EK:n yritystuki- ja energiaverokannat: sähköistetään Suomi, uudistetaan energiaverotusta ja vauhditetaan päästövähennyksiä

EK esittää tulevalle hallitukselle teollisuuden sähköveron alentamista EU-minimitasolle, jolloin energiaverojen palautuksesta (energiaveroleikkuri) voitaisiin luopua. Myös palveluiden sähköveroa tulisi alentaa 100 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Näin edistettäisiin Suomen sähköistämistä, mitä tarvitaan päästövähennysten vauhdittamiseksi.

Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämä 1,5 asteen tavoite edellyttää elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan merkittävää sähköistymistä. Sähkö on jo nyt 80-prosenttisesti hiilineutraalia, ja osuus kasvaa koko ajan.

Talouden sähköistämistä on tarpeen vauhdittaa energiaverotuksella: alennetaan sähköveroa ja rahoitetaan sitä luopumalla fossiilisten lämmityspolttoaineiden veronpalautuksista. Tämä auttaisi pitämään sähkön kustannukset kilpailukykyisellä tasolla huolimatta sen käytön voimakkaasta tulevasta kasvusta. Samalla yritystukien painopistettä saataisiin siirrettyä uudistavien tukien suuntaan.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark:

”Seuraavan hallituksen tulee kannustaa elinkeinoelämää ilmastomuutoksen torjunnassa ja Suomen sähköistämisessä. Sähkön avulla voidaan vähentää päästöjä laajasti eri yhteiskunnan toiminnoissa: energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä.”

”Sähkön kokonaiskustannus on yksi Suomen kansantalouden merkittävimpiä kilpailutekijöitä, joka vaikuttaa olennaisesti myös kykyymme houkutella investointeja. Esimerkiksi Ruotsi on teollisuuden kannalta edullisempi sähkönkäyttömaa. Suomella on kirittävää myös palvelujen ja datakeskusten sähköverokohtelussa.”

Palvelujen sähkövero alemmaksi

Sähkön kustannusvaikutus kasvaa myös palvelusektorilla niin digitalisaation kuin etäkaupan, matkailun ja muun kansainvälisen kilpailun myötä. Jotta Suomi olisi kilpailukykyinen sijoittumispaikka digitalisoituvassa palveluyhteiskunnassa, olisi aiheellista irrottaa palveluyritysten sähköverotus kotitalouksista ja alentaa palvelujen sähköveroa 100 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Pitkällä aikajänteellä kaikkien yritysten sähköverotus tulisi olla EU-minimitasolla.

Suomi ja Ruotsi ovat kilpailleet pitkään siitä, kumpi pystyy tarjoamaan datakeskuksille houkuttelevamman sähköverojärjestelmän. Suomen tulisi ottaa kiinni länsinaapuria, joka on alentanut sekä isojen että pienien yksiköiden sähköveron  EU:n minimitasolle. Datakeskusten tuottamaa lämpöä pitäisi päästä hyödyntämään myös kaukolämmityksessä, mutta hidasteena on nyt suurten lämpöpumppujen hyvin korkea sähkövero. Tämäkin epäkohta on aiheellista korjata.

Taustatietoa:
Pöyry Management Consultingin raportti energiaverotuksen maavertailusta.

TAUSTAA SUOMEN SÄHKÖVEROJÄRJESTELMÄSTÄ

• Sähköverossa on käytössä kaksi maksuluokkaa käyttötarkoituksen mukaan:
  • Kotitaloudet ja palvelut ovat 1-sähköveroluokassa (22,4 euroa/MWh)
  • Teollisuus, isot datakeskukset (yli 5 MW) ja ammattimainen kasvihuoneviljely 2-veroluokassa (6,9 euroa/MWh).
• Suomessa on käytössä ns. energiaveroleikkuri, jonka kautta energiaintensiivinen teollisuus ja ammattimainen kasvihuoneviljely saavat energiaverotuksen veronpalautusta:
  • Energiaverojen osuus tulee olla yli 0,5 % yrityksen jalostusarvosta
  • Veron palautuksen määrä on 85 % kynnysarvon ylittävästä veromäärästä 50 000 euron omavastuulla
  • Lähes 90 % veronpalautusta saaneista yrityksistä on vientiyrityksiä.