Hallituksen energia- ja ilmastostrategia tarjoaa pitkäjänteistä näkymää puhtaille investoinneille
Hallituksen esitys Suomen uudeksi energia- ja ilmastostrategiaksi on pitkälti linjassa hallitusohjelman kanssa. Puhtaiden investointien toteutumiseksi on tarpeen, että Suomi etenee ennakoitavasti kunnianhimoisella päästövähennyspolulla kohti vuoden 2035 ilmastotavoitetta.
Hallitus julkisti viime viikolla Suomen energia- ja ilmastopolitiikan kannalta keskeiset linjapaperit, kun energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma lähetettiin lausunnoille ja samalla julkistettiin metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamiseen tähtäävä toimenpidepaketti.
Energia- ja ilmastostrategia ei sisältänyt suuria yllätyksiä, sillä valtaosasta toimenpiteitä hallitus on linjannut jo aikaisemmin. Strategia piirtää Suomen päästökehityksestä tutun kuvan: päästökehitys on ollut myönteistä päästökaupan alaisilla energia- ja teollisuussektoreilla. Haasteet liittyvät taakanjako- ja maankäyttösektoreihin, joilla on kirittävää.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vahvasti Suomen 2035-hiilineutraaliustavoitteen takana. Siinä onnistuminen ajaa sekä ympäristön että talouden etua, korostaa johtava asiantuntija Janne Peljo:
”Vihreä siirtymä tarjoaa Suomelle huomattavan kasvupotentiaalin niin kotimaahan kohdistuvissa investoinneissa kuin viennin kautta. Puhtaaseen energiaan liittyviä investointeja tehdään vuosikymmenten aikajänteellä. Siksi on erityisen tärkeää, että hallituksen energia- ja ilmastostrategia tarjoaa yrityksille ennakoitavaa ja johdonmukaista näkymää pitkälle tulevaisuuteen.”
Vuoden 2035 tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikkien toimialojen ja päästösektoreiden panos. Maankäyttösektorin nieluvajeen kattaminen taakanjakosektorilla ei ole kansantalouden kokonaisedun kannalta perusteltua.
Energia- ja ilmastostrategia tarjoaa monia kannatettavia toimia, joilla ilmastotoimet pystytään kääntämään myös taloudellisen kasvun ajuriksi:
- investointiverohyvitys puhtaan siirtymän investoinneille
- hiilidioksidin sidonnan ja teknisten nielujen vauhdittaminen
- vetytalouden ja sen tarvitseman infrastruktuurin edistäminen
- energiatehokkuuden parantaminen mm. energiatehokkuussopimustoimintaa jatkamalla
- sähkön tuotannon kasvattaminen ja sähkön siirtoinfrastruktuurista huolehtiminen
- ydinvoiman lisärakentamisen ja nykyisen ydinvoimakapasiteetin kasvattamisen selvittäminen
- nykyisten rahoitusinstrumenttien arvioiminen ja kehittäminen suhteessa meri- ja lentoliikenteen puhtaan siirtymän tarpeisiin
- energia- ja ympäristöteknologian TKI-toiminnan vahvistaminen
- investointilupareformin loppuun saattaminen.
Strategiassa nojataan vahvasti myös elinkeinoelämän eri sektoreiden päivittämiin vähähiilitiekarttoihin ja niiden tuloksiin.
”Vähähiilitiekartat osoittavat, kuinka toimialamme ovat sitoutuneet ilmastotoimiin ja kuinka energiasiirtymä luo niille uudenlaisia kasvumahdollisuuksia. On hienoa, että hallitus ymmärtää puhtaan siirtymän tärkeyden suomalaiselle elinkeinoelämälle”, toteaa Janne Peljo.
