Yrittäjä Iris Mäkinen: Rakennemuutos on mahdollisuus

Mäntässä viedään läpi vaativaa muutosta, joka on kuin Suomen kuva pienoiskoossa. EK:n yrittäjälähettiläs Iris Mäkisen bisnes on osa paikkakunnan uutta palveluiden, matkailun ja kulttuurin klusteria.  

Maineikkaan Mäntän Klubin toimitusjohtaja Iris Mäkinen saa edelleen kipinää työhönsä yrityksensä historiasta. Suomalaisen teollisuuden voimahahmo Gösta Serlachius rakennutti Mäntän Klubin vuonna 1920 juhlatilaksi, jonka henkevissä puitteissa Mäkinen nyt tarjoaa majoitusta ja ravintolatoimintaa.

– Tämä on talo täynnä legendoja. Meillä ovat majoittuneet valtionpäämiehet, missit ja viihdemaailman tähdet. Puhumattakaan, että näissä maisemissa on nostettu Suomea teolliseen kukoistukseen. Nyt Mäntän tarina jatkuu uudessa modernissa muodossaan.

Mäkinen aloitti yrittäjänä kahdeksan vuotta sitten. Mäntän Klubin lisäksi hänellä on majoitus- ja ravintolapalveluita Mäntässä Arthotel Honkahovissa ja Henkilösravintola Kustaavassa, Keuruulla lomakylä Keurusharjulla ja Kuokkalan kartanossa Jyväskylässä. Henkilöstöä on ympärivuotisesti kymmenkunta ja kesäkaudella henkilöstömäärä tuplaantuu.

Teollisuudesta taiteeseen

Kiehtovat yritystarinat eivät ole pelkkää historian havinaa. Mäntän 1990-luvulla käynnistynyt muutos teollisuuskaupungista kulttuuri-ilmiöksi hakee vertaistaan. Tuolloin teolliset työpaikat hupenivat alta ja rakennemuutos kohdattiin silmästä silmään.

– Paikkakunnan onni olivat innovatiiviset ja luovat ihmiset, jotka lähtivät toteuttamaan muun muassa Mäntän kuvataideviikkoja ja Mäntän musiikkijuhlia. Pikkuhiljaa Mänttään virisi aivan uudenlainen dynamiikka, joka synnytti kulttuurin ohella myös palveluliiketoiminnan aikakauden.

Tärkeä välietappi oli Serlachiuksen uuden taidemuseon avautuminen neljä vuotta sitten, mikä kolminkertaisti taideturistimäärän. Tämä on ollut tärkeää myös Mäntän Klubin kysynnälle.

Töitä olisi, tekijöitä puuttuu

Iris Mäkinen kehuu Mänttä–Vilppulan henkeä ja tekemisen meininkiä – niin yrittäjät, kulttuuritoimijat, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Kauko Sorjosen säätiö kuin kunta ja asukkaat puhaltavat yhteen hiileen. Esimerkiksi matkailustrategiaa ja -markkinointia tehdään yhteisvoimin.

– Seutukuntien yhteistyötä kannattaa entisestään laajentaa, sillä meillä on paljon voitettavaa esimerkiksi ulkomaisen turismin lisäämisessä.

Henkilöstöpula on alati kalvava pulma niin Iris Mäkisen yrityksessä kuin laajemminkin pk-sektorilla. EK:n yrittäjyysohjelmasta hän nostaakin esille henkilöstön saatavuuden ja osaamisen kehittämisen.

Vuoden alusta voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi antoi kyllä lupaavia lähtökohtia, mutta vielä ei olla maalissa, Mäkinen arvioi.

– Tällä hetkellä ammatillinen perusopetus ei tuo sitä laatua, mitä työelämän arjessa ja palvelualalla tarvitaan. Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin paljon nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä.

Vetovoiman vahvistaminen tärkeää

Paljon puhuttu työssä oppiminen ei ole oikotie onneen. Osaaminen ei kartu, jos kukaan ei ehdi opastaa nuorta työpaikalla. Pahimmassa tapauksessa oppi jää saamatta sekä koulun penkillä että yrityksessä.

Mäkisen mukaan ravintola-ala on paljon mainettaan parempi elämänura nuorille. Niin oppilaitokset kuin yritykset voivat tehdä paljon alan vetovoiman vahvistamiseksi.

– Jokainen työpäivä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että nuoret viihtyvät, motivoituvat ja kehittyvät alalla. Toimitaan siis vastuullisesti niin yrittäjinä, lähiesimiehinä kuin hyvinä työkavereina!

Toimitusjohtaja Iris Mäkinen, 51, Mänttä

  • Majoitus- ja ravintolapalveluita Mäntän Klubilla, Arthotel Honkahovissa, Keuruulla Keurusharjun lomakylässä ja Kuokkalan kartanossa Jyväskylässä.
  • Yli 30 vuoden ura matkailu- ja ravitsemisalalla eri puolilla Suomea.
  • EK:n Yrittäjävaltuuskunnan jäsen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, Chaîne de Rôtisseurs.
  • Motto yrittäjänä: Palvelua suurella sydämellä!

Tutustu myös muiden yrittäjälähettiläidemme viesteihin Suomen päättäjille:

Peter Fredman (Fredman Group): Digitalisaatio on jokaisen pk-yrityksen ulottuvilla
Tomi Lantto (Antell-Ravintola): Neljä lääkettä työllisyyden parantamiseksi
Pirjo Pystykoski-Sopanen (Lennol Oy): Kotiseudun yrittäjämyönteisyys on valtava voimavara
Jari Lainio (Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta): Aikarajat viranomaisten lupakäsittelylle
Maria Hanho (Vaissi Oy): Maaseudulla tarvitaan uutta ajattelua henkilöstöpulan ratkaisemiseen
Tuomas Pere (Pintos Oy): Kasvuyrityksen rahoitus on kannattava sijoitus yhteiskunnalle
Kari Jussi Aho (Rukakeskus / Pyhätunturi Oy): Suomalainen omistajuus kantaa yhteiskuntaa

EK:n yrittäjyystavoitteet eduskuntavaaleissa:

Lue lisää verkkosivuilta ja julkaisusta (”Tie auki työllistäville pk-yrityksille”)
Jatketaan keskustelua: #yrittäjyys2019

Kommentit

Kommentoi