EK:n tuore sääntelyselvitys: Tuhansia velvoitteita karsittava – uusille hankkeille jarru

Ministeriöt on sitoutettava sääntelyn vähentämiseen. Jokaisen uuden velvoitteen tieltä on poistettava kaksi vanhaa. Nykyään annetaan vuosittain noin 1300 säädöstä. Yksi säädös saattaa sisältää useita eri velvoitteita. Seuraavan neljän vuoden ajan olemassa olevaa sääntelymassaa on pystyttävä vähentämään vuosittain 2 prosentilla. Lisäksi tarvitaan itsenäinen elin torppaamaan haitallisia, tarpeettomia ja huonosti perusteltuja lakiesityksiä, korostaa EK:n johtaja Hannu Rautiainen.

Esitykset pohjautuvat EK:n  juuri julkistettuun selvitykseen ” Hyvä sääntely – parempi Suomi”.  Selvityksen liitteenä on EK:n jäsenliitoilta kerättyjä konkreettisia toimialakohtaisia muutos- ja ratkaisuehdotuksia.

Ministeriöiden on sitouduttava säädösten vähentämiseen, ”Suomi-lisää” ei tarvita

Sääntelyn vähentäminen on jo vuosia ollut yleisesti hyväksytty tavoite. Silti sääntelyn määrä on kasvanut eikä säädöksiä ole järkevöitetty juuri lainkaan. Ministeriöt on velvoitettava todelliseen sääntelyn vähentämiseen ja parantamiseen. Erilaisten EU-säädösten toimeenpanoon ei myöskään tarvita ns. ”Suomi-lisää”.

Pääsäännöksi: älä kysy kahdesti, lupa vuodessa

Yritykset toimivat lupaviidakossa. Valvovia viranomaisia on lukuisia ja tiedonvaihto niiden välillä on heikkoa. Monivaiheiset, pitkät jopa yli 5 vuotta kestävät lupa- ja valituskäsittelyt ovat johtaneet siihen, että jumissa on tällä hetkellä yli 3 miljardin arvosta investointeja.

Viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä on parannettava. Luvan saanti ei saa viivästyä toisten viranomaisten valitusten takia. Sähköinen asiointi on saatava toimimaan siten, että yhdelle viranomaiselle kerran toimitettu tieto riittää. Samaa asiaa ei tule kysyä kahdesti. Pääsääntönä tulisi olla luvan saanti vuodessa. Tämän lisäksi esimerkiksi kaavapäätöksien muutoksenhakuun oikeutettujen määrää on supistettava.

Sopimusvapauden ja elinkeinovapauden kunnioittaminen

Suomessa on paljon kieltoja ja rajoituksia sekä holhoavaa lainsäädäntöä. Sopimusvapautta ja elinkeinon harjoittamisen vapautta tulisi kunnioittaa enemmän. Tervettä kilpailua rajoittavat mm. vähittäiskauppojen suuryksiköiden sijoittumista koskeva maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kauppojen aukiolosäädökset. Lainvalmistelijoiden olisi hyvä tuntea lisäksi itsesääntelyn mahdollisuudet paremmin. Vaihtoehdot uudelle laille tulee aina selvittää.

Yritysvaikutusten arviointia tehostettava

Yritysvaikutusten arvioimiseksi elinkeinoelämä on otettava säädösvalmisteluun mukaan jo alkuvaiheessa. Yrityksistä yli 99 prosenttia on pk-yrityksiä, joten säädösten vaikutuksia on arvioitava erityisesti pk -kentän näkökulmasta, painottaa Rautiainen

Pörssiyhtiöitä koskeva sääntely velvoittaa kaikkia pörssiyhtiöitä samalla tavalla. Tämä rasittaa kohtuuttomasti erityisesti pienimpiä pörssiyhtiöitä ja vähentää halukkuutta listautua pörssiin.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee hyvät pelisäännöt. EK:n teesien avulla säädös- ja lupaviidakon purkamisesta voisi tulla todellisuutta.

 

Hyvä sääntely – parempi Suomi (pdf)
Liite: Hyvä sääntely – parempi Suomi, esimerkkejä sääntelystä (pdf)
Sääntelyyn liittyvät graafit (pdf)

EK:n uutinen: Ravintoloitsija tarpoo valtavassa lupaviidakossa

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi