EK:n sääntömuutos viitoittaa tietä kohti paikallista sopimista

25.11.2015

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kiirehtii työmarkkinajärjestelmän pikaista uudistamista. EK:n tavoitteena on lisätä määrätietoisesti yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista, jota toimialaliitot tukevat. Kun päätökset viedään yritystasolle, voimme olla nopeita ja ketteriä, parannamme suomalaisen työn tuottavuutta ja samalla suomalaista työllisyyttä.

Tästä syystä EK on muuttanut tänään sääntöjään niin, että järjestö ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja huhtikuun lopun 2016 jälkeen.

– Totesin viime keväänä liittomme kevätkokouspuheessani, että emme tee enää jatkossa keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Tämän linjauksen olimme tehneet jo keväällä 2013 uudessa strategiassamme. Seuraavana luonnollisena askeleena oli EK:n sääntöjen muuttaminen siten, että EK ei enää viimeistään huhtikuun lopun 2016 jälkeen tee tällaisia sopimuksia. Teimme tästä asiasta päätöksen tämänpäiväisessä edustajistomme kokouksessa, Alahuhta totesi keskiviikkona EK:n syyskokouksen seminaarissa Helsingissä.

Alahuhdan mukaan kyse on strategisesta ratkaisusta, jota EK on valmistellut pitkään. Päätös ei ole mitenkään sidoksissa tämän hetken neuvottelutilanteeseen.

– Tavoitteemme on, että käynnissä olevat yhteiskuntasopimusneuvottelut viedään siirtymävaiheena loppuun. Tavoitteena on sopia yksikkötyökustannusten laskusta 5 prosentilla, palkkojen nollakasvusta vuodelle 2017 ja sen jälkeen siirtyä vuodesta 2018 eteenpäin Ruotsin tavoin vientialavetoiseen palkkamalliin, jossa neuvotteluja käydään liittojen vetämänä yrityskohtaisuuden korostuessa, Alahuhta tähdensi.

Alahuhdan mukaan EK:n Työmarkkina-vastuualue muuttuu samassa yhteydessä Työelämä-vastuualueeksi. Jatkossa EK:n tehtävänä on tukea ja koordinoida toimialaliittojen palkkaneuvotteluja, mutta EK ei siis enää itse toimi neuvotteluosapuolena viimeistään 30.4.2016 jälkeen.

– Ruotsissa tehtiin vastaava päätös jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten, ja se on tukenut hyvin talouden kehitystä.

– Jotkut voivat nyt mielessään kysyä, onko tämä konsensuksen loppu Suomessa. Vastaukseni on selkeästi: ei ole. Konsensus ei häviä mihinkään vaan sen painopiste siirtyy sinne, missä tilanteet ja haasteet tunnetaan parhaiten, eli yrityksiin, Alahuhta tähdensi.