EK:n lausunto luonnoksista sosiaali- ja terveysministeiön asetukseksi rokotuksista ja tartuntatautien ilmoittamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö | VN/17595/2026 | 25.6.2026

EK:n lausunto Lausuntopalvelussa:

1§ Kansallisen rokotusohjelman rokotteet ja rokotukset

Olisi tärkeää, että kansallista rokotusohjelmaa ja rokotuksia laajennetaan aiempaa nopeammalla aikataululla erityisesti aikuisten osalta.

Rokotteiden saatavuudesta ja toimitusvarmuudesta on huolehdittava yhdenvertaisesti kaikissa rokotuksia toteuttavissa yksiköissä.

2§ Riskiperusteisesti annettavat kansallisen rokotusohjelman rokotteet

Esitämme, että tämän rokotusasetuksen pykälän liite 1 sisältää tällä hetkellä kansallisen rokotusohjelman rokotteet, mutta jättää huomioimatta EU-yhteisrokotehankinnan kautta hankitut Covid-19-riskiryhmien rokotteet. Covid-19 on valvottava tartuntatauti, kuten jatkossa myös influenssa. Covid-19 on edelleen riskiryhmille influenssan ja RS-viruksen sekä pneumokokin kaltainen taudinaiheuttaja johtaen sairaalahoitoon, menehtymisiin sekä sydän- ja aivotapahtumiin.

Asetuksen 2 § liittyy uuden tartuntatautilakiesityksen 44 §:ään ”Kansallinen rokotusohjelma ja vaarallisten tai harvinaisten tartuntatautien torjuntaan tarvittavat rokotteet”. Kansallinen rokotusohjelma kattaa ikä- ja riskiperusteisesti vain osalle väestöä tarjottavat tartuntataudeilta suojaavat rokotteet. On tärkeää, että uusien rokotteiden arvioinnin tulisi perustua nykyistä nopeampaan aikataulutettuun prosessiin. Uusien rokotteiden arvioinnissa tulisi hyödyntää muiden Pohjoismaiden samankaltaisen väestöpohjan takia niiden tartuntatautiviranomaisten tekemää kustannusvaikuttavuustyötä päällekkäisen työn välttämiseksi. On tärkeää, että kansallista rokotusohjelmaa laajennetaan  nopealla aikataululla mm. hengitystieinfektioita vastaan eli pneumokokki-, RS-virus-, Covid-19 ja influenssarokote esimerkiksi  pohjoismaista Norja ja  Ruotsi ovat ottaneet ikäperusteisen yli 65 vuotiaat pneumokokkirokotteen nopealla aikataululla rokotusohjelmaan.

Riskiperusteisten rokotusten kriteerien tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset ja käytännössä sovellettavat myös yksityisessä terveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Ajantasaiset ohjeet on saatettava kaikkien rokotuksia toteuttavien palveluntuottajien käyttöön samanaikaisesti.

3§ Rokotukset puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa

Ei lausuttavaa

4§ Rokotukset korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa

Suomessa asumispalveluyksiköissä ja hoivalaitoksissa työskentelee kymmeniä tuhansia hoitajia, joista valtaosa on toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa koulutuksen saavia lähihoitajia (noin 25 000–35 000) ja lisäksi tuhansia hoiva-avustajia (noin 3 000–7 000). Nämä opiskelijat siirtyvät jo opintojensa aikana harjoitteluun ympäristöihin, joissa hoidetaan erityisen haavoittuvia asiakasryhmiä, kuten iäkkäitä. Uuden tartuntatautilakiesityksen 49 § ja rokotusasetuksen 4 § keskittyvät kuitenkin vain korkeakouluopiskelijoiden rokotuksiin opiskeluterveydenhuollossa, kuten Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS). Korkeakouluopiskelijoiden rokotukset toteutuvatkin koordinoidusti ja yhdenmukaisesti opiskeluterveydenhuollon kautta. 49 §:ssä halutaan varmistaa, että YTHS:n kaltainen opiskeluterveydenhuolto voi hankkia rokotusohjelman mukaiset ja vapaaehtoiset rokotteet samalla tavalla ja kustannusprofiililla kuin julkinen terveydenhuolto. Sen sijaan toisen asteen sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat – tulevat lähihoitajat ja hoiva-avustajat – joutuvat usein hakeutumaan rokotuksiin omille hyvinvointialueilleen ilman yhtä selkeää ohjausta ja koordinaatiota, eikä heitä ole uuden tartuntatautilakiesityksessä ja rokotusasetuksessa huomioitu nyt lainkaan. Tämä epätasainen järjestelmä aiheuttaa ongelmia toisen asteen opiskelijaryhmien rokotusten saatavuudessa, rokotuskattavuuden seurannassa ja potilasturvallisuuden varmistamisessa. Kun toisen asteen oppilaitosten opiskelijat työskentelevät harjoittelujaksoilla hoivalaitoksissa ja asumispalveluyksiköissä, puutteellinen tai hajautunut rokotussuoja lisää tartuntatautien riskiä sekä asiakkaille että henkilöstölle. Tartuntatautilakiesityksen 49 §:n ja rokotusasetuksen 4 § uudeksi otsikoksi ja sisällöksi ehdotetaankin ”Opiskelijoiden rokotukset opiskeluterveydenhuollossa tai hyvinvointialueilla”, jossa myös toisen asteen sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat sisällytetään pykälään korkeakouluopiskelijoiden rinnalle. Tämä parantaisi rokotusten yhdenvertaista toteutumista, vahvistaisi potilasturvallisuutta ja tukisi tartuntatautien tehokasta torjuntaa erityisesti niissä ympäristöissä, joissa riskit esimerkiksi hengitystieinfektioepidemioiden leviämiselle ja potilasturvallisuudelle  ovat suurimmat.

Jatkovalmistelussa tulee lisäksi selventää, merkitseekö säännös YTHS:lle uusia tai nykyistä laajempia velvollisuuksia esimerkiksi opiskelijoiden rokotussuojan selvittämisessä, rokotusten tarjoamisessa, opiskelijoille annettavassa neuvonnassa tai rokotteiden hankinta- ja jakelujärjestelyissä. Erityisesti tulee täsmentää, missä laajuudessa YTHS:n edellytetään selvittävän opiskelijan aikaisempi rokotussuoja ja aktiivisesti kutsuvan opiskelijoita rokotuksiin.

Mahdolliset uudet tehtävät sekä niistä aiheutuvat henkilöstö-, tietojärjestelmä-, rokote- ja logistiikkakustannukset on arvioitava ja huomioitava YTHS:n rahoituksessa täysimääräisesti. Rokotteiden saatavuudesta, toimituksista ja kustannusvastuista on huolehdittava valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. THL:n rokotusaiheita ja käytettäviä rokotteita koskevien määrittelyjen tulee olla riittävän täsmällisiä ja YTHS:n käytettävissä hyvissä ajoin ennen niiden soveltamista.

Jos säännös edellyttää muutoksia YTHS:n nykyisiin toimintatapoihin, tietojärjestelmiin tai rokotelogistiikkaan, toimeenpanolle tulee varata riittävä siirtymäaika.

5§ Rokottaminen

EK pitää rokotusten hyvää saatavuutta tärkeänä. Rokottamiseen osallistuvien ammattiryhmien osalta asetus vastaa olennaisilta osin nykyistä sääntelyä. On tärkeää varmistaa, että rokottaminen tapahtuu samoilla turvallisuus-, laatu- ja valvontavaatimuksilla.

6§ Rokotusta koskevien tietojen merkitseminen potilasasiakirjoihin

Rokotustiedot kirjataan pääosin sähköiseen tietojärjestelmään, mistä ne siirtyvät Kanta-palveluihin

Esitykseen on  lisätty, että jos sähköistä tietojärjestelmää ei ole käytettävissä on rokotusten seurantalomake lähetettävä THL:lle. On tärkeää, että sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta saadaan kaikki rokotustiedot kansalliseen rokotusrekisteriin.

Tavoitteena tulee olla kattava sähköinen kirjaaminen.

7§ Harvinaiset rokotteet, vasta-aineet ja tutkimusaineet

Harvinaisten valmisteiden saatavuuden, jakelun ja käyttöohjeiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Myös yksityisten terveydenhuollon palveluntuottajien on saatava valmisteet ja asiantuntijaohjeet viivytyksettä silloin, kun ne osallistuvat potilaan hoitoon tai epidemiatilanteen hallintaan.

8§ Lääkärin ja hammaslääkärin ilmoitus yleisvaarallisesta tartuntataudista

Esitämme, että tauti-ilmoituksesta poistetun sukupuolen ilmoittaminen palautetaan. Sukupuolen ilmoittaminen on edelleen tarpeellista tartuntataudin esiintymisen epidemiologisen seurannan takia.

Ilmoitusmenettely tulee integroida potilastietojärjestelmiin siten, että määräaikaa voidaan noudattaa ilman päällekkäistä manuaalista kirjaamista. Kolmen päivän määräajan laskentatapa ja poikkeustilanteet on ohjeistettava yksiselitteisesti.

 9§ Laboratorion tartuntatauti-ilmoitus yleisvaarallisesta tartuntataudista ja siihen liitettävät mikrobikannat tai näytteet

Liitteen 2 laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitukseen liitettävistä yleisvaarallisten tartuntatautien mikrobikannoista puuttuvat hantaviruksiin kuuluva Andes-virus, E-hepatiitti, isorokko, pernarutto, kuppa, kurkkumätä, rutto sekä nyt uutena tuleva Nipah-virus, jotka muuten luokitellaan yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi. Ne tai osa niistä tulisi arvioida listattavaksi myös liitteeseen 2.

Laboratorioilmoitusten, mikrobikantojen ja näytteiden toimittamisen menettelyjen tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset ja teknisesti mahdollisimman automatisoidut. On täsmennettävä, kuka vastaa näytteiden käsittelystä, pakkauksesta ja kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista. Velvoitteet eivät saa johtaa korvaamattomaan lisätyöhön laboratorioissa.

10§ Voimaantulo

Ennen voimaantuloa on varmistettava riittävä siirtymäaika, valtakunnalliset yhtenäiset soveltamisohjeet sekä tietojärjestelmien valmius.

Muita kommentteja

EK kannattaa rokotuskattavuuden parantamista ja aikuisväestölle laajempaa rokotusohjelmaa. Erityisesti on seurattava kansainvälistä tutkimusta ja vaikuttavuusarvioita. Terveydensuojelun ja ennaltaehkäisyn huomioiminen on tärkeää ja väestölle tulisi THL:n suositella hyödyllisiä rokotteita vaikka ne eivät kuuluisi kansalliseen rokotusohjelmaan.