Yrittäjätutkimus: Pk-yrittäjät kiirehtivät hallitusohjelman toimeenpanoa

Pk-yrittäjät luottavat yhä Suomen hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä. Samalla kasvaa paine siihen, että hallituksen aikeet etenisivät käytännön uudistuksiin. Työnantajavelvoitteet ovat pk-yritysten suurin hallinnollinen taakka. Siksi hallitusohjelman työelämäuudistukset on saatava liikkeelle ja uusia työnantajarasitteita vältettävä kaikin keinoin.

EK kartoitti syys-lokakuussa pk-sektorin työnantajien näkemyksiä Suomen yrittäjyysilmapiiristä ja maan hallituksen toiminnasta yrittäjyyden edistäjänä.

Yrittäjät arvioivat hallituksen suoriutuneen alkutaipaleestaan kohtuullisesti ja sen saama yleisarvosana on selvästi aikaisempien hallitusten saamia pisteitä korkeampi (keskiarvo 3,08 asteikolla 1–5). Luottamusta hallituksen kykyyn tehdä yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä voidaan pitää aikaisempiin hallituksiin nähden varsin vahvana (3,25).

Päättäjien myönteiset aikomukset eivät kuitenkaan vielä näy yrittäjien arjessa, vaan pk-kenttä arvioi Suomen yrittäjyysilmapiirin hiipuneen entisestään. Koko kyselyn alimman pistemäärän (1,87 asteikolla 1–5) sai väittämä ”Suomessa on helppo toimia yrittäjänä”. Pk-toimintaympäristökyselyn mukaan yrittäjyyttä kyllä jossain määrin arvostetaan ja se on näkyvästi esillä mediassa, mutta käytännön yrittäjätoiminta ja työllistäminen on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Pk-yritykset toivovatkin uudistuksia, joilla helpotettaisiin työnantajana toimimista ja kevennettäisiin työllistämiseen liittyvää hallintotaakkaa.

Hallitusohjelman toimeenpanoon vauhtia

EK:n PK-johtaja Jyrki Hollménin mukaan yritysten huutoon on kiire vastata:

–Yrittäjät näkivät Sipilän hallituksen ohjelmassa pitkästä aikaa valoa tunnelin päässä. Kentältä alkaa kuitenkin tulla huolestunutta palautetta, kun työelämän luvatuissa uudistuksissa ei edetä, ja on tulossa päinvastoin uusia pysyviä kustannuksia muutosturvan ja mahdollisesti lomarahojen muodossa.

Hollmén konkretisoi pk-kentän odotuksia, kuinka työnantajien kuormaa pitäisi kohtuullistaa:
– Akuutein keino karsia ylimääräisiä työvoimakustannuksia on se, että palautetaan vuosilomalla sairastamisen omavastuu. Tämä edellisen hallituksen aikana tyhjästä ilmestynyt, mahdollisesti yli 200 miljoonan euron vuotuinen ylimääräinen kilpailukykyrasite on poistettava vielä ennen vuodenvaihdetta.

– Tämän jälkeen on päättäväisesti jatkettava työllistämiskynnyksen alentamista, ja varottava uusien esteiden pystyttämistä. Työllisyyskehityksemme on Euroopan pohjalla ja työllistäminen pitkälti pk-sektorin varassa. Toteuttaessaan nyt määräaikaisiksi aiottuja työvoimakustannusten alennuksia hallituksen on visusti pidättäydyttävä luomasta uusia, pysyviä rasitteita pk-yritysten taseisiin. Näitä olisivat mm. lakisääteinen lomaraha ja pienillekin yrityksille tuleva velvollisuus maksaa ylimääräinen koulutusraha irtisanottaville.

Pk-toimintaympäristökyselyn vastaajat toivovat, että työnantajaan kohdistuvaa byrokratiaa kevennettäisiin esim. tehtäessä henkilöstö-, koulutus- ja työsuojelusuunnittelua. Yrityksistä peräti 88 prosenttia pitää tärkeänä, että työllistämiseen liittyviä viranomais- ym. ilmoituksia voisi hoitaa sähköisesti yhdessä osoitteessa. Lisäksi toivotaan helpotuksia mm. yt-menettelyihin.

– Kyselyn mukaan pk-yritykset luottavat työntekijöidensä osaamiseen ja motivaatioon. Pk-yrityksissä arvostetaan henkilöstöä ja jokaisen työntekijän panosta tarvitaan yhteisten tavoitteiden eteen. Siksi on erityisen tärkeää, että lainsäätäjä pidättäytyy jatkossa ”mikromanageeraamasta” yritysten henkilöstöhallintoa. Suomessa on ollut pitkään tämä tapa, ja se näkyy hyvin selkeästi pk-yritysten turhautumisena, Hollmén päättää.

EK toteuttaa Pk-toimintaympäristökyselyn kaksi kertaa vuodessa. Syksyn kyselyn aineisto kerättiin syys-lokakuun vaihteessa ja siihen vastasi yhteensä 501 alle 250 työntekijää työllistävää työnantajayritystä.

Tutustu tarkemmin:

Pk-toimintaympäristökyselyn tulosraportti
Pk-toimintaympäristökyselyn infografiikka
Tiedote pk-toimintaympäristökyselyn alue-eroista