Koulutus toimivaan vuoropuheluun työelämän kanssa

Tavoitteemme

1. Koulutusjärjestelmän julkisesta rahoituksesta ei pidä leikata. Mahdolliset lisäpanostukset on kohdistettava koulutuspolun alkupäähän, koska perusopetus luo perustan elinikäiselle, jatkuvalle oppimiselle. Tarvitsemme perustaitojen osaamistakuun: jokaisella nuorella on oltava perusasteen päättyessä sujuvat luku-, kirjoitus- ja matematiikan taidot sekä motivaatio jatko-opintoihin. 
2. Ammatillista koulutusta on uudistettava ja suunnattava siten, että se vastaa paremmin yritysten osaajatarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koulutus- ja oppisopimuksia tai muita yrityslähtöisiä koulutuspalveluja.
3. Ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteistyötä on lisättävä. Se palvelee opiskelijoiden koulutuspolkuja ja yritystarpeista rakentuvaa koulutusta. Myös lukion ja korkeakoulutuksen yhteistyötä on tarpeen tiivistää.  
4. Kansainvälinen kilpailu ulottuu korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin entistä kovempana. Samaan aikaan digitalisaatio avaa ovet kansainvälisille markkinoille. Menestyminen vaatii voimien yhdistämistä ja osaamistarpeiden ennakointia.
5. Yrityksissä osaamisen kehittäminen lähtee kunkin yrityksen strategisista tarpeista. Vapaaehtoisen osaamiskassan avulla yksilöitä voitaisiin kannustaa huolehtimaan oman osaamisensa ajantasaisuudesta. Osaamisturva olisi uusi ratkaisu työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen ja sen rahoitukseen.
6. Opettajankoulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö palvelee opettajien työelämätuntemusta ja yrittäjyyden opetusta. Opetuksessa on tarpeen lisätä digitaalisten oppimisen mahdollisuuksia sekä kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen sisältöjä kaikilla koulutusasteilla. Digipedagogiikkaan on kiinnitettävä huomiota.

Ilman vahvaa osaamista ei synny tuotteita ja palveluita, joita asiakkaat haluavat. Osaavan työvoiman saatavuus on ollut yksi merkittävimmistä kasvun esteistä yrityksille jo pitkään. Suomen väestökehitys ja maahanmuuttopolitiikka uhkaavat pahentaa osaajapulaa entisestään. Työelämässä on tarvetta sekä ammattiosaajille että korkeakoulutetuille. EK:n jäsenyrityksiin rekrytoitavilla noin puolella tulee olla ammatillista osaamista ja noin puolella korkea-asteen tutkinto.

Kaikille peruskoulun päättäville on taattava riittävät perustaidot. Tarvitsemme osaamistakuun: jokainen nuori osaa peruskoulun päättyessä sujuvasti lukea ja kirjoittaa sekä hänellä on hyvä matematiikan osaaminen. Ilman hyviä perustaitoja siirtyminen jatko-opintoihin ei onnistu tai opinnot uhkaavat keskeytyä. Koulutusjärjestelmän alkuvaiheeseen ja yksilölliseen tukeen on kohdistettava riittävät resurssit.

Ammattiosaajien saatavuus varmistetaan hyvällä yhteistyöllä yritysten ja ammatillisen koulutuksen kesken. Koulutus- ja oppisopimuksen joustava yhdistäminen madaltaa kynnystä rekrytointiin. Työpaikalla oppimisen suunnitteluun, opiskelijoiden ohjaukseen ja työpaikkaohjaajien koulutukseen on panostettava oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä.

Oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä lyhytkestoiset tutkinnon osat palvelevat työuran aikaista osaamisen uudistamista. Yritysten osaajatarpeiden tulee olla ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana, eikä koulutusta voida kehittää vain syrjäytymisen ehkäisyn lähtökohdista.

Korkeakoulujen opetusta on kehitettävä tutkimustoiminnan rinnalla. Kehittämisen tulee lähteä oppilaitosten omista uusiutuvista strategioista, jotka ovat vahvassa yhteydessä tulevaisuuden osaamistarpeisiin.