Sähköistyminen nousee YK:n ilmastokokouksen neuvottelupöytiin – EK kannattaa 35 prosentin tavoitetta sähkön osuudelle
Elinkeinoelämän keskusliitto peräänkuuluttaa YK:n COP31-ilmastokokoukselta konkreettista suuntaa fossiilisten polttoaineiden alasajoon. EK kannattaa kokouspöytiin esitettyä tavoitetta, että sähkön osuutta energian maailmanlaajuisesta loppukulutuksesta kasvatettaisiin 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen on paikan päällä Turkissa 10.–12.11. ja johtava asiantuntija Janne Peljo 9.–15.11.
YK:n ilmastokokous pidetään Turkin Antalyassa 9.–20.11.2026. EK pitää tärkeänä, että COP31 vahvistaa maailman maiden sitoutumista konkreettisiin ja uskottaviin päästövähennyksiin, erityisesti geopoliittisesti haastavana aikana.
”Ilmastopolitiikan huomio pitää saada tavoitteiden toimeenpanoon ja se ratkaistaan investointien kautta. Yrityksillä on jo valtavasti päästövähennyksiä tuottavia teknologioita ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto edellyttää investointimyönteistä politiikkaa, toimivia markkinoita ja riittävää rahoitusta. Ilmastopolitiikka on siis nähtävä samalla kasvu- ja teollisuuspolitiikkana sekä keinona vähentää haitallisia riippuvuuksia tuontipolttoaineista,” sanoo EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
EK kannattaa 35 prosentin tavoitetta sähköistymiseen
”COP31:ssä tarvitaan konkreettista jatkoa Dubain COP28:ssa sovitulle siirtymälle pois fossiilisista polttoaineista, uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamiselle ja energiatehokkuuden parannusvauhdin kaksinkertaistamiselle vuoteen 2030 mennessä”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
Yksi tärkeä keino tähän on sähköistymisen vauhdittaminen. EK kannattaa kokouksen puheenjohtajamaa Turkin aloitetta tavoitella sähkön osuuden kasvattamista energian loppukulutuksesta nykyisestä noin 20 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Suomi on energiamurroksessa Euroopan kärkipäässä: sähkön osuus energian loppukulutuksesta on noussut jo yli 30 prosentin ja sähkön tuotanto on yli 95-prosenttisesti päästötöntä, minkä lisäksi sähköjärjestelmämme kuuluu Euroopan kustannustehokkaimpiin.
Kohti globaalia hiilen hintaa ja toimivia hiilimarkkinoita
EU:n päästökauppa on osoittanut, kuinka kustannustehokkaasti hiilen hinnoittelu auttaa vähentämään teollisuuden päästöjä. EK peräänkuuluttaa ilmastokokoukselta hiilen hinnoittelun edistysaskeleita, eri maiden ja alueiden päästötietojen yhteismitallisuutta sekä luotettavaa päästöjen todentamista.
Samalla toivomme, että päästöyksiköiden kansainvälistä markkinaa toimeenpantaisiin Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti. Korkealaatuiset kansainväliset hiiliyksiköt voivat täydentää kotimaisia päästövähennyksiä ja ohjata rahoitusta kustannustehokkaisiin päästötoimiin, kun niiden laatu, riippumaton todentaminen ja läpinäkyvä laskenta varmistetaan.
Suomen maapaviljonki tarjoaa tärkeää näkyvyyttä vientiratkaisuille
Suomalaisia vientiyrityksiä on mukana Suomen maapaviljongissa esittelemässä käytännön ratkaisuja siihen, kuinka valtiot voivat toimeenpanna ilmastositoumuksiaan. Kiinnostusta tulee riittämään, uskoo Janne Peljo:
”Suomi on kansainvälisesti uskottava esimerkki siitä, kuinka kilpailukyky ja kunnianhimoiset ilmastotoimet voidaan yhteensovittaa. Vireillä olevat yli 350 miljardin euron investointisuunnitelmat konkretisoivat Suomen vetovoimaa puhtaassa siirtymässä.”
