Juho Mäki-Lohiluoma: EU:n budjetin tulee vauhdittaa uudistumista ja kasvua
EU-maiden johtajat aloittavat tänään Brysselissä monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluiden ratkaisevan vaiheen. Komission pohjaesityksessä kilpailukykyrahoitus kasvaisi vuosina 2028–2034 merkittävästikin ja Suomi voi kotiuttaa siitä huomattavan osuuden. Mahdollisuus kuitenkin kapenee, jos neuvotteluissa leikkaukset kohdistuvat liian suurelta osin juuri kilpailukykyyn.
Eurooppa-neuvosto kokoontuu tänään Brysselissä, ja pöydällä on EU:n puheenjohtajamaa Irlannin valmistelema neuvotteluesitys, jossa budjetti olisi 1 622 miljardia euroa vuoden 2025 hinnoin eli 141 miljardia euroa komission esitystä pienempi. Numerosopua ei vielä ole luvassa, vaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa kerää johtajien reaktiot ja vetää jatkossa neuvotteluita.
Kilpailtua hankerahaa on jaossa enemmän kuin aiemmin
Budjetin suurin uutuus on kilpailukykyrahasto, joka kokoaa 14 nykyistä ohjelmaa yhteen ja rahoittaa koko innovaatioketjua varhaisesta tutkimuksesta aina tuotantoon asti. Rahaston kokoa on Irlannin neuvotteluesityksessä leikattu suhteessa komission esitykseen, mutta se on siitä huolimatta merkittävästi kuluvaa kautta suurempi eli 403 miljardia euroa käyvin hinnoin.
Mikä tärkeää, tätä kilpailukykyrahoitusta on ehdotettu jaettavaksi hankkeiden laadun ja paremmuuden perusteella avoimessa kilpailussa, ei esimerkiksi maakiintiöinä. Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat jo nykyisen rahoituskehyksen aikana pärjänneet kilpailussa hyvin ja kotiuttaneet rahoitusta huomattavasti Suomen maksuosuutta enemmän, arviolta noin kolme prosenttia kokonaisuudesta ja 4,7 miljardia euroa.
EK:n arvion mukaan Suomi voi kotiuttaa tulevasta kilpailukykyrahastosta vielä tätäkin suuremman osuuden ja siten euroina merkittävästi nykyistä rahoituskautta enemmän. Tämä kuitenkin edellyttää, että rahasto pysyy yritysvetoisena, aidon kilpailullisena ja avustukset säilyvät keinovalikoimassa.
Ratkaisevaa on, mihin budjettileikkaukset kohdistuvat
Nettomaksajien huoli EU:n budjetin kokonaistasosta on ymmärrettävä, mutta hyvin paljon merkitystä on sillä, miten leikkaukset kohdennetaan. Irlannin neuvotteluesityksen 141 miljardin leikkauksesta jopa 47 prosenttia osuu uuteen kilpailukykyrahastoon, johon myös Horisontti Eurooppa jatkossa kuuluu. Myös muut Suomelle tärkeät kilpaillun hankerahoituksen potit, kuten Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitus ja erityisesti sotilaallinen liikkuvuus, ovat Irlannin neuvotteluesityksessä ongelmissa.
Vaikka neuvottelutilanteen valossa ei ole realistista, että komission esityksen taso sellaisenaan säilyisi, olisi neuvotteluiden loppusuoralla kyettävä riittävässä määrin suojaamaan Euroopan kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä vahvistavia rahoituselementtejä. Myös Suomella on näissä elementeissä paljon voitettavaa.
Sopua haetaan ennen Ranskan vaaleja
Kuten tyypillistä, budjettineuvottelut ovat monen tulen välissä. Suomi on yksi kuudesta nettomaksajasta, joille budjettiesitys on euromäärältään liian suuri. Saksan liittokansleri Friedrich Merz on pitänyt julkisuudessa tiukkaa linjaa ja sanonut hylkäävänsä kaikki sovut ilman lisäleikkauksia budjettiin. Euroopan parlamentin suurimmat ryhmät puolestaan pitävät budjetin tasoa liian pienenä ilman uusia omia varoja, jotka taas Italian pääministeri Giorgia Meloni on tyrmännyt.
Kaikilla on silti yhteinen syy kiirehtiä. Ranskan presidentinvaalit ovat keväällä 2027 ja gallup-johtaja Marine Le Pen on tehnyt EU-rahoituksesta vaaliteemaa lupaamalla alentavansa Ranskan maksuosuutta merkittävästi. Le Penin marssi neuvottelupöytään monimutkaistaisi tilannetta huomattavasti, vaikka kovat puheet jäisivätkin lopulta lupausten tasolle.
Pöydällä muitakin painavia teemoja
Kilpailukyky on tämän viikon kokouksen tärkeimpiä aiheita myös budjetin ulkopuolella. EU-maiden johtajat arvioivat muun muassa sisämarkkinoiden kehittämistä koskevan One Europe, One Market -suunnitelman toteutusta. Tuoreen edistymisraportin mukaan komissio on tähän mennessä antanut 13 uutta suunnitelmaan kuuluvaa esitystä, joista sopu on syntynyt vain yhdestä. Vauhti on erityisesti lainsäätäjien päässä siis ollut varsin hidas. Lisäksi Eurooppa-neuvoston on tarkoitus keskustella mm. Ukrainan tilanteesta, puolustuksesta ja turvallisuudesta sekä EU:n laajentumisesta.
Ursula von der Leyen ehdotti maanantaina jäsenmaille sopimusta kansallisen lisäsääntelyn rajoittamisesta, mikä vastaa myös EK:n pitkäaikaista tavoitetta EU-sääntelyn Suomi-lisän karsimisesta. Italian johtama maaryhmä taas vaatii päästökauppaa koskevia kirjauksia kokouksen päätelmiin. Kirjaukset tässä vaiheessa päästökauppaneuvotteluita eivät suinkaan helpottaisi vaan sekoittaisivat tilannetta ja vaarantaisivat investointiympäristön ennakoitavuutta.