottajille ei synny toisistaan poikkeavia ja päällekkäisiä velvoitteita.

Hyvinvointialueiden tulee tarjota yksityisille palveluntuottajille riittävä asiantuntijatuki myös tilanteissa, joissa palvelu tuotetaan asiakkaan valinnan, vakuutuksen, työterveyshuollon tai muun yksityisen rahoituksen perusteella.

7§ Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus

Kannatamme ehdotettuja poikkeuksia lääkärin ja hammaslääkärin tartuntatauti-ilmoitusvelvollisuuteen. Covid-19:n, kausi-influenssan, RSV-infektion, kampylobakteeri-infektion ja vesirokon poistaminen lääkärin erillisen ilmoitusvelvollisuuden piiristä vähentää erityisesti suurivolyymisen avohoidon hallinnollista kuormitusta. Muutos on perusteltu, kun seurannassa tarvittavat tiedot saadaan laboratorioilmoituksista tai rekisteritietoja yhdistelemällä.

Ilmoitusmenettely on toteutettava ensisijaisesti rakenteisena ja automatisoituna osana käytössä olevia potilastietojärjestelmiä. Päällekkäistä käsin kirjaamista eri järjestelmiin tulee välttää. Ohjeiden ja teknisten määrittelyjen on oltava valtakunnallisia ja käytettävissä hyvissä ajoin ennen voimaantuloa.

8§ Hoitoon liittyvät infektiot

Pykälän täsmennykset ovat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta merkittäviä. Hoitoon liittyvien infektioiden määritelmät, seurannan vähimmäissisältö ja mahdolliset prevalenssitutkimusten erilliset määritelmät on annettava valtakunnallisesti, selkeästi versioituina ja riittävän ajoissa. Määrittelyjen valmistelussa tulee kuulla myös yksityisiä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluntuottajia.

Tietojen keruun ja luovutuksen tulee perustua mahdollisimman pitkälle potilas- ja asiakastietojärjestelmistä automaattisesti saatavaan tietoon. Samojen tietojen toistuvaa manuaalista kirjaamista palveluntuottajan omaan rekisteriin, hyvinvointialueelle ja THL:lle on vältettävä.

Sosiaalihuollon palveluissa on täsmennettävä, mitä yksikkökohtaisten tietojen ylläpito tarkoittaa esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, yhteisöllisessä asumisessa ja kotiin annettavissa palveluissa. Samalla on selkeytettävä rekisterinpitäjyys ja vastuunjako tilanteissa, joissa yksityinen sosiaalipalvelujen tuottaja ei itse tuota asiakkaan terveydenhuoltoa.

Velvoitteiden tulee olla oikeasuhtaisia toiminnan luonteeseen ja infektioriskiin nähden. Palveluntuottajille on turvattava maksuton asiantuntijatuki, yhtenäiset tekniset ratkaisut sekä riittävä siirtymäaika.

Asetuksesta ja perustelumuistiosta tulee käydä yksiselitteisesti ilmi, onko yksityisellä toimintayksiköllä suorassa yksityisesti rahoitetussa toiminnassaan velvollisuus ilmoittaa tietoja kansalliseen hoitoon liittyvien infektioiden rekisteriin ja osallistua pisteprevalenssitutkimuksiin vai toteutuuko tiedon toimittaminen hyvinvointialueen kautta. Velvoitteiden, tiedonkulun ja rekisterinpitäjyyden tulee olla selkeitä kaikissa palvelujen järjestämis- ja rahoitusmalleissa.

 9§ Lääkkeille erittäin vastustuskykyiset mikrobit

 Dynaamisesti ylläpidettävä mikrobiluettelo mahdollistaa nopean reagoinnin, mutta se vaikuttaa suoraan palveluntuottajien seurantaan, tietojärjestelmiin ja torjuntakäytäntöihin. Luettelon oikeusvaikutukset ja päivitysmenettely on kuvattava läpinäkyvästi. Muutoksista on tiedotettava ennakolta, luettelosta on oltava saatavilla ajantasainen ja aiemmat versiot sisältävä julkaisu, ja toimeenpanolle on varattava kohtuullinen siirtymäaika muutoksen kiireellisyys huomioiden.

THL:n tulee valmistella luetteloa ja sen soveltamisohjeita yhteistyössä sekä julkisten että yksityisten laboratorioiden ja palveluntuottajien kanssa.

Luettelo ja sen muutokset tulee julkaista myös koneluettavassa muodossa, jotta muutokset voidaan viedä laboratorio- ja potilastietojärjestelmiin hallitusti ja mahdollisimman automatisoidusti.

 10§ Ilmoitettavat zoonoosit ja eläintautitapaukset

Ehdotamme lisättäväksi ihmisen kotoperäisen tai kotoperäiseksi epäillyn leptospiroosin ilmoittamisen eläintautiviranomaiselle.

Lisäksi ilmoittamiseen liittyvien käytäntöjen tulee olla selkeitä ja tietoturvallisia.

  11§ Otosseurannalla seurattavat taudit ja oireyhtymät

EK pitää tärkeänä, että otosseurantaan osallistuminen säilyy aidosti vapaaehtoisena. Osallistumisesta ei saa muodostua palveluntuottajille korvaamatonta hallinnollista tai näytteenottoon, logistiikkaan ja tietojärjestelmiin liittyvää lisävelvoitetta. Seurantaan osallistuville toimijoille tulee tarjota yhtenäiset ohjeet, tekniset ratkaisut ja tarpeelliset kustannukset kattava menettely.

Yksityisiä toimintayksiköitä tulee voida ottaa mukaan alueellisesti ja väestöllisesti edustavaan otokseen samoin ehdoin kuin julkisia toimintayksiköitä.

 12§  Asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen lähikontaktissa tapahtuvissa tehtävissä

Influenssan vakavien tautimuotojen riski kasvaa merkittävästi 65 ikävuoden jälkeen. Siten 65 vuotta täyttänyt on kansainvälisesti vakiintunut riskiryhmäikäraja, joka perustuu tutkittuun tietoon vakavan taudin riskin ja rokotevasteen heikkenemisen lisääntymisestä tässä ikäluokassa. Tästä syystä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotuksilla saadaan yli 65-vuotiaiden riskiryhmälle epäsuoraa suojaa. Siten asetuksessa pitää muuttaa ikärajaksi yli 65 vuotiaat.

Epidemiologiset mallit tukevat sitä, että henkilöstön 80–90 % rokotuskattavuus tuottaa laumasuojaa. Rokottamattomuus lisää selvästi epidemiariskiä sote-yksiköissä, jos  65-74-vuotiaat hoitavaan henkilöstöön kuuluvista ovat rokottamattomia. Työelämässä työskentelee yhä enemmän yli 65 vuotiaita, kun työuria tulisi pidentää.

Pykälän soveltamisala on määriteltävä asetuksessa riittävän täsmällisesti. Perustelumuistiossa lähikontaktissa tapahtuviksi tehtäviksi kuvataan varsinaisen hoito- ja hoivatyön lisäksi muun muassa lääketyötä, potilashuoneen siivousta potilaan läsnä ollessa sekä potilasasiavastaavan, sairaalapapin ja osasto- tai poliklinikkasihteerin työtä. Näin laajaa soveltamisalaa ei tule jättää yksinomaan perustelumuistion esimerkkien varaan.

Arvioinnissa on huomioitava kontaktin tosiasiallinen säännöllisyys, kesto ja tartuntariski. Lyhyet, satunnaiset tai sellaiset tehtävät, joissa asianmukaisin suojaustoimin ei synny tosiasiallista lähikontaktia, tulee rajata selkeästi soveltamisalan ulkopuolelle. Vaatimusten tulee olla yhdenmukaiset oman henkilöstön, vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden osalta.

Työnantajan on saatava yksiselitteiset ohjeet siitä, millä tavoin rokotussuoja tai sairastettu tauti voidaan osoittaa ja mitä tietoja työnantaja saa käsitellä. Tietoja ei käsitellä potilastietojärjestelmässä, vaan työnantajan henkilöstöprosesseissa, minkä vuoksi tietosuojan, säilytysaikojen ja käyttöoikeuksien tulee olla selviä.

Influenssarokotteen tarjoamiseen liittyvät kustannus- ja järjestämisvastuut on täsmennettävä. Rokotteiden on oltava tosiasiallisesti ja oikea-aikaisesti myös yksityisten työnantajien henkilöstön saatavilla ilman perusteetonta eroa julkisiin toimijoihin.

Perusteluissa tulee lisäksi selventää, millä käytännön keinoilla palveluntuottaja ja työnantaja voi täyttää asiakkaiden ja potilaiden suojaamista koskevan velvoitteensa tilanteessa, jossa työntekijän rokottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Sääntely ei saa jättää työnantajaa vastuuseen ilman, että sillä on käytettävissään selkeästi määritellyt ja oikeasuhtaiset keinot velvoitteen toteuttamiseksi.

Influenssarokotteen tarjoamisvelvollisuuden henkilöstöpiirin tulee olla yhteneväinen kansallisen rokotusohjelman maksuttoman influenssarokotuksen kohderyhmän kanssa. Jos asetuksessa tarkoitettujen lähikontaktitehtävien piiri on maksuttoman rokotusohjelman kohderyhmää laajempi, työnantajalle syntyy kustannuksia sellaisista rokotteista, jotka sen on tarjottava mutta joita valtio ei rahoita. Tällaista katvekustannusta ei tule jättää työnantajien vastuulle.

13§ Raskaana olevien verinäytteen tutkimus

Ei huomautettavaa

14§ Yhdistämisaikaväli tartuntatautirekisterissä

EK kannattaa henkilötietojen minimointia sekä nimen poistamista ja henkilötunnuksen muuttamista tunnistamattomaan muotoon yhdistämisaikavälin päätyttyä. Tietojen yhdistämisessä on huolehdittava tietosuojasta, tietoturvasta ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta.

15§ Voimaantulo

Asetuksen voimaantulolle on varattava riittävä siirtymäaika. Erityisesti hoitoon liittyvien infektioiden seuranta, rekisterinpito, tietojärjestelmämuutokset, henkilöstöprosessit, sopimukset ja ohjeistus edellyttävät valmistelua. Keskeisten THL:n määrittelyjen ja teknisten ohjeiden tulee olla valmiina ennen siirtymäajan alkamista.

Muut kommentit

Asetuksen vaikutusarviointia tulee täydentää yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Ehdotukset voivat aiheuttaa kustannuksia tietojärjestelmämuutoksista, rekisterien ja raportoinnin rakentamisesta, henkilöstön koulutuksesta, rokotuksista sekä alihankinta- ja työsopimusjärjestelyistä. Vaikutuksia ei voida pitää merkityksettöminä vain sillä perusteella, että osa velvoitteista perustuu lakiin.

EK korostaa läpileikkaavasti yhdenvertaista kohtelua: kansallisen ohjauksen, asiantuntijatuen ja tiedon tulee tavoittaa yksityiset toimijat samanaikaisesti julkisten toimijoiden kanssa, ja alueellisesti eriytyviä raportointi- tai valvontakäytäntöjä on vältettävä.

EK korostaa, että tartuntatautien torjuntatoimia arvioitaessa tulee terveydellisten hyötyjen lisäksi huomioida niiden laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Koronapandemian kokemukset osoittivat, että pitkäkestoisilla eristys- ja rajoitustoimilla voi olla merkittäviä vaikutuksia muun muassa:

• mielenterveyteen ja hyvinvointiin
• työkykyyn ja työvoiman saatavuuteen
• lasten ja nuorten kehitykseen
• yritysten toimintaedellytyksiin
• julkiseen talouteen sekä
• yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.

Toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia, määräaikaisia ja perustua jatkuvaan vaikuttavuuden arviointiin.

EK korostaa, että tartuntatautiepidemioiden torjunnassa tulee hyödyntää tehokkaasti koko suomalaisen terveydenhuollon kapasiteettia. Koronapandemian kokemukset osoittivat, että yksityinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto voivat merkittävästi tukea julkista terveydenhuoltoa esimerkiksi rokotusten, testauksen, neuvonnan ja terveysturvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa.

EK katsoo, että lainsäädännön ja viranomaisohjauksen tulee mahdollistaa yksityisen terveydenhuollon täysimääräinen hyödyntäminen epidemia- ja poikkeustilanteissa. Näin voidaan parantaa palvelujen saatavuutta, nopeuttaa torjuntatoimien toimeenpanoa sekä vähentää julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta. Myös työterveyshuollon rooli osana kansallista varautumisjärjestelmää tulisi tunnistaa nykyistä vahvemmin.