Ilkka Oksala: Palkka-avoimuutta edistettävä, mutta ei nyt esitetyllä tavalla

Nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti: ”Hallitus edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.” Tätä asiaa on valmistelu reilun vuoden ajan kolmikantaisessa työryhmässä, joka julkisti esityksensä 16.5.2025. Työryhmä oli erimielinen. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Suomen yrittäjät (SY), Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) sekä kirkko työnantajana jättivät eriävän mielipiteen, koska esitys ei ole hallitusohjelman linjauksen mukainen. Lakiluonnos lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Lakiluonnoksessa on monia ongelmia. Pahin niistä on esityksen suhde voimassa oleviin työehtosopimusperusteisiin palkanmuodostusjärjestelmiin. Suurin osa suomalaisista palkansaajista yksityisellä sektorilla työskentelee yrityksissä, joissa sovelletaan useita eri työehtosopimuksia. Monesti duunareille on oma sopimuksensa, toimihenkilöillä on oma sopimuksensa ja ylemmillä toimihenkilöille on oma sopimuksensa. Useissa yrityksissä on vielä useampia toimialoja, joissa sovelletaan eri työehtosopimuksia,

Ei ole mahdollista yritystasolla ryhtyä vertailemaan toisiinsa täysin erilaisia tehtäviä, joiden palkkaus perustuu eri työehtosopimuksiin. EU-direktiivissä ja sen perusteluissa on todettu, että direktiivin tarkoitus ei ole puuttua työehtosopimuksiin perustuviin palkanmuodostusjärjestelmiin. Valitettavasti STM:ssä valmisteltu lakiluonnos ei tätä periaatetta noudata.

Olisi tietenkin erittäin hyvä, että yritykset tietäisivät jo nyt mitä tuleva palkka-avoimuutta koskeva lainsäädäntö heiltä edellyttää. Asian hoitaminen kunnolla edellyttää huolellista valmistelua, johon on varattava riittävästi aikaa.

Valitettavasti tilanne on juuri nyt sellainen, että vaikka pahin toteutuisi eli laki säädettäisiin STM:n työryhmän enemmistön esittämässä muodossa, ei kukaan oikeasti voi väittää tietävänsä kuinka yritysten pitäisi jatkossa menetellä, että ne varmasti toimisivat uuden lain mukaisesti. Jos joku väittää tämän tietävänsä, ei hänen väitteensä varmasti pidä paikkaansa.

EK pyrkii edunvalvonnassaan vaikuttamaan siihen, että lakiluonnos muuttuu jatkovalmistelussa hallitusohjelman mukaiseksi eli minimitasoiseksi. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia lakiesitykseen ja sen perusteluihin. Esitys on kirjoitettava sellaiseksi, että se luo riittävän selkeät puitteet lain soveltamiselle. Laadimme juuri asiasta lausuntoa, joka julkistetaan heti kun se valmistuu ja kun se toimitetaan STM:lle. Direktiivi edellyttää, että se jäsenvaltioissa saatetaan voimaan viimeistään kesällä 2026.