Lauri Lehmusoja: Perintöveron poisto ei kiristä kansalaisten verotusta – kunhan se tehdään oikein
Perintöverokeskustelussa toistuu oletus, että perintöveron poisto olisi osalle kansalaisia raju veronkiristys. Tämä on harhakäsitys tai enintään osatotuus. Veron mahdollinen kiristyminen koskee ensinnäkin vain tilanteita, joissa omaisuus myydään. Toisekseen verotus kiristyy vain siinä tapauksessa, että perintöveron poistoon liittyvät luovutusvoittoverotuksen muutokset päätetään tehdä juuri tietyllä, ankaralla tavalla. Jos verokertymää haluttaisiin perintöveron poiston jälkeen paikata luovutusvoittoverotusta kiristämällä, se on tehtävissä maltilla ja kohtuudella.
Perintöverosta käytävässä keskustelussa esitetään usein väite, että perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen merkitsisi monelle veronmaksajalle itse asiassa veronkiristystä. Väitteen taustana on ajatus, että perintönä tai lahjana saadun omaisuuden luovutusvoittoverotus olennaisesti kiristyisi, kun perintövero poistuu. Tällöin myyntivoittovero voisi jatkossa olla suurempi kuin perintövero nykymallissa.
Väitteessä on kaksi ongelmaa.
Ensinnäkin on erikoinen oletus, että perintönä tai lahjana saatu omaisuus automaattisesti myytäisiin.
Monesti niin toki tapahtuukin, mutta eihän kaikkea perintönä tai lahjana saatua omaisuutta myydä. Perintö- ja lahjaveron ongelmat liittyvät nimenomaan niihin tilanteisiin, joissa saatu omaisuus pidetään.
Kun esimerkiksi seuraava sukupolvi jatkaa yritystoimintaa, omaisuuden myyntihintaa ei ole käytettävissä veron maksamiseen, vaan se on rahoitettava yrityksen varoista. Veronmaksuun käytetyt varat ovat tällöin pois kasvusta ja yritystoiminnan kehittämisestä. Tämä ongelma ja sen edellyttämä vuosien varautuminen, varominen ja säästäminen on keskeinen Suomen yrityselämän kehityksen jarru. Tämä on samalla keskeisin syy, miksi koko kansantalous hyötyisi veron poistamisesta.
Perintö- ja lahjaveron poistuessa verotus ei missään tilanteessa kiristy, jos perintönä tai lahjana saatua omaisuutta ei myydä.
Toiseksi luovutusvoittoveron kiristyminen ei ole mikään automaatti. Laskentasäännöt ovat normaalia verojuridiikkaa, ja lainsäätäjä voi päättää, millä tavoin pykäliä muutetaan.
Kompromissi on löydettävissä
Yksi vaihtoehto on säilyttää perintö- ja lahjaveron kumoamisen jälkeenkin nykyinen sääntö, jonka mukaan perintönä ja lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan omaisuuden käypä arvo perintö- tai lahjoitushetkellä. Tämä tarkoittaisi perintö- ja lahjaveron poistamista ilman, että verotuottomenetystä pyrittäisiin paikkaamaan luovutusvoittoverotuksen avulla. Tällöin verotus kevenisi riippumatta siitä, myydäänkö omaisuus vai ei. Verotus ei missään tilanteessa kiristyisi. Jos perintö- ja lahjaveron poistaminen toteutettaisiin näin, verotuottomenetys olisi perintö- ja lahjaveron tuoton suuruinen, eli noin 1 miljardi euroa.
Toinen, keskustelussa useimmin esillä ollut vaihtoehto on pyrkiä rahoittamaan perintö- ja lahjaveron poistamista luovutusvoittoverotuksen kiristymisen kautta. Luovutusvoittoverotusta muutettaisiin siten, että perintönä ja lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi luetaan perinnönjättäjän tai lahjanantajan alkuperäinen hankintameno. Tällöin perintönä tai lahjana saatua omaisuutta myytäessä tulisi verotettavaksi myös perinnönjättäjän tai lahjanantajan omistusaikana tapahtunut arvonnousu. Toisin sanoen verotettavan voiton määrä olisi usein nykyistä suurempi. Monesti oletetaan, että perintö- ja lahjaveron kumoamisen yhteydessä tehtäisiin veronalaisen luovutusvoiton laskentaan tämä muutos, mutta ei mitään muita muutoksia. Näin toimien verotus voisi tosiaankin kiristyä, sillä veronalainen luovutusvoitto kasvaisi monessa tilanteessa merkittävästi nykyiseen verrattuna.
EK esittää kompromissimallia, jossa perintö- ja lahjaveron poistuvaa verotuottoa paikattaisiin luovutusvoittoverotuksella vähän maltillisemmin. Luovutusvoittoverotuksen sääntöjä voitaisiin tarkistaa niin, ettei kenenkään verotus kiristy kohtuuttomasti.
Tällöin hankintameno olisi lähtökohtaisesti perinnönjättäjän tai lahjanantajan alkuperäinen hankintameno, mutta perintönä ja lahjana saatuun omaisuuteen sovellettaisiin korkeampaa hankintameno-olettamaa ja euromääräistä verovapaata osaa. Näitä parametrejä muuttamalla perintö- ja lahjaomaisuuden myynnin luovutusvoittoverotus on mahdollista määrittää halutulle tasolle, esimerkiksi vastaamaan suunnilleen nykyistä perintö- ja lahjaveron tasoa. Tällöin luovutusvoittoverotuksen muutokset auttaisivat osaltaan rahoittamaan perintö- ja lahjaveron poiston aiheuttamaa verotuottomenetystä, mutta verorasitus ei olennaisesti kiristyisi nykytilanteeseen verrattuna omaisuuden myyntitilanteissakaan.
Verokertymävaikutuksia voi arvioida suuntaa-antavasti
Luovutusvoittoverotuksen yllä mainituilla muutoksilla on mahdollista kattaa osa noin miljardin verotuottovaikutuksesta, jos perintö- ja lahjaverosta luovutaan. Tarkkaa vaikutusta verokertymään on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Valtiovarainministeriön ja VATT:in arvioissa on useiden satojen miljoonien eurojen haarukka: VM arvioi ensimmäisen vuoden verotuottomenetykseksi luovutusvoittoverotuksen muutokset huomioon ottaen 700 – 900 miljoonaa euroa ja VATT pidemmällä aikavälillä vähintään 300 – 400 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi, että arviot luovutusvoittoverotuksen kiristymisen tuomasta lisäverotuotosta vaihtelevat noin 100 miljoonan ja 700 miljoonan euron välillä.
Jos arvioidaan, että kompromissimallin mukaisesti kohtuullistettujen luovutusvoittoverotuksen muutosten verotuotto olisi suurin piirtein VM:n ja VATT:in arvioiden keskivaiheilla, vajaan puolen miljardin euron luokkaa, ne kannattanee toteuttaa verotuottomenetyksen kompensoimiseksi. Jos taas pidetään VM:n pessimistisempää arviota luotettavampana, on harkittava, onko vähäinen lisäverotuotto luovutusvoittoverojärjestelmän mylläämisen arvoista. Jos näin ei ole, voidaan hankintamenona perintö- ja lahjaveron kumoamisen jälkeenkin käyttää nykyiseen tapaan perintö- tai lahjoitushetken käypää arvoa. Siinä vaihtoehdossa ei kenenkään verotus kiristy.
